Keskustelu:Kristinusko ja ehkäisy
Monisa uskonnoissa on ehkäisykielto, koska ne pyrkivät leviämään seksin avulla. Mitkä ne pyrkivät? --Tve4 8. elokuuta 2007 kello 09.36 (UTC)
- Miten uskonto leviää seksin avulla? --Lendu 8. elokuuta 2007 kello 09.40 (UTC)
- Sitähän lähteessä ei kyllä mainittu, mutta loogisesti ajatellen homma toimii siten, että kun uskonnollisille vanhemmille syntyy lapsia, niin uskonto tarttuu heistä lapsiin. Mitä enemmän lapsia, sitä enemmän kannattajia tätä kautta uskonnoille.--Tmoisa 8. elokuuta 2007 kello 10.28 (UTC)
On myös syytä tuoda esille, että useimmille eri uskontojen hartaimmille kannattajille ehkäisyvastaisuus ei ole keino lisätä uskonnon kannatusta eikä saada naista nyrkin ja hellan väliin. Kyse on yksinkertaisesti vain uskosta pyhinä pidettyihin kirjoituksiin, niiden tulkintaan tai uskonnon traditioon. Yleistieto 12. joulukuuta 2007 kello 12.06 (UTC)
Artikkelin merkittävyys
muokkaaKuinka merkittävä tällainen aihe nyt on. Tällaisten tietojen pitäisi löytyä jokaisesta uskonnosta kertovasta artikkelista, jos se on ylipäätään aiheellista mainita. Halutessaan tietoa etsivä voi harjoittaa ainakin sen verran omatoimista tutkimusta, että lukee artikkelit islam sekä kristinusko ja tekee näiden pohjalta analyysin uskontojen eroista tai samankaltaisuudesta. Tämä taito opetetaan jo koulussa, joten ei luulisi olevan kenellekkään ylivoimainen tehtävä. Meidän ei tavitse tarjota kaikkea tietoa kuin Manulle illallinen. Uskontoja ja lahkojakin on niin käsittämättömän paljon, että mitään järkevää kokonaisuuttakaan tuskin pystytään saamaan aikaan. --qWerk 31. tammikuuta 2008 kello 10.59 (UTC)
Kyseessä historiallisesti erittäin merkittävä asia. 1900-luvulla länsimaissa ja itäblokin maissa sekä myöhemmin asteittain myös kehitysmaissa luovuttiin ajattelutavasta, jossa uuden elämän luominen nähtiin Jumalan, jumalten, tuonpuoleisen henkien tms. aikaansaannoksena. Suhtautumistavan muuttuminen suhteessa ehkäisyyn kertoo sekä naisten voimakkaasta mukaantulosta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon että toisaalta yhteiskunnan sekularisoitumisesta, uskonnon asemien menetyksestä sekulaareille maailmankatsomuksille ja myös uskonnon muuttumisesta yhteiskunnallisesta vaikuttajasta ihmisten yksityisasiaksi. Wikipedian tarkoituksena on toimia virtuaalisena tietosanakirjana eikä se voi sivuuttaa näin merkittävää asiaa maailmanhistoriassa kuin mikä on uskontojen suhtautuminen syntyvyyden säännöstelyyn. Kommentin jätti Yleistieto (keskustelu – muokkaukset).
Lähteistys hyvin puutteellinen
muokkaaArtikkelin lähteistys on puutteellinen ja ilmaisutapa ongelmallinen: "jotkut ehkäisyä puolustavat ovat sitä mieltä...", "...on perusteltu useilla...", "toisen selityksen mukaan..." ovat Wikipediassa suositellun tyylin vastaisia. Augustinus-sitaattiin on merkitty tarkan näköinen lähde, mutta ei kerrota, mistä julkaisusta tuo suomennos on otettu, joten sitäkään ei voi tarkistaa. Jos siihen ei ilmaannu tarkkaa lähdettä, otan sen pois, edellyttäähän jo tekijänoikeuslakikin, että tekijä, tässä tapauksessa suomentaja ja julkaisija, tuodaan lainauksen yhteydessä esiin. --Paappa 22. tammikuuta 2009 kello 19.32 (EET)
Kommentti on Augustinuksen
muokkaaKommentti on aito Augustinuksen kommentti. Lähteenä olkoon toistaiseksi katolisen kirkon sivuston seksuaalimoraalia koskeva artikkeli. Myöhemmin lähteelle on luvassa myös kirjaviite.Yleistieto 28. tammikuuta 2009 kello 16.23 (EET)
- Kyseessä ei ole Katolisen kirkon, vaan yksityishenkilön sivusto, jollaisia Wikipedian virallinen tarkistettavuuskäytäntö ei pidä luotettavina lähteinä, ks. Wikipedia:Tarkistettavuus#Epäilyttävät lähteet --Paappa 28. tammikuuta 2009 kello 19.30 (EET)
- Tuota tekstiä ei liene käännetty suomeksi virallisesti (eli asiantuntijavoimin), mutta englanniksi se on useissa nettilähteissä näin: "I am supposing, then, although you are not lying [with your wife] for the sake of procreating offspring, you are not for the sake of lust obstructing their procreation by an evil prayer or an evil deed. Those who do this, although they are called husband and wife, are not; nor do they retain any reality of marriage, but with a respectable name cover a shame. Sometimes this lustful cruelty, or cruel lust, comes to this, that they even procure poisons of sterility" Augustine, Marriage and Concupiscence 1:15:17 (A.D. 419). Latinaksikin löytyy, mutta ehkei ole tarpeen. --Ulrika 28. tammikuuta 2009 kello 22.03 (EET)
- Lähinnä olen huolestunut luotettavien lähteiden olemattomuudesta (Alasuutarin tutkielmaa lukuun ottamatta). Esim. Charles D. Provan ei omaa sellaista tutkijan auktoriteettia, mihin kirjan nimi The Bible and Birth Control viittaa. Myöskään verkkolähde Church History and Birth control ei täytä millään tavalla luotettavan lähteen tunnusmerkkejä. Alasuutarin tutkielmasta peräisin olevaa osuutta lukuun ottamatta koko teksti on omaa "tutkimusta", lähinnä kokoelma sekalaisia sitaatteja, joiden relevanssista ei tutkimukseen perustuvien lähteiden puuttuessa voi tehdä mitään päätelmiä. Käväisy kirjastossa olisi auttanut. Esim. teoksen Taivaallista seksiä (Tammi 2006, 380 s.) artikkelit (tutkijoiden kirjoittamia) ja lähdeluettelo saattaisivat sisältää hyödyllistä tietoa. Pikainen hakemiston avulla suoritettu selailu ei tuonut kyllä esiin oikeastaan mitään tämän artikkelin aiheen kannalta merkityksellistä tietoa. Artikkeleissa käsitellään mm. prostituutiota, kieltäytymistä, selibaattia, yleensä seksuaalisuutta ym. Vanhan testamentin teksteistä nykyajan nuorisoon, mutta syntyvyyden säännöstelystä modernia aikaa vanhemmilta ajoilta ei löydy artikkelia eikä oikein mainintojakaan. Vaikuttaa siltä, että koko asia ennen ehkäisyteknologian kehittymistä oli varsin perifeerinen. Kun artikkelissa ei ole sitä aikaa koskevia lähteitäkään (siis Wikipedian tarkoittamia tutkimuslähteitä), sen jakson voisi poistaa kokonaan omana tutkimuksena. --Paappa 29. tammikuuta 2009 kello 08.36 (EET)
- Artikkeli kaipaisi asiallista käsittelyä ja karsintaa. Miksi artikkelissa käsitellään vain kielteistä suhtautumista ja kielteisiä tulkintoja? --Ulrika 29. tammikuuta 2009 kello 10.23 (EET)
Augustinuksen kommentti on melko luotettavasti todennettavissa Augustinuksen kirjoittamaksi. Luther on luterilaisuudessa merkittävä auktoriteetti. Sivusto on alunperin perustettu nimikkeellä ehkäisykielto, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että siinä painottuu kielteinen suhtautumistapa. Toisaalta myöskään modernia aikaa lukuunottamatta myönteistä suhtautumista ehkäisyyn ei juurikaan ole esiintynyt kristinuskossa. Myönteisempää suhtautumistapaa voisi tuoda esille kaivamalla esiin esim. eri kirkkojen virallisia kannanottoja syntyvyyden säännöstelykysymykseen.Yleistieto 29. tammikuuta 2009 kello 14.05 (EET)
Laajemmin kristinuskon suhtautumisesta syntyvyyden säännöstelyyn löytyy englanninkielisestä Wikipediasta. http://en.wikipedia.org/wiki/Christian_views_on_contraception Ei ole olemassa minkäänlaisia perusteita poistaa artikkelista lähdemerkinnöin varustettuja historiaa koskevia historiatietoja.Yleistieto 29. tammikuuta 2009 kello 15.07 (EET)
- Eipä ole hurraamista senkään lähdepohjassa, objektiivista tutkimustietoa on sinänsä runsaissa viitteissä hyvin vähän. Enkä nyt suinkaan kiistä aiheen merkittävyyttä, toivon vain, että artikkeli a) rakenteeltaan, b) käsitteiltään ja c) faktoiltaan voitaisiin perustaa tutkimustietoon eikä sieltä täältä poimittuihin sitaatteihin. Sitaatti voi olla paikallaan, kunhan sen mukaanotto perustuu johonkin arvostettuun, objektiivisuuteen pyrkivään lähteeseen, jonka tekijä on punninnut olennaisia kysymyksiä: sitaatin kirjoitustilanne ("Sitz im Leben"), sen asema kirjoittajan ajattelussa, sen suhde oman aikansa ajatteluun yleensä, sen vaikutus omana aikanaan ja myöhemmin jne.
- Yksi suomenkielinen asiaan liittyvä ja luotettavassa lähteessä julkaisut dokumentti on muuten Humanae vitae -kiertokirje vuodelta 1968. Sen yhteyteen eräiden alueiden piispat, muistaakseni myös pohjoismaiset, liittivät varaumia sisältävän "lisälehden", mikä olisi myös mainittava. Tästä ei ole katolisissa lähteissä mainintaa, mutta tietoa lienee edellä mainitsemassani Taivaallista seksiä -kirjassa. Kiertokirjeen taustasta löytyy kirkon ulkopuolella julkaistua tietoa vapaa-ajattelijoiden sivustosta. --Paappa 29. tammikuuta 2009 kello 16.53 (EET)
- Augustinus tunnetaan kristinuskon merkittävämpänä kirkkoisänä ja Luther luterilaisuuden merkittävämpänä teologina. Kirjoitusten merkittävyys on siinä, että heidän lausuntonsa syntyvyyden säännöstelystä ovat poikkileikkauksia oman aikakautensa kristittyjen yleisestä ajattelutavasta. Heidän kirjoituksensa syntyvyyden säännöstelystä eivät niinkään ole muokanneet aikakautensa kristittyjen ajattelutapoja, vaan heidän aikakautensa kristittyjen ajattelutavat ovat muokanneet Augustinuksen ja Lutherin ajattelutapoja. On aivan yleisesti tiedossa oleva tosiasia, että syntyvyyden säännöstelyyn suhtauduttiin kielteisesti aina 1900-luvun alkuun saakka. Aiemmin puhuttiinkin lapsirajoituksesta. Sanavalinta kertoo, että lastentuloa pidettiin luontevana ja lastentulon estämistä epäluonnollisempana. Kohtuuluotettavana pitäväni lähteen mukaan myös Calvinilla oli lapsirajoitusvastaisia kirjoituksia. Poistan kuitenkin toistaiseksi lähteettömät tekstit. John Stuart Mill oli 1800-luvulla ensimmäisiä lapsirajoituksen puolestapuhujia. Pääministeri William Gladstone laittoi ensin nimensä Millille muistomerkkiä puuhanneeseen adressiin, mutta pyyhki nimensä pois kuultuaan Millin puoltaneen lapsirajoitusta. Voit toki itsekin laittaa tarpeelliseksi katsomiasi osioita Taivaallista seksiä -kirjasta.Yleistieto 30. tammikuuta 2009 kello 08.47 (EET)
Viittaus Lutheriiin perustuu vakavaan väärinkäsitykseen
muokkaaArtikkelin kirjoittaja väittää Lutherin taistelleen ehkäisyä vastaan. Näin ei ole, tuo on historiallisesti epätosi väite. Kirjoittaja on ymmärtänyt virheellisesti asiayhteydestään irroitetun sitaatin, jossa Luther tosiasiassa puolustaa pappien oikeutta avioliittoon ja perhe-elämään. Luther oli itse selibaattilupauksen aikoinaan antanut katolinen munkki.
Luther kävi taisteluun katolisen kirkon selibaattimääräyksiä vastaan. Katolinen kirkko kielsi ja kieltää yhä paavin, piispojen, pappien, munkkien ja nunnien avioliitot. Luther perusteli näkemystään, todeten että sukupuolisuus ja lisääntymisvietti on Jumalan ihmiseen luoma ominaisuus, jota ei voida verrata kymmeneen käskyyn. Sen olemassaolo "ei ole meidän vallassamme", eli kyseessä on "enemmän kuin käsky”, nimittäin luonnollinen vietti ja voima, seksuaalinen kyky, jonka harjoittaminen on yhtä luonnollista kuin janon ja nälän sammuttaminen. Emme voi hyvin, jos loputtomiin joudumme elämään janon ja nälän vaivaamana. Sukupuolisuus on vastaava luonnollinen tarve. Lutherin mukaan oli kohtuutonta ja Jumalan tahdon vastaista vaatia kirkon työntekijöitä sitoutumaan naimattomuuteen. Se oli luonnotonta ja Jumalan antaman ominaisuuden ja kyvyn halveksimista (nimimerkki x-vl Hakomajan keskustelupalstalla). Kuten tunnettua, Luther avioitui itsekin, entisen nunnan kanssa. Samalla tavoin kuin tämän artikkelin kirjoittaja, myös vanhoillislestadiolaiset saarnaajat ovat usein ymmärtäneet Lutherin sanat ”enemmän kuin käsky” täysin virheellisesti lisääntymisvelvoitteeksi. Sellaista ei Raamattukaan tunnetusti opeta, eikä Luther myöskään. Näin vanhoillislestadiolaiset ovat kääntäneet Lutherin perustelun ihmisen luonnollisesta, biologiaan pohjautuvasta lajityypillisestä sukupuolisesta halusta päälaelleen ja tehneet ihmisen lisääntymisestä pakollisen osan hengellisyyttä. Tämä on hämmentävä osoitus siitä, miten ohutta ja pinnallista vanhoillislestadiolaisuuden sananjulistajiksi valittujen miesten opillinen ymmärrys saattaa olla. Tällaisin eväin ei pitäisi Wikipediaan artikkelia hyväksyä.
Yhden herätysliikkeen virheellinen tulkinta Lutherista ei pitäisi kelvata koko luterilaisuutta tai peräti kristinuskoa käsittelemään pyrkivän artikkelin sisällöksi. Yhdyn suosituksiin tämän artikkelin poistamiseksi.Kommentin jätti Naali (keskustelu – muokkaukset).
- Minulle ei sinänsä ole tärkeää, mitä mieltä kukin kirkonmies on ehkäisystä ollut, kunhan merkittävien teologien kannat vain tulevat aidosti esiin. Luther kirjoittaa Ensimmäisen Mooseksen kirjan selityksessä: "Tämä on inhottava synti, paljon pahempi kuin sukurutsaus tai huorinteko. Minä sanon sitä hekumoitsemiseksi, jopa Sodoman synniksi. Siinä mies ryhtyy naiseen, siis makaa hänen kanssaan ja yhtyy häneen, mutta kun on päästy siemensyöksyyn, antaakin siemenen mennä maahan, ettei nainen tulisi raskaaksi. Tuossa vaiheessa on todella Jumalan säätämystä siittämisessä noudatettava." Siemenen maahan laskemisen kutsumisella Sodoman synniksi ei taida olla mitään tekemistä naimattomuussitoumuksen arvostelun kanssa?Yleistieto 22. maaliskuuta 2010 kello 19.23 (EET)
- Lisään edelliseen täydennyksenä saman pätkän hivenen laajemmassa asiayhteydessä.
- "Juuda siis sanoo Oonanillekin: Mene veljesi lesken tykö. Tätä sanaahan heprean sana merkitsee: liity yhteen, ei vain yksinkertaisesti 'solmi avioliitto', jotta herättäisit siemenen veljellesi. Tähän laki tähtäsi ja se velvollisuus kuului veljille ja lähisukulaisille, ettei velivainajan nimi häviäisi maa päältä. Olihan jokaisen israelilaisen velvollisuus jättää lapsia jälkeensä. Seurauksena oli kuitenkin, että tuo kelvoton tuulihattu Oonan syyllistyi inhottavaan rikokseen.
- "Mutta Onan tiesi, ettei lasta pidettäisi hänen omanaan, ja aina kun hän makasi kälynsä kanssa, hän antoi siemenensä mennä maahan, ettei antaisi jälkeläisiä veljelleen. Herran silmissä hänen tekonsa oli paha, ja siksi Herra antoi hänenkin kuolla." (1. Moos. 38:9-10.)
- Hänen on täytynytkin olla itsepintainen ja parantumaton heittiö. Tämä on inhottava synti, paljon pahempi kuin sukurutsaus tai huorinteko. Minä sanon sitä hekumoitsemiseksi, jopa Sodoman synniksi. Siinä mies ryhtyy naiseen, siis makaa hänen kanssaan ja yhtyy häneen, mutta kun on päästy siemensyöksyyn, antaakin siemenen mennä maahan, ettei nainen tulisi raskaaksi. Tuossa vaiheessa on todella Jumalan säätämystä siittämisessä noudatettava. Siksi on inhottava rikos kiihdyttää siementä ja naista, mutta juuri ratkaisevalla hetkellä tuottaa naiselle pettymys." (Ensimmäisen Mooseksen kirjan selitys 32-40. Ss. 332-333. In Primum Librum Mose Enarrationes. D. D. Martini Lutheri, 1544. Latinasta suomentanut Heikki Koskenniemi. Karisto Oy Kirjapaino. Hämeenlinna 2007.)
- Vanhoillislestadiolaisten käsitys lisääntymisestä enemmän kuin käskynä perustunee nimenomaan tuohon, että Luther suhtautui keskeytettyyn yhdyntään pahempana kuin sukurutsaukseen tai huorintekoon, jopa Sodoman syntinä.
- Tässä on lisäksi muutamia kohtia Lutherin tuotannosta. Itse artikkeliin niistä ei ole tarpeellista laittaa kuin mitä siellä jo on, koska Wikipedian artikkeleiden tarkoituksena on olla vain tiiviitä referaatteja eikä mitään laajoja tutkielmia. Lutherin mukaan katolinen naimattottomuuskielto sai aikaan, että ihmiset kauhistuivat avioliiton vaivoja ja jos alkoivat ko. elämäntapaan, hakivat mieluummin helpotusta himokkuunteensa kuin saadakseen lapsia. Luther paheksui sitä. Lutherin kanta on merkittävä lähinnä siitä syystä, että hän oli Calvinin ja Zwinglin ohella pääuskonpuhdistajia/-reformaattoreita.
- "Onhan myös otettava huomioon, että tuohon aikaan hedelmällisyyttä pidettiin erinomaisena siunauksena ja Jumalan erityisenä lahjana. Tämä käy ilmi 5. Mooseksen kirjasta, missä Mooses siunausten joukossa mainitsee hedelmällisyyden: "Siunattu on sinun kohtusi hedelmä" (5. Moos. 28:4).
- Me emme nykyään pidä sitä niin suuressa arvossa. Kotieläimistä puhuttaessa pidämme sitä tärkeänä ja pyrimme siihen. Ihmisten keskuudessa kuitenkin vain harvat pitävät naisten hedelmällisyyttä siunauksena. Päinvastoin on enemmän niitä, jotka vierastavat sitä ja pitävät lapsettomuutta erityisenä onnena. Se on kuitenkin aivan luonnonvastaista, kaikkea muuta kuin hurskasta ja pyhää. Sellaisen kiintymyksen Jumala nimittäin on ihmiseen pannut, että hän toivoo itselleen jatkoa ja lisääntymistä. Tästä syystä on epäinhimillistä ja jumalatonta vieroksua jälkikasvua. Nimittihän hiljakkoin eräs mies vaimoaan imisäksi, kun tämä useamman kerran synnytti. Olipa joutava ja siivoton mies! Tällä mielellä eivät milloinkaan olleet pyhät Isät. He näkivät tässä Jumalan erityisen siunauksen, hedelmällisen naisen; mahoutta he sen sijaan pitivät kirouksena. Tämä arviointi juontaa juurensa Jumalan sanasta 1. Mooseksen kirjassa: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää" (1. Moos. 1:28). Siitä he ymmärsivät, että lapset ovat Jumalan lahja." (Luther, Martti: Ensimmäisen Mooseksen kirjan selitys 25-31. Ss. 403-404. Karisto Oy Kirjapaino. Hämeenlinna 2006. ISBN 952-5409-33-3. Julkaisija: Suomen Luther-säätiö. Lutheran Heritage Foundation. Alkuteos: In primum librum Mose enarrationes. D. D. Martini Lutheri, (1544). WA 43, 351- 695; 44, 1-64.)
- "Kaunistihan tuon ajan ihmisten silmissä naista suuresti hedelmällisyys, siunauksen ja Jumalan lain ansiosta. Meidän keskuudessamme se ei ole suuren arvoista, ja siksi me emme tajua tällaisten kertomusten merkitystä. Ei mikään ollut enempää häpeäksi kuin naimattomuus ja hedelmättömyys, koska juuri tätä tarkoitusta varten on naissukupuoli luotu, suvunjatkamiseen ja synnyttämiseen. Tavallaan halusta lisätä omaisuuttamme me olemme mieltyneet hedelmällisyyteen, kun on kysymys karjasta, mahot ja hedelmättömät elukat joutavat tuota pikaa teurastamoon. Avioelämän piirissä se ei ole missään arvossa. - - Mutta nyt tunnetusti riehuu kaikkialla maanpiirissä sanomaton hillittömyys turmellen ihmisluonnon hillittömään pahennukseen. Himokkuuden valtaan antautuen ihmiset kauhistuvat avioliiton vaivoja ja hankaluutta ja jos he rupeavatkin tähän elämänmuotoon, he tähtäävät pikemminkin huojennuksen saamiseen himokkuuteensa kuin lasten hankkimiseen. Kas, tässä ovatkin hedelmät paavilaisesta naimattomuudesta!" (Ensimmäisen Mooseksen kirjan selitys 32-40. Ss. 344-345. In Primum Librum Mose Enarrationes. D. D. Martini Lutheri, 1544. Latinasta suomentanut Heikki Koskenniemi. Karisto Oy Kirjapaino. Hämeenlinna 2007.)Yleistieto 26. maaliskuuta 2010 kello 05.50 (EET)
Jaahas, täällä verrataan naisia karjaan. He eivät ole kelvollisia mihinkään muuhun kuin lasten tekemiseen. Tämä on tyypillistä uskonollisten hörhöjen meuhkaamista. Jokaisella on tietysti oma mielipiteensä mutta kaikki eivät välttämättä yhdy näihin edellisiin kannanottoihin, riippumatta mistä hyvänsä kirjasta kannanotot on otettu.--J Hazard 26. maaliskuuta 2010 kello 06.45 (EET)
- Lukemani perusteella Luther ei ilmeisestikään ole kirjoittanut, että naiset eivät soveltuisi muuhun kuin synnyttämiseen. Toki Luther vaikuttaa pitäneen suvunjatkamista ja synnyttämistä naissukupuolen varsinaisena ja ensisijaisena tehtävänä. Itse en ota lainkaan kantaa ehkäisyyn. Otan kantaa vain siihen, mitä mieltä eri kirkonmiehet (tässä: Martti Luther) ovat olleet ehkäisystä. Lainausten tarkoituksena on tarkastella laajemmin Lutherin ajattelutapaa ehkäisystä. Yksittäisten lauseiden tulkintakiistat eivät saisi nousta kohtuuttomiin mittasuhteisiin, kun halutaan päästä selville, mitä mieltä henkilö X on ollut ilmiöstä Z. Yleistieto 26. maaliskuuta 2010 kello 09.31 (EET)
- Et ehkä mielestäsi ota kantaa, mutta kirjoittaessasi seuraavaa tekstiä otat ainakikin minun mielestäni vahvasti kantaa asiaan.
»Ei mikään ollut enempää häpeäksi kuin naimattomuus ja hedelmättömyys, koska juuri tätä tarkoitusta varten on naissukupuoli luotu, suvunjatkamiseen ja synnyttämiseen. Tavallaan halusta lisätä omaisuuttamme me olemme mieltyneet hedelmällisyyteen, kun on kysymys karjasta, mahot ja hedelmättömät elukat joutavat tuota pikaa teurastamoon.»
- Sanot ettet ota itse kantaa asiaan. Mutta tuodessasi esiin näiden kirkonmiesten mielipiteitä, tuot ehkä tahtomattasi tai tarkoituksella omankin mielipiteesi. Ei siinä sinällään ole mitään väärää, jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä. Ainoa minun ongelmani oli nuo sinun lainaamasi lauseet. Kuten sanoit ne olivat Lutherin ja muiden tekstejä, mutta nykypäivänä nuo eivät enää toimi samoin kuin heidän aikanaan. Oli miten oli, kuten sanoin jokaisella on omat mielipiteensä. --J Hazard 26. maaliskuuta 2010 kello 10.34 (EET)
- Luther-lainauksilla otin kantaa yksinomaan siihen, mitä mieltä Luther oli ehkäisystä. Olen lukemani perusteella sitä mieltä, että Luther tuomitsi ehkäisyn. En ottanut kantaa ehkäisyyn. Olen referoinut artikkelissa myös mm. Esko Länsimiehen erittäin kriittisen kannan katolisen kirkon ehkäisykielteisyyteen, samoin ortodoksikirkon, anglikaanikirkon ja luterilaisen kirkon nykyiset myönteiset kannat ehkäisyyn. Lisää myönteisiä kristinuskon suuntien (mm. jotkut vapaat suunnat) kannanottoja ehkäisyyn on tulossa artikkeliin jollain aikajänteellä.
- Tapaa, jossa oma näkemys (jos sitä ylipäätään on olemassa) unohdetaan ja pyritään sen sijaan omista näkemyksistä riippumatta selvittämään muiden ihmisten kantoja asiaan, kutsutaan objektiivisuuteen pyrkimiseksi. Yleistieto 26. maaliskuuta 2010 kello 12.53 (EET)
Muistetaan lähteistys
muokkaaViime käyntini jälkeen tänne oli ilmestynyt suuri määrä tekstiä, joka oli lähinnä kirjoittajan omia näkemyksiä ja nettikeskusteluista poimittuja kantoja. Lähteitä näkemyksille ei esitetty, minkä vuoksi jouduin poistamaan kirjoitukset. Muistetaan kaikki, että Wikipedia ei ole mielipidepalsta, vaan Wikipedian tarkoitus olisi toimia tietosanakirjana.Yleistieto 31. maaliskuuta 2009 kello 11.37 (EEST)
- Seuraava koskee erityisesti Jaakko Leinosta. Olet useaan otteeseen halunnut muokata syntyvyyden säännöstelyä koskevan artikkelin tekstin tämännäköiseksi: "Uuden elämän syntyminen nähdään pyhänä tapahtumana, luomistekona ja ehkäisyn uskotaan estävän jumalaa antamasta niin paljon lapsia kuin haluaa." Itse en ole törmännyt tuollaisiin perusteluihin missään ehkäisykielteisten kristittyjen artikkeleissa. Wikipediassa voidaan esittää vain väitteitä, jotka voidaan tarkistaa tieteellisesti tai muusta luotettavasta lähteestä. Se kuulostaa olkinukelle, jollaisia esitetään kun halutaan jokin katsantokanta esittää naurettavassa tai halveeraavassa valossa. Vastaava voisi olla: "Jotkut kristityt hyväksyvät tavan ampua ihmisiä kohti, koska uskovat Jumalan kaikkivaltiaana voivan kääntää luodin kulkusuunnan." Wikipedia ei edelleenkään ole mielipidepalsta, vaan nettitietosanakirja, jonka tarkoitus on jakaa puolueetonta tietoa eri ilmiöistä.Yleistieto 23. kesäkuuta 2009 kello 14.30 (EEST)
- Hyvä on, tein huonosti. Olen pahoillani. Olkinukke oli kyseessä. Ei myöskään tuo väitteeni rinnastus tuohon ampumajuttuun ei toisaalta mielestäni ole kestävä, mutten lähde tälle kannalle perusteluja tähän kirjoittamaan, kun ei tämä ole keskustelupalsta aiheesta. Nenoniel (keskustelu) 26. joulukuuta 2016 kello 16.04 (EET)
Kaivataan seuraavia lähteitä
muokkaaSuomen evankelis-luterilaisen kirkon päätöksestä hyväksyä ehkäisy vuonna 1952 olisi tärkeää olla otteita tässä artikkelissa. Hyödyllisiä olisivat myös sitä edeltävät kannanotot, joista näkyy suhtautumistavassa tapahtunut evoluutio.
Otteita anglikaanikirkon kannanotosta, jossa se ensimmäisenä kristillisenä kirkkona maailmassa v. 1930 otti myönteisen kannan ehkäisyyn joissakin määrätyissä tilanteissa, olisi myös hyvä olla mukana. Myöhempi kannanotto, jossa ehkäisy hyväksyttiin kokonaan (tai tarkemmin jätettiin kokonaan avioparin omantunnon kysymykseksi), olisi myös hyvä dokumentti.
Syntyvyyden säännöstelyä alettiin perustella liikakansoittumisen estämisellä ilmeisesti laajemmassa mittakaavassa 1960- tai 70-luvulla. Jos jollakin on dokumentteja tällaisesta varhaisesta väestöräjähdykseen perustuvasta kritiikistä, se voisi olla artikkeliin soveltuvaa materiaalia.
Ehkäisystä naisten oikeuksien näkökulmasta löytyykin jo Resedaude-järjestön kritiikkiä. Laajempikin materiaali olisi tervetullutta.
Ehkäisyä on pidetty vääränä pääosin patriarkaalisissa uskonnoissa. Asiasta voisi olla hyvä saada laajempaa näkökulmaa.
Joissain muinaisissa matriarkaalisissa uskonnoissa on esiintynyt hedelmällisyyskultteja, joten sitäkin puolta auki selittävää luotettavaa aineistoa olisi hyvä saada artikkeliin.Yleistieto 1. huhtikuuta 2009 kello 13.57 (EEST)
- Kymmeniä opinnäytteitä ohjaanneena pidän tuota viimeksi mainittua näkemystä omituisena. Onko artikkelin tarkoitus koota yhteen rajalliseen kirjoitukseen muuinaisten kulttuurien hedelmällisyyskultti ja nykyajan vanhoillislestadiolaisuuden ehkäisykielto ja kaikki muu siltä väliltä? Hanke ei vaikuta uskottavalsta. Miten paketti sidotaan luettavaksi artikkeliksi, että se sanoisi ylipäätään mitään hyödyllistä otsikostaan, joka kuuluu "Ehkäisy ja kristinusko"? Tämän artikkelin kirjoittajan idea vaatisi kokonaisen kirjan kirjoittmaisen jotta asioiden mittasuhteet olisivat mielekkäät.Kommentin jätti Naali (keskustelu – muokkaukset).
- Artikkelin rajausta on tiivistetty tuon jälkeen huomattavasti. Nyt tässä esitellään suurista kirkkokunnista lyhyesti katolisuuden, ortodoksisuuden, anglikaanisuuden ja luterilaisuuden kannat ehkäisyyn. Alunperin artikkeli on aloitettu vanhoillislestadiolaisten ns. ehkäisykiellosta, mutta artikkelin aloittaja ei ole itse muokannut artikkelia aikoihin. Vanhoillislestadiolaisuuden mukanaoleminen on perusteltua lähinnä sen vuoksi, että vanhoillislestadiolaisten kielteinen ehkäisykanta on saanut ajoittain suurta huomiota tiedotusvälineissä.Yleistieto 22. maaliskuuta 2010 kello 19.19 (EET)
Artikkelin poisto
muokkaaEhdotan artikkelin poistoa. Artikkeli on kirjoitettu uskonnollisen lahkon oppien mukaan ja syntyvyyden säännöstelyä vastaan. Otsikon tyyli ja artikkeli ylipäätään ei sovi wiki-sanakirjaan. Ehdotan välitöntä poistoa. Pyydän muiden mielipiteitä, muiden kuin artikkelin kirjoittajien. (Mongoli 26. tammikuuta 2010 kello 21.43 (EET))
- Käytäntöjen mukaan artikkelia ei voi poistaa roskana eikä esim. poistoäänestyksen kautta kun merkittävä artikkeli kuitenkin selvästi on. Jos artikkelissa on vikaa, niin korjausta peliin vain, tarvittaessa uudelleenkirjoitus. --Anr 26. tammikuuta 2010 kello 21.48 (EET)
- Keskustelisimmeko ensinnäkin siitä, mitä artikkelin otsikko tarkoittaa ja miten aihetta on käsitelty? Otsikko on "KRISTINUSKON suhtautuminen syntyvyyden säännöstelyyn". Sitten artikkeli jatkuu: "JOISSAIN kristillisissä suuntauksissa on kielteinen suhtautuminen syntyvyyden säännöstelyyn". Ja yleisilme artikkelissa on se että kristinusko kieltää ehkäisyn ja syntyvyyden säännöstelyn ja ne ovat väärin. Mielestäni tälläisessä artikkelissa ei ole jo lähtökohtaisesti mieltä. Tulee väkisinkin mieleen, että aihepiirin lähestymistapa ei ole neutraali, vaan tarkoitushakuinen. Mitä olette mieltä asiasta? (Mongoli 26. tammikuuta 2010 kello 22.13 (EET))
- Olet siinä oikeassa, että otsikon mukaan pitäisi tietysti käsitellä kaikenlaisia kristinuskon suuntauksia, tai sitten artikkeli pitäisi jotenkin järkevästi rajata ja muuttaa otsikko sen mukaan. Tämänhetkistä sisältöä voisi vastata kömpelö otsikko "Kielteiset näkemykset syntyvyyden säännöstelystä eräissä kristillisissä suuntauksissa". Aihetta on tässä kuitenkin käsitelty mielestäni varsin asiallisesti, paitsi että kritiikkiä uskontojen näkemyksiä kohtaan voisi kyllä käsitellä laajemminkin. Se, että artikkelissa esitellään jonkin uskonnollisen ryhmän oppi, ei vielä tarkoita opin julistamista. --Hrrkrr31 26. tammikuuta 2010 kello 22.26 (EET)
- Ehdottamasi otsikon nimi "Kielteiset näkemykset syntyvyyden säännöstelystä eräissä kristillisissä suuntauksissa" on oikein osuva nykyiselle sisällölle. Mutta siitä herää väkisin kysymys, mitä tuollaisella artikkelilla tekee ja mihin sen tietoa voi käyttää? Listaus on kuin herätysliikkeen saarnasta, ilman mitään neutraaliutta tai kysenalaistusta. Kompromissina ehdottaisin, että nykyinen artikkeli itsessään lakkautetaan ja sen sisältö liitetään sisältönsä mukaan artikkeleihin lestadiolaisuus ja katolilaisuus. Mitään uutta ja markitsevä tämä artikkeli kun ei tuo. (Mongoli 26. tammikuuta 2010 kello 22.35 (EET))
- Artikkeli on erittäin puutteellinen, se on selvää, alaotsikkoina suuntauksista ovat ainoastaan katolinen kirkko ja vanhoillislestadiolaisuus, mikä on aikas outoa kun ottaa huomioon, että vanhoillislestadiolaisuus on kuitenkin luterilaisuuden sisäinen liike. Olisi hyvä olla yleisesti luterilaisuuden, ortodoksisuuden jne. näkemyksiä. Ongelma vain, että jyrkistä kannoista on selvästi helpompi kirjoittaa kuin sallivista, esim. Suomen ev. -lut. kirkon kohdalla lukisi varmaan jotain tyyliin "Suomen ev. -lut. kirkko suhtautuu sallivasti syntyvyyden säännöstelyyn", mikä jäisi vähän torsoksi. Kritiikkiä voisi toki artikkelissa esittää, mutta sen puute ei sinänsä ole niin suuri ongelma kun ottaa huomioon, että artikkelin tarkoitus on nimenomaan esittää eri suuntien kanta asiaan, tämän kannan teilaaminen artikkelissa olisi uskonnollinen kannanotto, mikä ainakin menisi neutraaliuden ulkopuolelle. Tälainen artikkeli ei mielestäni ole julistusta, vaan tiedonjakoa: näin nämä suunnat opettavat, olisi hyvä tehdä tietysti vastaava esim. islamista. Onhan täällä samassa paikassa tarjolla tietoa myös ihan sekulaarilta kannalta, tuskin kukaan ajattelee että tämän artikkelin antama tieto olisi jokin ainoa ja lopullinen totuus asiasta, mitä tarjolla on.--Kirkhakkinen 26. tammikuuta 2010 kello 23.09 (EET)
- Artikkeli on toki puutteellinen, mutta Wikipedia on vapaa tietosanakirja. Jokainen voi lisätä artikkeliin tietoa tieteellisestä tai muusta asiakirjallisuudesta sekä tieteellisistä ja muista kritiikin kestävistä artikkeleista. Valitettavasti useimpien kristillisten suuntien kannat syntyvyyden säännöstelyyn puuttuvat, mutta heti kun joku jaksaa hakea sopivat lähteet, ne liitetään mukaan. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on ottanut ehkäisyyn myönteisen kannan v. 1952 ja sen kannanoton perustelut kuuluisivat mielestäni ehdottomasti artikkeliin. Ensimmäisenä maailmassa ehkäisyn hyväksyi joissakin tilanteissa anglikaanikirkko v. 1930 ja kokonaan v. 1937. Myös näiden kannanottojen perustelut olisivat artikkeliin soveltuvaa materiaalia.Yleistieto 1. helmikuuta 2010 kello 13.12 (EET)
- Saattaisi olla hedelmällisempää nimetä artikkeli näin: "Syntyvyyden säännöstelyn kieltävät kristilliset suunnat". Aiheen kattava käsittely yhdessä artikkelissa olisi vähän todennäköisempää. --Pettson 1. helmikuuta 2010 kello 13.29 (EET)
- Aiheen tiukempi rajaus on usein viisasta. Tiedossani on asiakirjallisuutta, jossa kerrotaan myös kristillisten liikkeiden myönteisestä suhtautumistavasta ehkäisyyn. Kuukauden sisällä voisi olla realistista saada lyhyt kuvaus myös luterilaisten ja ortodoksien, mahdollisesti myös anglikaanien ehkäisykannasta. Ehkäisykysymyksessä näkyy jakolinja vanhakirkollisen torjuvan ja modernin sallivan kannan välillä.Yleistieto 1. helmikuuta 2010 kello 15.31 (EET)
- Tosi on: tarkempi rajaus aiheelle. Kyseessä on laaja aihe. Kattavaa artikkelia ei saa, jos aikoo kertoa kaiken aiheesta Kristinusko ja ehkäisy.Yleistieto 2. helmikuuta 2010 kello 09.16 (EET)
- Laajojakin aiheita käsitellään Wikipediassa yhdessä artikkelissa. Kaikkea ei(tietenkään) pidäkään kertoa, mutta voit kirjoittaa kirjan. --Ulrika 2. helmikuuta 2010 kello 09.48 (EET)
- Wikipediassa on yleiskuvaus toisesta maailmansodasta, mutta myös Stalingradin taistelusta on oma artikkelinsa. Stalingradin taistelua kuvaava artikkeli ei pyri kuvaamaan koko II maailmansotaa. Samoin artikkeli voi keskittyä kuvaamaan ehkäisykielteisyyttä kristinuskossa sen sijaan, että pyrkisi kuvaamaan kaikkea mahdollista kristinuskon ja ehkäisyn suhteesta. Laajoissa aiheissa rajaus on kohdallaan, koska kukaan ei voi tietää kaikkea. Myös tieteellisissä tutkimuksissa tiukan rajauksen löytäminen on tärkeimpiä seikkoja, jotta aiheesta ei tulisi tolkuttoman laajaa. Alunperin artikkeli on aloitettu nimellä ehkäisykielto.Yleistieto 2. helmikuuta 2010 kello 11.21 (EET)
Nyt on kyllä niin, että artikkelin alkuperäinen nimi Kristinuskon suhtautuminen syntyvyyden säännöstelyyn oli neutraali, mutta nimi ehkäisykielteisyys kristinuskossa, jolle se nyt siirrettiin, on epäneutraali. Jos artikkeli painottui liikaa ehkäisyyn kielteisesti suhtautuviin suuntauksiin, niin artikkelia olisi paremmin voinut kehittää neutraaliksi esittelemällä myös muita käsityksiä kuin muuttamalla otsikon epäneutraaliksi.--Urjanhai 1. helmikuuta 2010 kello 16.57 (EET)
- Kristinuskko ja ehkäisy on neutraali otsikko. Ehkäisykielteisyys kristinuskossa ei ollut hyvä, ja sitä aiemman kokonaissubjekti (Kristinuskon suhtautuminen...) antaisi ymmärtää, että kristinuskolla on jokin yhtenäinen kanta. Sellaistahan ei ole, vaan kyse on ensisijaisesti henkilökohtaisista näkemyksistä, mutta roomalaiskatolisella kirkolla on lisäksi paavin näkemys, joka ei kuitenkaan sido ketään saman näkemyksen taakse (ainakaan käytännössä, jos nyt oikein ymmärrän). Kenenkään kristillisyyttä ei tietysti lisää eikä vähennä se, miten hän ehkäisyyn suhtautuu. Artikkelia en tosin ole lukenut;) --Ulrika 1. helmikuuta 2010 kello 17.06 (EET)
- Ehkäisykielteisyys kristinuskossa ei ole nimenä epäneutraali, vaan nimen mukaisesti artikkelissa keskitytään tarkastelemaan neutraalisti ehkäisykielteisyyttä kristinuskossa. Aihe on merkittävä sen vuoksi, että kristinusko oli yleisesti ehkäisykielteistä 1900-luvun alkuun saakka. Aiheen rajaus on paikallaan, koska on työlästä hakea suomenkieliset viitteet eri kristillisten suuntien ehkäisykannoille. Ehkäisykielteinen näkemys edustaa suurimmalle osalle kristityistä historiaa, mutta kristinuskossa on joka tapauksessa esiintynyt ja esiintyy ehkäisykielteisyyttä.Yleistieto 1. helmikuuta 2010 kello 17.16 (EET)
- Kristinusko ja ehkäisy on neutraali ja ytimekäs otsikko. Ei veivata enää, please. --Hrrkrr31 1. helmikuuta 2010 kello 17.19 (EET)
- Ehkäisykielteisyys kristinuskossa ei ole nimenä epäneutraali, vaan nimen mukaisesti artikkelissa keskitytään tarkastelemaan neutraalisti ehkäisykielteisyyttä kristinuskossa. Aihe on merkittävä sen vuoksi, että kristinusko oli yleisesti ehkäisykielteistä 1900-luvun alkuun saakka. Aiheen rajaus on paikallaan, koska on työlästä hakea suomenkieliset viitteet eri kristillisten suuntien ehkäisykannoille. Ehkäisykielteinen näkemys edustaa suurimmalle osalle kristityistä historiaa, mutta kristinuskossa on joka tapauksessa esiintynyt ja esiintyy ehkäisykielteisyyttä.Yleistieto 1. helmikuuta 2010 kello 17.16 (EET)
- Ei ole. Artikkelin sisältö kuvaa kielteistä suhtautumistapaa ehkäisyyn kristinuskossa, vaikka modernissa kristinuskossa myönteinen suhtautumistapa yleisempää.Yleistieto 1. helmikuuta 2010 kello 17.23 (EET)
- Silloin vika on sisällössä eikä otsikossa. --Hrrkrr31 1. helmikuuta 2010 kello 17.27 (EET)
- Ei ole. Artikkelin sisältö kuvaa kielteistä suhtautumistapaa ehkäisyyn kristinuskossa, vaikka modernissa kristinuskossa myönteinen suhtautumistapa yleisempää.Yleistieto 1. helmikuuta 2010 kello 17.23 (EET)
- Ottamatta mitenkään kantaa ehkäisymyönteisyyteen tai ehkäisykielteisyyteen, tuon esille seuraavat asiat: Ehkäisykielteisyys oli historiallisessa katsannossa yli 1900 vuotta ainut julkisesti hyväksytty suhtautumistapa ehkäisyyn kristinuskossa. Koska se on historiallisesti merkittävä aihe ja nykyäänkin lähes miljardin ihmisen katolisen kirkon virallista opetusta, ilmiön kuvaukselle voi olla kokonaan oma artikkelinsa. Kritiikkiä tulee jokaisessa artikkelissa olla mukana. Ilmiön kuvaamisesta ei voi neutraaliuden kärsimättä varata yli puolta palstatilasta kritiikille (kuten on käynyt esim. artikkelissa Suhtautuminen syntyvyyden säännöstelyyn vanhoillislestadiolaisuudessa). Modernin kristinuskon suhtautumistapaa ehkäisyyn voisi kuvata esim. artikkelissa, jonka nimi olisi Nykykristinusko ja ehkäisy.Yleistieto 1. helmikuuta 2010 kello 17.46 (EET)
- Ulrikan ja Hrrkrr31:n esittämä Kristinusko ja ehkäisy on tosiaan parempi ja neutraali. "Ehkäisykielteisyys" on epäneutraali ilmaisu.--Urjanhai 1. helmikuuta 2010 kello 17.38 (EET)
- Termi ehkäisykielteisyys nimenomaan on neutraali termi, joka ei ota kantaa, ovatko ehkäisykielteiset kristityt ehkäisykielteisiä omantuntonsa vai ulkoa tulevan kiellon vuoksi. Esim. ehkäisykielteisten vanhoillislestadiolaisten itsensä mukaan heillä ei ole ehkäisy- eikä muitakaan kieltoja. Liikkeen kriitikot taas katsovat, että tosiasiallisesti vanhoillislestadiolaisilla on ehkäisykielto, joka kuitenkin muotoillaan muotoon "uskovainen ei halua ehkäistä". Otsikko Ehkäisykielteisyys kristinuskossa ei väitä, että kristinuskossa ei olisi myös ehkäisymyönteistä suhtautumistapaa, vaan rajaa artikkelin tarkastelun ehkäisykielteisyyteen.Yleistieto 1. helmikuuta 2010 kello 18.02 (EET)
- Ulrikan ja Hrrkrr31:n esittämä Kristinusko ja ehkäisy on tosiaan parempi ja neutraali. "Ehkäisykielteisyys" on epäneutraali ilmaisu.--Urjanhai 1. helmikuuta 2010 kello 17.38 (EET)
- Kunnia sille jolle kunnia kuuluu: Thi siirsi artikkelin osuvalle nimelle Kristinusko ja ehkäisy. Mutta tämä aihe, vaikka laaja onkin, mahtuu käsiteltäväksi kaikkine puolineen samassa artikkelissa. Joistakin aiheista on kirjoitettu vuosisatojen aikana lukemattomia kirjoja, mutta asia mahtuu Wikipediassa yhteen artikkeliin.--Ulrika 2. helmikuuta 2010 kello 09.48 (EET)
Laitoin siirtosuojauksen pariksi viikoksi, vaikka itsekin olen siirtelyyn kertaalleen osallistunut (siirsin sivun nimelle, joka näytti olevan kannatetumpi - muuten minusta ihan sama millä nimellä artikkeli on). Koittakaa keskustella. --Otrfan 2. helmikuuta 2010 kello 09.50 (EET)
Tämä artikkeli on vakava esimerkki siitä miten Wikipediaa voidaan käyttää väärin. Artikkeli on monella tapaa ongelmallinen ja suorastaan haitallinen. jo lähtökohtaiseesti kirjoitus on ei ole missään suhteessa kokonaisuuteen, josta se yrittää maailmaa selittää. Luterilaisuuskin on vain pieni vähemmistö maailman kaikkien kristillisten kirkkojen joukossa. Vanhoillislestadiolaisuudella on noin 80 000 kannattajaa, kun eri suuntien kristittyjä on yli 2 miljardia! Siksi artikkeli on lähtökohtaisesti pahasti harhaanjohtava. Tämä artikkeli esittelee todellisuudessa muka koko kristinuskon suhtautumista ehkäisyyn yhden pienen pohjoismaisen herätysliikkeen intresseistä käsin. Milloin tulee sivu vaikkapa ortodoksien suhtautumisesta ehkäisyyn kautta historian? Kyseessä on valitettavasti yhden tunnetun henkilön henkilökohtainen mediasota tässä asiassa. Vanhoillislestadiolaisuuden sisällä käydään asiasta parhaillaan sisäistä keskustelua. Tämä henkilö on ottanut nyt Wikipedian arvovallan aseeksi tässä kiistassa. Tämä sivusto on jo herättänyt hämmennystä, esim. muiden uskontojen edustajissa jotka etsivät kristinuskoa koskevia faktatietoja, koska jotkut ovat luulleet, että tämä kokoelma sattumanvaraisia fragmentteja edustaisi todella luterilaisen kristinopin kantaa. Tässä on kyseessä kristinuskon kannalta yhden pienen pohjoismaisen herätysliikkeen menneiden vuosikymmenien näkemys, joka on naamioitu pseudo-"historiallisilla" viittauksilla esittämään yleistä kristinuskon kantaa. Räikeä ja häpeämätön esimerkki Wikipedian hyväksikäytöstä oman ryhmittymän intressien naamioimiseksi nauttimaan koko kristillisen kirkon arvovaltaa. Kannatan sivun poistoa. - NN-nen.Kommentin jätti Naali (keskustelu – muokkaukset).
- Artikkeli ei pyri selittämään kristinuskon suhtautumista ehkäisyyn vanhoillislestadiolaisten näkökulmasta käsin, vaan historiallisista faktoista käsin. Artikkeli ei pyri ottamaan kantaa siihen, onko nykykristinuskon ehkäisymyönteinen vai alkukristinuskon ehkäisykielteinen kanta oikeampi. Wikipedian artikkeleiden tarkoitus ei ole mielipiteiden esittäminen, vaan ilmiöiden neutraali kuvaaminen.Yleistieto 22. maaliskuuta 2010 kello 19.30 (EET)
- Ylempänä (kohdassa Kommentti on Augustinnuksen) olen kahdessa viestissä kommentoinut artikkelin heikkoa lähdepohjaa. Totesin muun muassa: "---toivon vain, että artikkeli a) rakenteeltaan, b) käsitteiltään ja c) faktoiltaan voitaisiin perustaa tutkimustietoon eikä sieltä täältä poimittuihin sitaatteihin. Sitaatti voi olla paikallaan, kunhan sen mukaanotto perustuu johonkin arvostettuun, objektiivisuuteen pyrkivään lähteeseen, jonka tekijä on punninnut olennaisia kysymyksiä: sitaatin kirjoitustilanne ("Sitz im Leben"), sen asema kirjoittajan ajattelussa, sen suhde oman aikansa ajatteluun yleensä, sen vaikutus omana aikanaan ja myöhemmin jne." Kannanottoni on edelleen ajankohtainen. Tällä hetkellä artikkeli on suurimmalta osaltaan omaa tutkimusta ja siten Wikipedian periaatteiden vastainen. --Paappa 22. maaliskuuta 2010 kello 22.17 (EET)
- Tämä artikkeli ei ole Wikipedian sääntöjen vastaista uutta tutkimusta, koska tässä ei esitellä uusia teorioita tai ratkaisutapoja, ei esitellä uusia ajatuksia, ei määritellä uusia termejä (paitsi ehkäisykielto, mutta se korjataan lähiaikoina), ei anneta uusia määritelmiä vanhoille termeille, ei väitetä kumoavansa toisia ajatuksia, ei esitetä argumentteja viittaamatta luotettaviin lähteisiin, ei esitetä analyysia tai synteesiä tunnetuista tosiasioista, ideoista, mielipiteistä tai argumeteista tavalla, joka suosii tietyn muokkaajan näkökulmaa tai ilman, että analyysi tai synteesi ei perustuisi luotettaviin lähteisiin eikä siinä esitellä uudissanoja. Kaikki lähteet eivät toki ole tieteellisiä julkaisuja, mutta Wikipedian sääntöjen mukaan niin ei tarvitsekaan olla. Jos ajatukset on hyväksytty julkaistaviksi vertaisarvioidussa lehdessä tai toistuvasti ja itsenäisesti sanomalehdissä, ne soveltuvat Wikipediaan. Artikkeli pyrkii olemaan näkökulmaltaan neutraali, ottamatta kantaa siihen, onko myönteinen vai kielteinen suhtautumistapa ehkäisyyn oikeampi. Yleistieto 26. maaliskuuta 2010 kello 04.56 (EET)
Mielenkiintoinen aihe, mutta otsikko on väärä. Ehkäisyllä ja kristinuskolla sinänsä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Jos kristilliset kirkot tai sen jäsenet ottavat asiaan kantaa, otsikon pitäisi olla sen mukainen. Omana näkemyksenäni sanoisin, että Vanhan testamentin sisältämä komento "lisääntykää ja täyttäkää maa" on toteutettu, ja nyt pitäisi ryhtyä harkitsemaan ylitäytön purkua pistämällä hana kiinni sopivilla menetelmillä. Seitsemän miljardia ihmistä riittää ja on mukavuuden kannalta liikaakin. --Abc10 26. maaliskuuta 2010 kello 07.22 (EET)
- Ylempänä onkin keskusteltu siitä, tulisiko aihe rajata muotoon Ehkäisykielteisyys kristinuskossa. Artikkeli aiheesta Ehkäisykielteisyys eri uskonnoissa voisi myös olla kiinnostava. Nykyisellään artikkeli kertoo aiheesta Ehkäisykantoja kristinuskossa. Yleistieto 26. maaliskuuta 2010 kello 09.42 (EET)
Oliko se viktoriaanisena aikana tavallistakin, että aikuinenkin, jos ei naimisissa ollut, luuli, että haikara tuo lapset? Siit tuli mieleen, ett kortti ei näytä lapsen piirtämältä, mutta ilmi tulee, että piirtäjä uskoi haikarasatuihin! Nenoniel (keskustelu) 27. lokakuuta 2015 kello 20.17 (EET)
- Ymmärtäisin, että kortti on aikuisen piirtämä ja merkitykseltään vertauskuvallinen, eli piirtäjän ajatuksena on ollut kuvata vertauskuvan avulla aatteellista kamppailua, jota asian ympärillä käytiin piirroksen ajankohtana.--Urjanhai (keskustelu) 26. joulukuuta 2016 kello 18.11 (EET)