Kaukola
Kaukola on Laatokan länsirannalla Karjalankannaksella, luovutetussa Karjalassa sijainnut entinen Suomen kunta. Käkisalmen kaupunki sijaitsee sen itäpuolella. Vuoteen 1944 saakka Kaukola kuului Viipurin lääniin. Sen naapurikuntia olivat Käkisalmen maalaiskunta, Käkisalmen kaupunki, Räisälä, Kirvu ja Hiitola.
| Kaukola | |
|---|---|
| Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle | |
 |
|
|
sijainti |
|
| Lääni | Viipurin lääni |
| Maakunta | Karjalan historiallinen maakunta |
| Kihlakunta | Käkisalmen kihlakunta |
| Kuntanumero | 234 |
| Perustettu [1] | 1868 |
| – emäpitäjä | Käkisalmen maalaiskunta |
| Lakkautettu |
1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) |
| Pinta-ala |
293,70 km² [2] (12.3.1940) |
| – maa | 267,80 km² |
| – sisävesi | 25,90 km² |
| Väkiluku |
4 201 [3] (31.12.1939) |
| – väestötiheys | 15,7 as./km² |
Vuonna 1938 Kaukolan väkiluku oli 4 230 ja sen pinta-ala oli 267,80 km². Kaukolassa oli virallisen kyläjaon mukaan 26 kylää. Karjalan radan asema oli Ojajärven kylässä, Hiitolan-Raudun radan asema Kaarlahden taajamassa.
Paikkakunnan nimi elää edelleen muun muassa Kaukolan kansallispuvussa.
Tunnettuja Kaukolassa syntyneitä ovat olleet muun muassa kirjailija Viljo Kojo ja poliitikko Ville Pessi.
Historia
muokkaa
Kaukolan kunta aloitti toimintansa vuonna 1868 ja Kaukolan luterilainen seurakunta puolestaan perustettiin 1896.[1]
Vuoden 1945 maanhankintalain mukaan Kaukolan evakuoitu väestö sijoitettiin Pohjois-Pirkanmaalle: Ikaalisiin, Kuruun, Kihniölle, Parkanoon, Ruovedelle, Teiskoon, Viljakkalaan ja Ylöjärvelle.
Kylät
muokkaa
Hautapelto, Heinsalmi, Hyypölä, Iknaattala, Järvenpää, Kaarlahti, Kankaanmäki, Kaukola, Keiholampi, Keräpelto, Kirkonmaa, Kortteensalmi, Koverila, Liinamaa, Miinajoki, Monittula, Munkinsalmi, Pataksela, Piiskunsalmi, Riihilahti, Riihipelto, Rokosina, Suokkala, Säppää, Tervola, Uskinsaari, Variksela
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 11 koulupiiriin.[4]
Väestö
muokkaaSeuraavassa kuvaajassa on esitetty Kaukolan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1940.
Nykytilanne
muokkaaEntisen Kaukolan kunnan alue jakaantuu nykyisin Kaukolan eli Sevastjanovon maalaiskunnan ja sen sisään jäävän Kaarlahden eli Kuznetšnojen kaupunkikunnan kesken.
Inkerin kirkko perusti vuonna 1996 Kaukolaan luterilaisen seurakunnan. Seurakuntalaisia on yli 50 ja pyhäkoulussa on saman verran lapsia. Alueen väestöstä pääosa on venäläisiä, mutta alueella on myös inkerinsuomalaisia. Vantaan Hämeenkylän ystävyysseurakunnaksi Kaukola tuli vuonna 2000. Tukea antavat myös Ylöjärven, Nokian, Pirkkalan, Ruoveden ja Viljakkalan seurakunnat.[6]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Alkuperäisteksti Eeva-Kaisa Rouhiainen: Kaukola Säätiö ja Pitäjäseura (Kaukolan historiaa) Kaukola-säätiö & Kaukolan pitäjäseura. Arkistoitu 24.5.2008. Viitattu 14.5.2008.
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
- ↑ Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
- ↑ Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
- ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
- ↑ http://www.vantaanseurakunnat.fi/kansainvalinen_vastuu/ystavyysseurakunnat/kaukola (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
muokkaa
- Kauko-säätiö ja Kaukolan pitäjäseura (Arkistoitu – Internet Archive) www.kaukola.net
- Kaukola luovutettukarjala.fi
- Karjala-lehden Kaukola-liite 1970 luovutettukarjala.fi