Kaupunginmuuri

Kaupunginmuuri on antiikin- ja keskiaikaisissa kaupungeissa yleinen muuri, joka ympäröi kaupungin. Vaaran uhatessa portit suljettiin ja muurin tornit miehitettiin.

Tallinnan kaupunginmuuria.

Dubrovnikin vanhakaupunki muureineen Kroatiassa.

Baijerilaisen Rothenburgin kaupungin muuria.

Useissa aikoinaan muurin ympäröimissä kaupungeissa muurit on purettu kaupungin laajentuessa viimeistään 1800-luvulla. Toisinaan, esimerkiksi Pariisissa ja Wienissä, on purettujen muurien ja linnoitusten paikalle rakennettu suuria bulevardeja, jotka esimerkiksi Wienissä saivat nimet Ringstraße ja Gürtelstraße. Pariisissa on useitakin sisäkkäisiä bulevardien muodostamia kehiä, jotka sijaitsevat eri aikoina rakennettujen muurien kohdalla. Siellä viimeinen ja uloin kaupunkia ympäröinyt muuri, Thiersin puolustusmuuri, rakennettiin vasta 1840-luvulla, mutta sekin on myöhemmin purettu ja paikalla on nyt kaupunkia kiertävä moottoritie, Boulevard Périphérique. Bulevardin sijaan esimerkiksi Bremenissä purettujen muurien tilalle istutettiin puisto.

Vanhat kaupunginmuurit ovat vielä suurimmaksi osaksi pystyssä esimerkiksi Tallinnassa, Visbyssä, Avignonissa, Roomassa (Aurelianuksen muuri) ja Istanbulissa. Niillä on kuitenkin enää vain historiallisen muistomerkin merkitys.

Tehtävä

Muurin ja siihen liittyvien rakennelmien tehtävä ei tutkijoiden mukaan ole ollut pelkästään puolustuksellinen, vaan niillä on ollut moninaisia sotilaallisia ja kaupankäyntiin liittyviä merkityksiä, ja samalla yhteisö on mahtipontisilla rakennushankkeella halunnut ilmentää poliittista identiteettiään ja yhteiskunnallista asemaansa. Ne kuvastivat valtaa, ylväyttä ja varallisuutta, mutta muurien ulko- ja sisäpuolella asuville ne edustivat sortoa (valloittajamaan käskyvaltaa) ja alistamista (kuvastivat esimerkiksi kartanonherrojan talonpoikiin kohdistamaa valtaa) tai ne olivat pelkästään haittatekijä. Joillekin ne saattoivat joskus tarjota todellista ja hyvin tarpeellista suojaa. Euroopassa niitä tiedetään rakennetun suojaksi paitsi ihmisvihollisten hyökkäyksiä, myös tulvia vastaan, esimerkiksi Alankomaissa.

Suomi

Nyky-Suomen kaupungeissa ei ollut muureja, mutta Viipurilla oli kaupunginmuurit. Pyöreä torni on tunnetuin muisto tästä muurista.

Kuitenkin vuodesta 1622 kun Ruotsi-Suomen kaupungeille annettiin oikeus periä tullia maaseudulta kaupunkiin myytäviksi tulevista tuotteista, kaupunkialue piti määräyksen mukaan aidata. Sisääntuloväylien kohdalla oli tulliportit. Kyseessä oli kuitenkin kevytrakenteinen puusta rakennettu aitaus, joka oli tarkoitettu liikenteen ohjaamiseen tulliporttien läpi. Puolustuksellista merkitystä niillä ei ollut. Nyky-Suomen alueella niin sanottu maatullikäytäntö päättyi vielä Ruotsi-Suomen aikana, vuonna 1808.

Kiina

Kiinassa kaikkiin uusiin kaupunkeihin rakennettiin muuri aina 1900-luvun puoliväliin asti. Varhaisimmat muurit Kiinan kaupunkien ympärille rakennettiin jo yli 5000 vuotta sitten. Kiinalaiset kaupunginmuurit olivat yleensä neliönmuotoisia. Aluksi niitä rakennettiin puolustustarkoituksiin ja rajojen merkitsemiseksi. Alueen aitaaminen neljältä sivulta on aina ollut osa kiinalaista arkkitehtuuria, ja siten on rajattu niin asutusalueet, palatsit, hallinnolliset rakennukset kuin niiden sisällä olevat tilatkin. Kiinalaiset kaupunginmuurit olivat aluksi saviset, myöhemmin tiilellä ja kivellä päällystetyt. Ilman muureja kyseessä oli virallisesti vain kylä. Suurin osa kaupunginmuureista on jo purettu; parhaiten säilynyt muuri lienee Ming-aikainen Nanjingin muuri, jonka pituus on yli 30 kilometriä.

Lähteet

• Huotari, Tauno-Olavi & Seppälä, Pertti: Kiinan kulttuuri. Otava, 2005 (5. painos). ISBN 951-1-15943-7
• Shaughnessy, Edward L. (toim.): Kiehtova Kiina. Gummerus, 2006. ISBN 951-20-7160-6

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaupunginmuuri Wikimedia Commonsissa