Kello (kaupunginosa)
Kello on Oulun kaupunginosa Kellon suuralueella entisen Haukiputaan kunnan alueella Pohjois-Pohjanmaalla. Kaupunginosa muodostettiin 1. tammikuuta 2013 kuntaliitoksen myötä.
| Kello | |
|---|---|
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Kello korostettuna. |
|
| Kaupunki | Oulu |
| Suuralue | Kellon suuralue |
| Koordinaatit | |
| Kaupunginosa nro | 121 |
| Väkiluku | 6 030 [1] 31.12.2023 |
| Työpaikkoja | 869 kpl [2] (31.12.2011) |
| Osa-alueet | Holstinmäki, Kiviniemi, Pohjois-Kello, Takkuranta, Virpiniemi |
| Postinumero(t) | 90820, 90810 |
Kaupunginosaan kuuluvat Holstinmäen, Kiviniemen, Virpiniemen, Takkurannan ja Pohjois-Kellon kylät ja alueet.
Kylän uskotaan saaneen nimensä kirkonkellosta. Vielä keskiajalla Kellon kylä oli suurempi kuin Haukiputaan kylä, ja kylässä oli oma kirkko. Hävitysretkillään venäläiset tuhosivat kirkon, ja uusi kirkko rakennettiin Kiiminkijoen suulle.[3][4]
Historia
muokkaaHallinnollisesti Kellon ja Haukiputaan kylät kuuluivat 1300-luvulla perustettuun Iin pitäjään. Kello oli tuohon aikaan Haukiputaan seudun merkittävin kylä. Se mainitaan Vatikaanissa jo 16. elokuuta 1488 päivätyssä asiakirjassa Iin anneksina. Noina aikoina anneksilla tarkoitettiin seurakuntaa, jossa oli oma kirkko mutta ei omaa pappia. Se merkitsi sitä, että Iin ja Limingan seurakuntien välisellä pitkällä rannikolla vain Kellossa kuultiin pitkään kirkonkellon kumahtelua. Oulun kaupunki sai kirkkonsa vasta perustamisensa jälkeen 1600-luvun alussa.[5] Vuonna 1630 Kellosta ja Haukiputaasta muodostettiin Iin seurakunnan alaisuudessa toimiva kappeliseurakunta.[6][7]
Luultavasti Satalahdenmäellä sijainneen Kellon oman kirkon tuhouduttua seuraava kirkko rakennettiin 1640-luvun alussa Kiiminkijoen suulle Haukiputaalle, jotta se palvelisi paremmin myös Kiimingistä ja Yli-Kiimingistä tulevia seurakunnan jäseniä.[5][8] Seurakunta toimi Kiimingin kappelina eli sivukirkkona vuosina 1838–1873, minkä jälkeen perustettiin itsenäinen Haukiputaan seurakunta.[6][7]
Haukiputaan kunta muodostettiin vuonna 1866, jolloin Kellosta tuli Haukiputaan kunnan eteläisin osa.[7]
1800-luvun lopulla Kellon ja Oulun rajalle alkoi kehittyä teollisuusyhdyskunta Pateniemen sahan ympäristöön. Siitä muodostuikin yksi Oulun läänin suurimmista sahoista. Vuoden 1963 keväällä noin 2 000 Pateniemen asukasta allekirjoitti kirjeen, jossa ehdotettiin Herukkaojan eteläpuolisen alueen liittämistä Ouluun. Haukiputaan kunta ja Oulun kaupunki sopivat yhteisymmärryksessä aluemuutoksesta. Valtioneuvoston päätöksellä Pateniemen alue irrotettiin Haukiputaaseen kuuluneesta Kellosta ja liitettiin Ouluun 1. tammikuuta 1965.[9]
1900-luvun alussa Kellon alueella toimi kolme kyläkoulua: Pohjois-Kellon eli Oravan koulu, Hietalanmäen koulu, joka tunnettiin myös Keski-Kellon tai Mannisen kouluna sekä Etelä-Kellon eli Kuivasojan koulu.[10][11] Sittemmin kyläkoulut on lakkautettu ja oppilaat ovat siirtyneet isompiin yksiköihin. Maakunnallisesti arvokkaat koulurakennukset on suojeltu.[12] Oravan koulussa toimii nykyisin koulumuseo, joka on perustettu vuonna 1983.[13]
Liikenne
muokkaaAlueen tärkeimmät tiet ovat seututie 847 eli niin sanottu Vanha nelostie sekä kauemmas kylästä linjattu valtatie 4. Valtatie 4 kulkee Kellon alueen ohitse moottoritienä.[14]
Joukkoliikennettä hoitaa Oulun joukkoliikenne. Kellon lävitse kulkevat linja-autolinjat Iistä ja Haukiputaalta Ouluun.
Oulun ja Tornion välinen rautatie sivuaa Kellon kylää. VR ylläpitää rautatien henkilöliikennettä Oulun ja Kemin välillä, joskaan välipysähdyksiä ei enää ole. Kellon rautatieasema lakkautettiin 1980-luvulla.
Urheiluseurat
muokkaa- Kellon Lyönti (KeLy)
- Kellon Työväen Urheilijat (KTU)
Tunnettuja kellolaisia
muokkaa- Matti Ahde, entinen eduskunnan puhemies, ministeri ja kansanedustaja (SDP)[15][16]
- Osmo Hekkala, entinen raskaan sarjan painija, pitkäaikainen vasemmistopoliitikko[17]
- Tytti Isohookana-Asunmaa, entinen ministeri ja kansanedustaja (Suomen Keskusta)[18][19][20]
- Mirja Vehkaperä, entinen kansanedustaja (Suomen Keskusta), europarlamentaarikko ja nykyinen Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja[21]
- Jukka Rasila, näyttelijä[22]
- Jukka Poika (oik. Jukka Rousu), laulaja[23]
- Minna Viitalähde, graafinen suunnittelija[24][25][26][27]
- Teemu Roivainen, laulaja, muusikko[28][29]
- Juho Meriläinen, jalkapalloilija[30][31]
- Sakari Manninen, jääkiekkoilija, kaksinkertainen maailmanmestari, olympiavoittaja[32][33]
- Arttu Paaso, jääkiekkoilija[34]
- Kelepo (oik. Ville Ahtinen), rap-artisti[35][36][37]
- Blind Channel -yhtyeen Joonas Porko (kitaristi, taustalaulaja), Olli Matela (basisti) ja Tommi Lalli (rumpali)[38][39]
Uskonnolliset yhteisöt
muokkaaKellossa toimii evankelisluterilainen Haukiputaan seurakunta, joka jatkoi itsenäisenä kuntaliitoksen jälkeenkin, mutta osana Oulun seurakuntayhtymää. Varsinaista kirkkoa Kellossa ei ole, mutta alueella sijaitsee useita muita kirkkotiloja. Kristillistä toimintaa järjestetään muun muassa Kellon seurakuntakodissa[40] sekä Isoniemen leirikeskuksessa (nyk. leirikeskus Loisto).[41]
Lisäksi Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kellossa kristillisen loma- ja kurssikeskus Kellonkartanon, jonka jumalanpalveluksien järjestämisestä vastaavat useat eri herätysliikejärjestöt, kuten Pohjois-Pohjanmaan Kansanlähetys, Lähetysyhdistys Kylväjä, Oulun Rauhan Sana, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ja Suomen Raamattuopisto.[42]
Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä seudulla vaikuttaa vanhoillislestadiolaisuus ja sen paikallisorganisaatio Kellon Rauhanyhdistys[43]. Muita kirkkokuntia edustaa Haukiputaan helluntaiseurakunta, jonka kokoustila sijaitsee Kellon keskustan pohjoispuolella. Jehovan todistajilla on Kellossa kaksi erillistä kokoustilaa: valtakunnansali sekä suurempi konventtisali[44], joka on Suomen kolmesta konventtisalista pohjoisin.[45]
Katso myös
muokkaa- Kellon Kiviniemi, historiallinen kalasatama ja sen ympärille rakentunut asuinalue
- Virpiniemi, laajalti tunnettu urheilun ja vapaa-ajan alue Kellossa
Lähteet
muokkaa- ↑ Oulun kaupungin ikäluokkatilasto kaupunginosittain 31.12.2023 (pdf) 2024. Oulu: Oulun kaupunki. Viitattu 4.6.2024.
- ↑ Oulun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2013, s. 48. Oulu: Oulun kaupunki, 2014. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 10.10.2014).
- ↑ Sittenkin kirkko Kellossa? Kellon kyläyhdistys. Arkistoitu 23.9.2020. Viitattu 4.7.2012.
- ↑ Professori Jouko Vahtolan artikkeli 9.8.2011
- ↑ a b Kellon kirkonkylä Rantapohja. 21.3.2024. Viitattu 13.10.2024.
- ↑ a b Haukiputaan seurakunnan historiaa oulunseurakunnat.fi.
- ↑ a b c Haukiputaan kunnan historiaa web.archive.org.
- ↑ Haukiputaan kirkon historia oulunseurakunnat.fi.
- ↑ Manninen, Turo: Oulun kaupungin historia VI, s. 22–24. Oulu: Oulun kaupunki, 1995. ISBN 951-9234-48-9
- ↑ Urheilukentän vilinä vaipui unholaan, kun Hietalamäen kyläkoulu lakkautettiin Kaleva. Viitattu 12.10.2024.
- ↑ Kuivasojan koulu täyttää 100 vuotta Yle Uutiset. 30.10.2009. Viitattu 12.10.2024.
- ↑ Lakkautetulle Hietalanmäen koululle Kellossa uutta käyttöä – koulu ja päiväkodin tontti myydään Kaleva. Viitattu 12.10.2024.
- ↑ Oravan koulumuseo VALOKUVIA - Veikko Sarkkinen. Viitattu 12.10.2024. (englanniksi)
- ↑ Valtatie 4 mattigronroos.fi. 17.11.2022. Matti Grönroos. Viitattu 19.1.2023.
- ↑ Matti Ahde 1945-2019 Helsingin Sanomat. 13.1.2020. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ Pirjo Kukko Liedes: Matti Ahteen synttärihaastattelu kirjastolinkit.ouka.fi. Arkistoitu Viitattu 28.3.2023.
- ↑ Tästä eteenpäin – 80 vuotta täyttävä Osmo Hekkala kaartaa elämänsä loppusuoralle vailla pelkoa Rantapohja. 12.9.2024. ”Nykyisin Rajakylässä asuva Hekkala toteaa, että kotiseutu Kellon Piimäperä on aina vaan rakkaampi paikka. Maailman napa” Viitattu 12.10.2024.
- ↑ Tytti Isohookana-Asunmaa facebook.com. Viitattu 14.1.2023.tarvitaan parempi lähde
- ↑ Ansiomitali Tytti Isohookana-Asunmaalle Rantapohja. 1.9.2021. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Monta rautaa tulessa kirjastolinkit.ouka.fi. Arkistoitu Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Elämän varrelta mirjavehkapera.fi. Viitattu 13.10.2024.
- ↑ Jukka Rasila kirjastolinkit.ouka.fi. Arkistoitu Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Kellon Kiviniemestä koko kansan reggaetähdeksi – uutta musiikkia julkaissut Jukka Poika on sinut pohjoisten juuriensa kanssa Kaleva. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Oululaislähtöinen Minna Viitalähde suunnitteli tämäniltaisen UMK-palkinnon MunOulu. 18.2.2021. Oulun Kaupunki. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Urheilugaalassa jaetaan uusi Vuoden Urhelija -palkinto, jonka suunnittelija on oululaislähtöinen Minna Viitalähde Yle Uutiset. 12.1.2023. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Vuoden urheilija -palkitseminen uudistuu: Uusi Vuoden urheilija -palkinto aloittaa uuden perinteen - Urheilutoimittajain Liitto urheilutoimittajat.fi. 10.1.2023. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Kellolaislähtöinen Minna Viitalähde suunnitteli Vuoden Urheilijan palkinnon Rantapohja. 17.1.2023. ”Lapsuutensa ja nuoruutensa Viitalähde asui Kellossa, missä hänen äitinsä asuu edelleen” Viitattu 11.10.2024.
- ↑ Miia Siistonen: Isäksi tulo yllättäen mullisti muusikko Teemu Roivaisen arjen – esikoisen elämässä Saara Aallolla on erityisrooli Anna.fi. 4.6.2024. ”Perhe asui Kellon kylässä Oulun pohjoispuolella, isä työskenteli vanginvartijana ja äiti matematiikanopettajana” Viitattu 11.10.2024.
- ↑ Sääntöjä rikkoneen Urho Kekkosen haamu ei kummitellut Oulun kaupungintalon tanssiaisissa Kaleva. ”Kellon kasvatti Teemu Roivainen antoi tahtia oululaiselle tanssikansalle” Viitattu 11.10.2024.
- ↑ https://twitter.com/juhomerilainen/status/1306504880891330565 Twitter. Viitattu 14.1.2023.tarvitaan parempi lähde
- ↑ Iida Putkonen: Mielipaikoissaan Oulun ylioppilaslehti. 1.7.2015. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Oulussa suunnitteilla kansajuhla kiekkosankareille – Kellon kylällä otetaan osa mestaruudesta omiin nimiin Yle Uutiset. 30.5.2022. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Johtajaksi jalostunut Leijona – Sakari Manninen kulki pitkän tien MM-kisojen ratkaisupelaajaksi Kaleva. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Kellon kasvatti Arttu Paaso on ponnistanut ryminällä parrasvaloihin Kärpissä – "Minusta on ollut mukava haastaa itseäni" Kaleva. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Kelepo Discogs. Viitattu 14.6.2023. (englanniksi)
- ↑ viihde pääjuttu kirjastolinkit.ouka.fi. Arkistoitu Viitattu 14.6.2023.
- ↑ Tekevätkö oululaisräppärit kaikkensa, että eivät vahingossakaan breikkaisi? Paikallisen räpin superyhtye heittää ensimmäisen keikkansa viikonloppuna Kaleva. 13.6.2023. ”Myös Kelepon kotikulmilla Kellon Kiviniemestä oli ihan oma meininkinsä” Viitattu 14.6.2023.
- ↑ Opettaja Kellosta katseli, kun Suomen viisuedustajat vasta opettelivat soittamaan Yle Uutiset. 22.2.2021. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Viimeiset koronatestit tehty – Blind Channel valmiina illan finaaliin! Oulun Kaupunki - MunOulu. 22.5.2021. Viitattu 14.1.2023.[vanhentunut linkki]
- ↑ Kellon seurakuntakoti Oulun seurakunnat. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ Virpiniemen merenrannan Isoniemen leirikeskuksesta tuli Loisto Oulun Kaupunki - MunOulu. 17.9.2020. Viitattu 28.3.2023.[vanhentunut linkki]
- ↑ Kellonkartano juhlii 60-vuotiasta taivaltaan kirkkona Rantapohja. 30.6.2022. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ Kellon Rauhanyhdistys kellonry.webnode.page. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ Johanneksen pojan kotisivut – Tietoa Vartiotorniseurasta ja Jehovan todistajista johanneksenpoika.fi. Arkistoitu 28.3.2023. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ Johannes Ijäs: Jehovan todistajien Oulun konventtisali saatetaan myydä Kotimaa. 21.12.2015. ”Jehovan todistajien Oulun konventtisali, yksi Jehovan todistajien kolmesta konventtisalista, saattaa päätyä myyntiin. Oulun lisäksi Jehovan todistajilla on konventtisalit Hämeenlinnassa ja Varkaudessa” Viitattu 11.10.2024.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kello (kaupunginosa) Wikimedia Commonsissa
- Kellon kyläyhdistyksen kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kuvia Oravan koulumuseosta: https://vekepatelasta.kuvat.fi/kuvat/Kuvia+Oulusta/Oravan+koulumuseo/
- Isohookana-Asunmaa, Tytti ym.: Kello merelle soi : Kellon kylän historiaa. Kello: Kellon kyläyhdistys, 2015. ISBN 978-952-93-6149-6.
