Keskus (Lappeenranta)
Keskus on Lappeenrannan kaupunginosa ja tilastoalue. Se sijaitsee nimensä mukaisesti kaupungin keskustassa.[1][2]
| Keskus | |
|---|---|
 Lappeenrannan raatihuone |
|
| Kaupunki | Lappeenranta |
| Kaupunginosa nro | 2 |
| Väkiluku | 828 (31.12.2013) |
Keskus on pohjoispuolellaan olevan Linnoituksen kaupunginosan jälkeen vanhinta Lappeenrantaa. Kaupunki levisi alueelle 1700-luvun lopulla, kun siviiliasutusta siirrettiin linnoituksen ulkopuolelle. Se tunnettiin Suurena esikaupunkina, joka vuonna 1857 jaettiin nykyisiksi Keskuksen ja Kylpylän kaupunginosiksi. Luoteessa oli Pieni esikaupunki eli nykyinen Pallo.[1][3]
Kaupunginosan vanhin rakennus on vuonna 1792 rakennettu Lappeen Marian kirkko. Kirkon vieressä on Keskuspuisto eli Kirkkopuisto ja sankarihautausmaa. Muita vanhoja rakennuksia ovat 1820-luvulla rakennetut Lappeenrannan raatihuone sekä Wolkoffin ja Tasihinin kauppiastalot.[1][4][5] Kirkko, raatihuone ja kauppiastalot ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä.[4][5] Keskuksessa sijaitsee myös vuonna 1909 valmistunut Kinnusen talo, joka kuuluu Lappeenrannan kulttuurihistoriallisesti merkittäviin rakennuksiin.[6]
Pieni osa Keskuksesta sijaitsee Lappeenrannan satamassa Kaupunginlahden rannalla. Myös satamatori ravintolalaivoineen kuuluu kaupunginosaan.[1][2] Kaupunginosan kaupallisiin palveluihin kuuluvat muun muassa kauppakeskukset Armada, Opri ja Weera.[2][7]
Keskuksen asuinrakennukset ovat eri aikakausien kerrostaloja.[1] Keskuksen tilastoalueella on 828 asukasta.[8]
Keskuksen rajoina toimivat Torikatu, Vallikatu ja satama pohjoisessa, Kirkkokatu idässä, Gallerianraitti ja Oksasenkatu etelässä ja Taipalsaarentie lännessä.[2] Kaupungin vanha pääkatu Kauppakatu halkoo kaupunginosaa.[2][5] Keskuksen naapurikaupunginosia ovat Linnoitus, Kylpylä, Peltola, Tykki–Kiviharju, Leiri ja Pallo–Tyysterniemi.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Asumista keskellä Lappeenrantaa lehmusten keskellä Lappeenrannan kaupunki. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 7.5.2015.
- ↑ a b c d e f Lappeenrannan karttapalvelu Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 7.5.2015.
- ↑ Veijovuori, Matti: Rakennetun ympäristön historia Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2. 2008. Etelä-Karjalan liitto. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 7.5.2015.
- ↑ a b Lappeen kirkko Museovirasto. Viitattu 7.5.2015.
- ↑ a b c Lappeenrannan raatihuone ja kauppiastalot Museovirasto. Viitattu 7.5.2015.
- ↑ Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy: Kinnusen talon rakennushistoriaselvitys 2016. Lappeenrannan kaupunki, Tekninen toimi, Kaavoitus, 2016. Verkkojulkaisu (PDF) (viitattu 17.3.2022). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kauppakeskukset Lappeenrannan seudun matkailuneuvonta. Arkistoitu 27.1.2016. Viitattu 7.5.2015.
- ↑ Väestö Lappeenrannassa ikäryhmittäin 31.12.2013 Lappeenrannan kaupunki. Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 7.5.2015.
Aiheesta muualla
muokkaa
- Kaupunginosan esittely Lappeenrannan kaupungin sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)
| Kaupunginosat |
Ahvenlampi • Alakylä • Hakali • Harapainen • Hartikkala • Hiekkapelto • Hiessilta • Honkalahti • Hyrymäki • Ihalainen • Kanavansuu • Karhuvuori • Kariniemi • Kaukas • Keskus • Kesola • Kesämäki • Kimpinen • Kivisalmi • Korvenkeskus • Kourula • Kuusela • Kuusimäki • Kylpylä • Laihia • Lampikangas • Lapvesi • Lauritsala • Lavola • Leiri • Lentokenttä • Lepola • Linnoitus • Lintukangas • Mattila • Mustola • Myllymäki • Mälkiä • Mäntylä • Nuijamaa • Pajarila • Pallo–Tyysterniemi • Parkkarila • Peltola • Pulp • Putkinotko • Pöyhiänniemi • Rauha • Reijola • Ruoholampi • Rutola • Sammonlahti • Selkäharju • Skinnarila • Suolahti • Taikinamäki • Tirilä • Tykki–Kiviharju • Uus-Lavola • Vesivalo • Voisalmi • Ylämaa |
|---|---|
| Kyliä |
Hanhijärvi • Hiivaniemi • Kansola • Konnunsuo • Kontu • Leino • Louko • Moisio • Ravattila • Raippo • Ruokola • Rännikorpi • Simola • Sirkjärvi • Vainikkala |
| Muita alueita |
Huhtiniemi • Joutseno • Nuijamaa • Pikisaari • Ylämaa |