Keskustelu käyttäjästä:Kulttuurinavigaattori/a

Keskustelut 16.5.2007 - 31.8.2009

Picasso mysteeri

Heip

Tuo Picasson tekemä "kipsi torso harjoitelma" ei ole oikeasti tehty kipsi torson mukaan, vaan kopioitu Charles Barguen kaivertamasta litografia sarjasta. Omistan ko. sarjasta kertovan kirjan. Olen nähnyt ihan virallisissakin lähteissä merkittävän tuon nimen väärin. Oikea nimike taitaa olla "Plate 56, male torse, back view" tai jotain siihen suuntaan. Muokkaan ton nyt takaisin.

Hei. Tässähän on kyseessä varsinainen Picasso mysteeri. Ajattelin aluksi, että perustelusi on aivan väärä, koska siinä on epätarkkuuksia ("kipsi" sanan käyttö väärin, litografiaa ei "kaiverreta", sana "torse" on väärin kirjoitettu). Kyseinen linkki johtaa Washingtonin Yhdysvaltain kansallisgallerian sivulle ja alkuperäinen kuva lienee Pariisin Musée Picassossa. Tavallisesti museoammattilaiset eivät juuri erehdy näissä asioissa. Googlasin hieman taustaa ja tosiaankin, joidenkin tietojen mukaan sellaiset modernismin peruspilarit kuin van Gogh ja Picasso itseopiskelivat piirtämään Charles Barguen akateemisen kurssin mukaan. En muista asiaa mainitun Picassosta lukemassani aineistossa, ehkä kyseessä oli vähän nolo juttu. Modernismin mestari sai varhaiset oppinsa akateemisen taiteen oppien mukaan. Heh. Asian pitäisi selostaa Picasso-artikkelin tekstissä jotenkin. Kiitos oikaisusta! --Kulttuurinavigaattori 16. toukokuuta 2007 kello 12.55 (UTC)

Saddamin patsaan kaato

Hei, kirjoitit tällaistä Saddamin patsaan kaadosta artikkeliin Ikonoklasmi: "Myöhemmin on käynyt ilmi, että ikonoklasti oli amerikkalaisten joukkojen organisoima." Onko sinulla jotain lähdettä tuolle tiedolle? --Anttir 9. kesäkuuta 2006 kello 07.09 (UTC)

Joo, Firdus Square EnWikissä maininta "It was the site of the famous image of American troops toppling the statue of Saddam Hussein. Many critics have since claimed that the event was staged and images of the celebrating Iraqis were doctored to make the crowd appear larger than it actually was. Seattle Post - Intelligencen viitteessä [1] hastattelulausunto, jonka bl kuuluu In other words, it was a rent-a-crowd.t. --Kulttuurinavigaattori 9. kesäkuuta 2006 kello 17.16 (UTC)

"Many critics have claimed" ei tee asiasta vielä faktaa. --Anttir 9. kesäkuuta 2006 kello 19.01 (UTC)

Artikkelissa Irakin sota on asialle toinen lähde. Juttu on hyvin tunnettu. --ML 9. kesäkuuta 2006 kello 19.06 (UTC)

Joo, se on kritiikki, joka tuli US armyn sisäisestä tarkastuksesta, joka samalla tuli paljastaneeksi näytöksen lavastajan. Seattle Post mainitsi tv:ssä haastatellun pastorin, joka antoi "it was a rent-a-crowd" lausunnon. Kyseessä oli tapahtuman silminnäkijä, joten aineksia jonkinmoiseen faktaan tässä on. Ainakin primääriaineistoa noin historiantutkimuksen kannalta. t. --Kulttuurinavigaattori 9. kesäkuuta 2006 kello 21.15 (UTC)

Hei, niistä (käyttäjäsivulleni!) jättämistäsi huomautuksista.

1. Minimalismi: hups, totta! Vaihdoin Richard Serran veistoskuvan tuohon koska se ei mielestäni ollut teknisesti kovin hyvä kuva, eikä muutenkaan edustuksellinen. Jos sinulla olisi parempi idea artikkelin pääkuvaksi, se olisi hienoa. En itse löytänyt äkkiseltään enkkuwikistä tai commonsista mitään.

Siis Serra ei mielestäsi edusta minimalismia? Mielestäni tekniikasta on taas turha nipottaa, kun kuvasta saa selvää ja nykytaiteesta on kuvia aivan minimaalisesti. Malevitsin Musta neliö aloituskuvana on harhaanjohtava.--Kulttuurinavigaattori 10. kesäkuuta 2006 kello 08.19 (UTC)

1. Kuvanveisto: olen samaa mieltä, että artikkeli kaipaa kuvaa patsaskuvaa. Franzen-kuva ei vaan ole mielestäni paras siihen. Kai commonsista löytyy parempiakin?

Sitten ole hyvä ja etsi sellainen ensin ja vaihda kuva sitten. Olit poistanut näemmä myös Hiltuskan Sibbe patsaan. Aiheettomat kuvan poistot eivät ole taittoa, vaan kuuluvat häirintäosastolle. --Kulttuurinavigaattori 10. kesäkuuta 2006 kello 08.19 (UTC)

1. Kuvataide: ajattelinkin vähän, että ajoit tuota takaa. Hyvä idea, jonka olisi voinut tuoda esille paremmin, kuten vaikka oikeasti rinnastamalla kuvat (eikä laittamalla niitä päällekkäin), ja selittämällä asiaa kuvateksteissä. Sitä paitsi tuollainen kuvarinnastus sopii ehkä paremmin sisemmälle artikkelia ("vanha ja uusi kuvataide"!), ja pääkuvaksi pitäisi ottaa yksi kuva, joka selittäisi parhaiten artikkelin aihetta ja houkuttelisi lukemaan.

"Päällekkäin" laittaminenkin on rinnastusta. Yksi tai kaksi kuvaa voi olla otsikkokuvana. --Kulttuurinavigaattori 10. kesäkuuta 2006 kello 08.19 (UTC)

1. Tuoli: kuva oli teknisesti käsittämättömän huonotasoinen. Ei tuollaisia wikiin.

Huomasin, että poistit teräsputkituolin, mutta säilytit väärin rajatun kuvan Imma Tapiovaaran tuoleista. Toistan, että kuvan tekniikasta ei mielestäni saisi nalkuttaa, kun taso on tyydyttävä ja muita kuvia aiheesta ei ole. Sisältö ratkaisee ja tekniikan voi tässä tapauksessa vaikka jättää vähän vähemmälle estetisoinnille. --Kulttuurinavigaattori 10. kesäkuuta 2006 kello 08.19 (UTC)

1. Ars: mutta jos Arssit järjestetään nykyisin Kiasmassa, eikö kuva ole juuri sopiva? Artikkeleille olisi sitä paitsi hyvä olla jokin pääkuva, eikä sitä kannata hukuttaa artikkelin loppuun.

Terveisin Anttir 9. kesäkuuta 2006 kello 19.01 (UTC)

Kuvan tehtävänä on havainnollistaa, elävöittää ja tehdä teksti kiinnostavammaksi. Myös jutun keskellä oleva kuva voi houkutella lukemaan ja näin tuoda visuaaliseen asuun vaihtelua. --Kulttuurinavigaattori 10. kesäkuuta 2006 kello 08.19 (UTC)

Korjailin artikkelin Sosialistinen realismi kuvatekstien nimien translitterointia englantilaisesta suomalaiseksi, mutta miksi olit muuttanut nämä takaisin englantilaiseen muotoon? --Mikko Silvonen 10. heinäkuuta 2006 kello 12.30 (UTC)

En muista korjanneeni. Ja jos tuollaisen virheen tein, pyydän anteeksi. --Kulttuurinavigaattori 10. heinäkuuta 2006 kello 19.22 (UTC)

Yhdysmerkki

Moi, kiinnitin huomiota hassuun pitkien viivojen käyttöön. Sellaisissa ilmauksissa kuin "1900-luku" käytetään yhdysmerkkiä, eikä niihin tule välejä. --Mikko Paananen 10. heinäkuuta 2006 kello 12.53 (UTC)

En ymmärrä, mitä tarkoitat "hassuilla pitkillä viivoilla". Ehkä ne tulevat alkuperäisestä tekstinkäsittelyohjelmastani, joka on MSWord 97. Pyydän nöyrimmin anteeksi tekemääni virhettä. --Kulttuurinavigaattori 10. heinäkuuta 2006 kello 19.22 (UTC)

Asiatyyli

Hei. Olit palauttanut Sosialistinen realismi -artikkeliin (poistamanani) bottom linena seuraavaa "Hyvässä tai huonossa, ihailtuna tai vihattuna, sankarina tai roistona, sosialistisesta realismista on tullut museotavaraa." Tietosanakirja ei kuitenkaan nähdäkseni tarvitse erityisiä loppunousuja tai huipennuksia. Kun sanottava on sanottu, teksti loppuu ja se siitä. Ainekirjoitus ja esseismi, kolumnit jne. ovat sitten oma kirjoittamisen lajinsa. Crash 11. heinäkuuta 2006 kello 08.42 (UTC)

Kiasman muotoilu

Artikkeilssa Kiasma: Ei kolmannen tason otsikoita, ellei niitä ennen ole ollut toisen tason otsikoita. Ravel 13. marraskuuta 2006 kello 10.17 (UTC)

Niin, vaihdoin otsikot oikealle tasolle takaisin. Ole kiltti ja anna niiden olla jatkossa käytännön mukaisena. --Velma 13. marraskuuta 2006 kello 15.31 (UTC)

Allekirjoitus

Siitä voisin vielä huomauttaa~ystävällisesti, että kun käyttäjätunnuksesi on Hkastemaa, niin allekirjoituksessasi pitää olla se, eikä nimi Kulttuurinavigaattori. Käyttäjätunnuksen vaihtoa voi tarvittaessa pyytää wikipedian byrokraateilta. -- Velma 13. marraskuuta 2006 kello 15.35 (UTC)

Onko tosiaan noin? Ymmärtääkseni allekirjoituksessa saa lukea eri nimi, kunhan se linkittää oikealle käyttäjäsivulle. --ML 13. marraskuuta 2006 kello 15.46 (UTC)

Katso itse täältä mitä käytäntö sanoo asiasta: Wikipedia:Allekirjoitus -- Velma 13. marraskuuta 2006 kello 16.15 (UTC)

Käyttäjetunnuksesi on nyt vaihdettu

Uusi tunnuksesi on nyt Kulttuurinavigaattori -- Jniemenmaa 14. marraskuuta 2006 kello 11.45 (UTC)

Jag tackar och påkar--Kulttuurinavigaattori 14. marraskuuta 2006 kello 14.52 (UTC)

Lähteitä

HEi, Laittaisitko lähteet artikkelille Alkuperäisyys, kun niistä on pidetty viime aikoina melkoista mekkalaa. terv. --Ulrika 24. marraskuuta 2006 kello 16.59 (UTC)

Thi teki jo, kai kelpaa. Tx Thi--Kulttuurinavigaattori 24. marraskuuta 2006 kello 19.09 (UTC)

En osaa hirveän hyvin arvioida, mikä Wikipediassa riittää, mutta kyllä siinä on paljon sellaista omasta päästä kirjoitettua arviota, jolle ehkä kaipaisin lähdettä. --Ulrika 24. marraskuuta 2006 kello 19.18 (UTC)

Avantgarde

Moi, myös avantgarde kaipaisi lähteet, etenkin José Ortega y Gassetin toteamus sekä Olivan transavantgardea käsittelevä osio, joissa melkeinpä siteerataan ko. henkilöitä. –Aslak 13. tammikuuta 2007 kello 16.52 (UTC)

Sivujen siirto

Olit siirtänyt artikkelin Pedersen polkupyörä nimelle Pedersen (polkupyörä) copypastella. Niin ei saa wikipediassa tehdä, koska artikkelin historia ei ~silloin siirry mukana. Vastaavia tilanteita varten tuolla ylhäällä on siirrä-nappi. --Velma 17. maaliskuuta 2007 kello 06.36 (UTC)

Pyydän anteeksi, en tiennyt moisen napin olemassaolosta. Kiitos huomautuksesta. --Kulttuurinavigaattori 17. maaliskuuta 2007 kello 06.55 (UTC)

Miksi kosket keskeneräiseen työhöni!

Ei ole todellakaan mukavaa, kun on siistinyt ja fiilannut artikkeliaan vuorokausikaupalla ja sinne ilmaantuu todellisia muotoilu ja koodivirheitä. Vai mistä ovat peräisin artikkelin turhat viittaukset ja esim. kansallisbibliografiantietojen muuntaminen?! Ylläoitäjät huom! Puuttukaa tähän vandalismiin--MEM. 27. maaliskuuta 2007 kello 16.49 (UTC)!

Samasta aiheesta puhutaan nyt täällä, mutta muut eivät tunnu havainneen vandalismia. --Silvonen 27. maaliskuuta 2007 kello 17.20 (UTC)

Pronssisoturi

Tiedät varmaan, että Pronssisoturin taustalla ollutta kivirakennelmaa ei saada valmiiksi 8.5.2007 mennessä, mutta kuitenkin se nousee tuntematonta sotilasta nyt kuvaavan pronssipatsaan muistomerkille, viimeistään kesäkuussa.

• Pronkssõdur on uues kohas!: Säilmete ümbermatmine, kus avatakse ka hauatähis oma algsel kujul (paekivimüüri taustal, mida hakatakse ehitama pärast 9. maid), on kavandatud juunis.
• Pronkssõdur: Kivimüür skulptuuri taga laotakse üles juunikuuks.
• Bronze Soldier of Tallinn: Reassembling the mastaba has been delayed out of concerns over the æsthetic qualities of the site on reopening, as the mastaba's weight requires a new foundation to be constructed out of concrete, and this can not be done rapidly enough. It is estimated this would be done by the end of June.

Yst. terv. --PekKos 2. toukokuuta 2007 kello 21.30 (UTC)

Hei, älähän hötkyile. Ei mielestäni ole sopivaa poistaa monumentin aikaisempaa historiaa ja lisätä uutta konseptia. Ja eikö olisi hyvä odottaa, kunnes uudella paikalla oleva teos paljastetaan 8.5.? Katsotaan mitä sitten ja sen jälkeen tapahtuu. Ja pliis, älä lisää kuvia, joissa ei ole esitysoikeuksia. Kirjoita myös yhteenveto muutoksiisi. Kiitos. --Kulttuurinavigaattori 3. toukokuuta 2007 kello 05.43 (UTC)

Modigliani

Anna Ahmatova -artikkelia runsaasti muokanneen Virja-Rimman mukaan palauttamasi Modigliani ei olisi aito. Minäkin löysin sen kyllä en.Wikipediasta, ja se olikin artikkelissa jonkin aikaa. Kävin asiasta hänen kanssaan pienimuotoisen keskustelun, ennen kuin kiinnostukseni artikkelia kohtaan ylitti hänen sietokykynsä. Jos sinulla on toisenlaista tietoa, olisin siitä kiinnostunut. --Ulrika 16. heinäkuuta 2007 kello 04.20 (UTC)

Lausuntoni Modiglianin aitoudesta ja muistakin tiedoista koskien Annan ja Amedeon kuumaa (kesä)suhdetta vuonna 1911 täällä --Kulttuurinavigaattori 16. heinäkuuta 2007 kello 07.00 (UTC)

Siirsin koko keskustelun nyt Virjan sivulta Ahmatovan keskustelusivulle, jossa se on paremmin paikallaan ja kiinnostuneiden luettavissa. terv. --Ulrika 16. heinäkuuta 2007 kello 10.10 (UTC)

Natan Altmanin maalaus Anna Ahmatovasta 1914

Minulla on tästä teoksesta kuva tif-muodossa, jossa resoluutio on korkeampi. Laitan sen sitten Ahmatova artikkeliin samalla kuin muitakin kuvia. Alkuperäinen maalaus on muuten esillä Venäjän Taiteen Museossa Pietarissa. Tästä maalauksesta on kirjoitettu hyvin paljon, että Altman on kuvannut siinä Ahmatovan kirjallisen hahmon Kulkukoirassa. --Virja 18. heinäkuuta 2007 kello 09.14 (UTC)

Kun siirrät kuvia Wikipediaan eli Wikimedia Commonsiin, sinulta kysytään tiedot kuvasta, sen tekijästä, tekijänoikeustilanteesta ja oikeudenhaltijoista. Käytäntö on se, että voi kyllä siirtää kuvia Commonsiin, mutta jos et pysty antamaan tarvittavia tietoja kuvasta, siirretty kuva poistetaan viikon parin sisällä. Commonsissa on siihen erikoistuneita tarkastajia, eivätkä he armoa anna, jos tiedot on puutteellisia, väärät tai he epäilevät tekijänoikeusrikkomuksia.

Esimerkiksi, jos klikkaat mainitsemaasi Altmanin muotokuvaa, löydät kirjattuna kirjeenvaihdon, jossa artikkelin kirjoittaja Andrei Filotti pyytää kuvan oikeudenhaltijalta George Mitrevskiltä lupaa kuvan julkaisemiseen ja saamansa (alussa) vastauksen: You have my permission to use the image of Anna Akhmatova. Mikäli olen asian oikein ymmärtänyt, lupa koskee vain tätä ja tässä muodossa, siis myös kuvaformaatissa ja pikselimäärässä olevaa kuvaa teoksesta. Taideteosten oikeudehaltijat saattavat joskus kieltää myös esimerkiksi kuvan rajaamisen, syväämisen tai sivusuhteen muttamisen sitä julkaistaessa. Sen sijaan kuvan reaalikokoa tietysti voi muuttaa painojulkaisua taitettaessa ja elektronisissa julkaisuissahan se tulee muutetuksi joka tapauksessa eri laitteissa esitettynä. Commonsissa oleva Altmanin muotokuva on mielestäni ihan OK tasoinen, eikä se juuri paranisi tiffimuodossakaan, eikä korkeampaa resoluutiota voisi silmin havaita. Lisäksi Wikissä on joku pikseleiden maksimimäärän raja siinä julkaistaville kuville. Jos haluat siirtää kuvia Wikiin, varaudu siis ainakin selvittämään tarkasti teoksen alkuperä ja tekijänoikeudet, varsinkin jos kyse on taidekuvista. Tietoja löytyy Commonsista.

Mutta yksi kuva olisi kiinnostava tämän Ahmatova-artikkelin yhteydessä, nimittäin Mihail Shemjakinin Toisianajattelijoiden muistomerkki. Jos otat siitä itse kuvan ja siirrät sen Wikiin, kuva saatetaan julkaista (sinun täytyy vakuuttaa, että olet itse ottanut kuvan). Veistoksista ja muistomerkeistä (Commonsissa niitä on melkoisesti) saa ottaa kuvan, jos se on julkisella paikalla. Laki lienee sama kaikkialla ja se perustuu samaan ideaan, että rakennuksesta saa ottaa valokuvan. Toisin sanoen julkisella paikalla olevasta julkisesta teoksesta saa ottaa kuvan. Jos sinulla on digikamera Pietarissa käydessäsi, näppää selkeä ja havainnolinen kuva tuosta veistoksesta (olen nähnyt sen, mutta en saata nyt palauttaa sitä mieleeni, eikä kunnollista kuvaa löytynyt netissä). Ainakin Shemjakinin Pietari Suuri Insinöörien talon edustalla joen toisella puolen on mainio. --Kulttuurinavigaattori 18. heinäkuuta 2007 kello 10.13 (UTC)

Vielä vähän Wikissä julkaistavista kuvista. Käsittääkseni kaikki Wikin kuvat ovat niin sanottuja referenssikuvia eli viitekuvia. Referenssikuvat ovat tavallisesti pienikokoisia, alisteisia tekstiin. Niiden tehtävä on olla viitteellisiä eli niiden pitää viitata julkaistuihin teksteihin. Tämä on tekijänoikeuslaissa mainitun sitaattioikeuden sanelema pakko, sillä vain referenssikuvien tyyppiset kuvat kuuluvat siteerausoikeuden piiriin. Suurikokoisia ja tekstisisällöistä "irrallaan" olevia kuvia, jotka alkavat muodostaa "itsenäistä" teosta ei voi julkaista. Tämä näet olisi tekijänoikeuden hyväksikäyttöä.--Kulttuurinavigaattori 18. heinäkuuta 2007 kello 13.41 (UTC)

Sensuurista

Tiedoksi: Otin asian Kahvihuoneessa, mutta näköjään asia oli edennyt jo osaan keskusteluun ylläpitäjistä. --Ulrika 19. heinäkuuta 2007 kello 06.45 (UTC)

Suomentajasta

Hei, Toivottavasti et pahastu (lähinnä Heliöhän siitä pahastuu:), että poistin suomentajan nimen runolaatikoista. Sehän on mainittu jokaisessa viitteessä, joten kaksinkertainen maininta on mielestäni liikaa. terv. --Ulrika 20. heinäkuuta 2007 kello 04.19 (UTC)

Poisto: Henkilökohtainen hyökkäys.

Yhdentekevää, tulkitseeko suomentajan harrastelijaksi tai ammattilaiseksi, hän on runot kääntänyt ja sillä siisti. Hätävarjelun liioittelua on myös yrittää pohtia "koko artikkelin" tarkoitusperiä tässä. Voisihan samalla rautaisella rationalismilla väittää, että kaikki Ahmatovaa koskeva kirjoittelu on sarja yrityksiä kasvattaa hänen tekijänoikeuksien haltijoidensa rahakukkaroita.:o

On yleinen tapa, että runojen suomentajan nimi mainitaan tekstin yhteydessä. Jos tarkkoja ollaan, Wikipediassakin pitäisi ilmoittaa sanatarkkojen käännösten, esim. lainausten suomentajan nimi. Tällainen tapa syntyy varmaan siitä, että myös käännös kielestä toiseen on teos ja tekijänoikeuden alainen. On helppo ymmärtää, että varsinkin runon suomennos on teos. Toinen syy kääntäjän mainintaan lienee tieteellinen, sillä joskus eri henkilöiden tekemiä käännöksiä verrataan keskenään. Mutta jos Wikipediassa halutaan, että suomentajan nimeä ei mainita välittömästi runotekstin jälkeen, vaan tuo maininta riittää viitetiedoissa, kyllä se minulle sopii. Olisiko kuitenkin syytä käydä vähän laajempi keskustelu aiheesta? --Kulttuurinavigaattori 20. heinäkuuta 2007 kello 06.25 (UTC)

Tekijänoikeus tässä onkin hyvin mielenkiintoinen asia. Alkuperäinen tekijänoikeushan on Ahmatovan tekijänoikeuksien haltijalla. Lupaa suomennosten julkaisemiseen ei ilmeisesti ole päätellen siitä aggressiivisuudesta, jolla Virja (suomentaja?) kyselyihini suhtautui. Siksi Wikipediassakin pitäisi suhtautua aika varovasti suomennosten julkaisemiseen. Voi myös pohtia asian moraalia eli sitä, että suomentaja hakee itselleen julkisuutta luvattomasti julkaisemillaan runoilla. Tekijänoikeuksien vaatiminen runoille, joiden alkuperäistä tekijänoikeutta ei kunnioiteta, mietityttää.

Mutta kuten huomaat, kun tarkemmin luet tekstini, en ollenkaan vaatinut suomentajan nimen poistamista vaan sen pitämistä viitteissä, muuten mennään suhteettomuuksiin. Motiivien pohdinta ei ole Wikipediassa mitenkään tavatonta eikä varsinkaan kiellettyä. Se auttaa usein ymmärtämään ja suhteuttamaan asioita. terveisin --Ulrika 20. heinäkuuta 2007 kello 07.08 (UTC)

Alkuperäisen, siis venäjänkielisen tekstin tekijänoikeus on Anna Ahmatovalla ja hänen tekijänoikeuksiensa omistajilla, keitä he lienevätkin. Tekstin käännöksen (mutta ei itse tekstin) tekijänoikeus on kääntäjällä. Tekijänoikeudessa ei tässä oikeastaan ole "alkuperäisyyttä", koska oikeudenhaltijoita on useita. Runon suomentajan nimen mainitsemisen perustelu sen julkaisemisen yhteydessä liittyy tekijän ns. isyysoikeuteen. Tekijänoikeuslain kolmas pykälä sanoo: "Kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin, on tekijä ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii." Tätä isyysoikeutta ei voi luovuttaa esim. sopimuslisenssin tai muiden tekijänoikeuksien siirron yhteydessä, se on ns. luovuttamaton oikeus.

Monesti "hyväksi tavaksi" tulkitaan kääntäjän nimen mainitseminen välittömästi tekstin yhteydessä (sen vieressä). Voidaan se julkaista myös viitteessäkin. Miksi muuten Anna Ahmatovan nimeä ei tarvitse mainita runolaatikkojen yhteydessä? Koska hänen runoistaan on selvästi kyse artikkelissa ja niihin viitataan tekstissä. Wikipedian tehtäväksi jää määritellä, tulkitseeko se viitteessä mainittavan suomentajan nimen riittävän "hyväksi tavaksi". Aina tekijää ei mainita, esim. taideteoksesta otetun valokuvan julkaisemisen yhteydessä ei usein kuvan ottajaa mainita, vaikka hänellä siihen oikeus olisi. Tämä johtuu siitä, että julkaisijan on vaikea todentaa, kuka kuvan todellinen tekijä on (kuvan ottaja vai kuvasta otetun kuvan painokuvan skannaaja jne.) ja kenelle "kunnia" silloin kuuluu. En oikein ymmärrä innokkuuttasi selvitellä "alkuperäisiä" tekijänoikeuksia, kun ne on jo aikaisemmissa keskusteluissa todettu kuuluvan sitaattioikeuden piiriin ja sinnehän ne tietysti kuuluvatkin. Ylittävätkö artikkelissa julkaistut sitaatit vieläkin siteerauksen kohtuulliset rajat, vai mikä siinä asiassa mietityttää? --Kulttuurinavigaattori 20. heinäkuuta 2007 kello 08.31 (UTC)

Kirjoitin huolimattomasti, tarkoitin tietenkin "alkuperäisten runojen tekijänoikeus". [Tuolla] on julkaistu Heliön suomennoksia Ahmatovan runoista ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa, niin kuin Heliö myöntää. Eihän se tietysti kuulu Wikipediaan, eli ei siitä sen enempää. Tilanne näyttää nyt rauhoittuneen. --Ulrika 20. heinäkuuta 2007 kello 14.08 (UTC)

Ždanovin puhe

Leningradin puoluejohtaja Andrei Ždanovin 14. elokuuta 1946 pitämä puhe, jossa hän tuomitsi täysin Ahmatovan runouden (syytökset formalismismista), on muistaakseni julkaistu melkein kokonaan Timo Vihavaisen "Venäjän historia" -teoksessa (2000). En pysty tarkastamaan, koska minulla ei ole nyt käsillä tätä teosta. Jelena Kuzminan kirjassa, "Anna Ahmatova - koditon" (1992), on myös otteita tästä puheesta. Itse asiassa Ždanov toistaa puheessaan kaikki ne syytökset, jotka oli singottu Ahmatovan niskaan jo 1920-luvun alun kirjallisuuskritiikeissä. Ždanov myös käytti hyväkseen Kornei Tšukovskin artikkelia "Kaksi Venäjää". Ždanovin puhe (hyökkäys) julkaistiin ensin Zvezda- ja Leningrad -lehdissä ja sen jälkeen sitä lainattiin lukemattomissa lehdissä yli laajan Neuvostomaam, koska se oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen virallien kanta Ahmatovan suhteen.

Muuten kyllä yleisen käytännön mukaan ja tekijänoikeuslakiin perustuen suomentajan nimi mainitaan runon yhteydessä, oltiin hänestä sitten mitä mieltä tahansa.--Virja 26. heinäkuuta 2007 kello 18.33 (UTC)

Suomentaja on mainittu lähdeviitteissä. Wikipediassa on melko paljon kuvia ja tekstejä, joissa ei ole mainittu tekijää ollenkaan. Jos sille tielle lähdettäisiin, että tekijä mainitaan varsinaisen artikkelitekstin yhteydessä, asia täytyisi varmaankin ottaa esille Kahvihuoneessa, koska se muuttaisi Wikipedian nykyisen käytännön. Siinä ei yksittäisten käyttäjien näkemys riitä. --Ulrika 26. heinäkuuta 2007 kello 18.47 (UTC)

Virja, viitetekstissä mainita kääntäjästä riittänee. Heiniön kääntämistä, artikkelissa siteeratuista runoista puuttuu vielä se tieto, missä ne on julkaistu. Onko ne julkaistu teoksessa Heliö, Anneli: Anna Ahmatovan runoelmat. Pietari 2007 (kirjan kustantaja ja ISBN numero puuttuu)? Kirjaviitteissä pitää olla myös sivunumero. Jos taas on kyse aikaisemmin viitatusta [verkkolähteestä] huomasin, että sivu on poistettu palvelimelta. Jos Heliön käännöksiä ei ole julkaistu, niitä ei voi missään nimessä käyttää. Ei ole sopivaa käyttää sellaisia runoja, joita ei ole julkaistu, koska lukija ei voi silloin tarkistaa siteerauksia. --Kulttuurinavigaattori 27. heinäkuuta 2007 kello 05.39 (UTC)

Pitäisiköhän tämä keskustelu siirtää Anna Ahmatovan keskustelusivulle? Tässähän ei käsitellä sinua ja sinun tekosiasi:) Sellainen on ollut käytäntönä. Muokkasin omavaltaisesti kommenttisi kaksoispisteytystä, kun vastasit Virjalle etkä minulle. terv. --Ulrika 27. heinäkuuta 2007 kello 05.53 (UTC)

Otsikosta

En ollut tehnyt otsikkomuutosta. Huomautin asiasta myös ss-sivulla, mutta et ehkä huomaa sieltä kiivaan keskustelun keskeltä, siksi myös tänne. --Ulrika 18. elokuuta 2007 kello 09.43 (UTC)

Anteeksi Ulrika, kommenttini oli tarkoitettu Riispuurolle, mutta väliin ehti muita repliikkejä ja sisennöstäni oli muutettu. --Kulttuurinavigaattori 18. elokuuta 2007 kello 10.17 (UTC)

Ihmettelinkin miksi oli minulle vihainen:) --Ulrika 18. elokuuta 2007 kello 10.20 (UTC)

Faustilainen sopimus

Olit muokannut Hitler-artikkelia viitteenä Jonathan Petropoulos, The Faustian Bargain. Kysyn, että onko hyvä kirja ja mahdatko tietää mahtaako kannattaa hankkia, kun omaan jo Bertoldt Hinzin ja Peter Adamin Art in (ja of) the third Reich-kirjat.--ukas 9. syyskuuta 2007 kello 14.18 (UTC)

Suosittelen "Faustin sopimusta". Siinä käydään läpi Natsi-Saksan taidemaailmaa laajasti: taidemuseon johtajia, taidekauppiaita, kriitikkoja, taidehistorioitsijoita ja taiteilijoita. Kirja toi esille uusia asioita minulle. Ehkä se on jossain yliopiston kirjastossa (mulla on pingviinipokkari), niin voisit nähdä sen, mutta suosittelisin hankkimista, jos olet aiheesta kiinnostunut. Perustuu tutkimukseen ja soveltuu ns. lähdeaineistoksi.

Olen muuten ajatellut aloittaa Wikissä artikkelin aiheesta Natsi-Saksan taide. Itse natsien taide ei ole mielestäni juuri kirjoittamisen arvoista, mutta muutamat siihen liittyvät ilmiöt kyllä. Voisin kirjoittaa mm. mitä Petropuloksella on asiasta sanottavaa. Täydennä sinä Hinzin ja Adamin tietojen mukaan. Kuva-aineistoa on varmaan vaikea saada, mutta niinhän se on monessa muussakin taideaiheessa. t. --Kulttuurinavigaattori 9. syyskuuta 2007 kello 14.57 (UTC)

Hyvä ajatus ja liityn mukaan kyllä. Natsi-Saksan taiteesta tein lopputyöni kirjallisen osuuden ja koen myös jonkinlaista henkistä sukulaisuutta aiheeseen, olenhan taidemaalariksi koulutettu korpraali. Tuo kirja kuulostaa hyvältä, sillä muutamat lopputyöhön sisältyneet elämänkerrat jouduin kokoamaan maailmalta kerätyistä murusista. Olen muuten silloin tällöin kysellyt sähköpostitse baijerilaisilta ja muilta saksalaisilta virastoilta ja laitoksilta lupia julkaista kuvamateriaalia mm. juuri wikipediassa, mutta kovin hiljaisia ovat olleet. --ukas 11. syyskuuta 2007 kello 09.15 (UTC)

Saksassa on voimassa jonkinmoinen natsitaiteen julkaisukielto. Ensimmäiset näyttelyt aiheesta pidettiin jo kai 1950-luvulla, mutta ne olivat aina tilapäisnäyttelyitä ja sisälsivät informaatiota taiteesta ja kontekstista. En ole koskaan havainnut mitään varsinaista natsitaidetta missään saksalaisen taidemuseon kokoelmissa olevan esillä. Natsitaidetta varmaan museoissa on, mutta se on melko tiukasti kellareissa. Fasistisen propagandan esittäminen on maan laissa kielletty. Pelkäävät, että natsitaiteen esittäminen lietsoisi uusnatsismia, mitä se varmaan voisi tehdäkin. Toisaalta tutkimus on vapaata ja aineistoa tutkijoille pitäisi löytyä. Toissa kesänä oli isompi kaplakka Arno Brekerin näyttelystä Pohjois-Saksassa. Esim. Brekerin stoori on melko seikkaperäisesti mukana Petropouloksen kirjassa. Nauroin makeasti hänen "yksi diktatuuri riittää minulle" vastaukselleen, joka osoittaa natsien ja kommunistien taidemaun yhdesuuntaisuutta. Siinähän viilasi vanha Breker-natsikin omaa oksaansa. Ryhdyn artikkelipuuhaan, kunhan aikaa heltiää. --Kulttuurinavigaattori 11. syyskuuta 2007 kello 15.53 (UTC)

Konstruktori

Tämä asia pitäisi selittää tarkemmin, eli millä tavalla konstruktori tulee sanasta konstruktivismi? En ole kuullut tuollaista sanaa, tosin en myöskään ole perehtynyt konstruktivismiin, kuten ei suurin osa Wikipedian käyttäjistäkään. Kun kohdassa mainitaan rinnakkain konstruktori ja taiteilija, asia jää hämäräksi. Jos taas viitataan Rodtšenkoon, pitäisi käyttää hänen nimeään. --Ulrika 9. lokakuuta 2007 kello 16.53 (UTC)

Konstruktori viittaa oikeastaan konstruktioon eli rakenteeseen ja samalla konstruktivismiin, joka on rakenteellista taidetta. Sen voisi kääntää jotenkin sanoilla "rakentaja" tai "rakennemestari", mutta konstruktori on mielestäni tässä yhteydessä oivallinen, koska se viittaa samalla konstruktionismiin, joka oli juuri noihin aikoihin esillä ollut taidesuuntaus ja josta tuli myöhemmin venäläisen avantgarden lahja maailmalle. No, yritän vääntää jotain selkokielisempää asiasta. --Kulttuurinavigaattori 9. lokakuuta 2007 kello 18.52 (UTC)

Helsingin Taidehalli

Hei, Taidehalli-artikkelissa kirjoitat, että "se toimi pitkään...". Vaikka et sitä varmasti tarkoittanutkaan, lauseesta saa nyt helposti käsityksen, että sen toiminta olisi loppunut. Muotoilisitko asian jotenkin selvemmin. terv. --Ulrika 11. marraskuuta 2007 kello 10.19 (UTC)

ok.--Kulttuurinavigaattori 11. marraskuuta 2007 kello 12.14 (UTC)

Kriitikko-artikkelista

Hei! Kumosit muokkaukseni kriitikkoja käsittelevästä artikkelista. Palautin oman versioni tietyiltä osin, seuraavin perustein (jotka laitoin myös artikkelin keskustelusivulle): Listasta poistamieni nimien omissa artikkeleissa ei ollut mainintoja kriitikontyöstä. Jos henkilön haluaa pitää kriitikkolistalla, varsinaisessa artikkelissa tulee olla lähteistettyä tietoa mitä, milloin ja missä tämä henkilö on kriitikontyötään tehnyt. Pelkkä maininta "toimittajan työstä" ei riitä, ja kaikissa ei ole edes sitä. Mitä "pieni muutos" -merkintään tulee, niin tokihan satunnaisen turhan linkin poistaminen on pieni muutos, ei mikään massiivinen korjaus.

Ylipäätään koko mittava luettelo kriitikoista ilman selityksiä heidän erikoisalueistaan ja vaikutuksestaan on nykymuodossaan melko epäinformatiivinen, vähintäänkin pitäisi olla lyhyt kuvaus jokaisen merkittävän erikoisalasta ja aikakaudesta. Ja onhan wikissä luokka suomalaisista kriitikoista, joka sisältää kymmeniä kriitikoita. Sieltä voi etsiä listoja, jos haluaa, ja se pysyy muutenkin paremmin ajantasaisena. Kriitikkoartikkelin listassahan on myös se ongelma, että useista listan henkilöistä ei ole artikkelia ollenkaan.

Tuossa vielä lista niistä nimistä, jotka artikkelista poistin edellämainituilla perusteilla. Jos löydät heidän kriitikkourastaan lähteitä (en epäile, etteivätkö ko. henkilöt olisi kriitikkoina toimineet, mutta lähteistyksestähän tässä on kyse), niin nimet voi lisätä takaisin kriitikkolistaan.

• Tuomas Anhava
• Eliel Aspelin-Haapkylä
• Aaro Hellaakoski
• Rafael Hertzberg
• Miika Huttunen
• Sylvi-Kyllikki Kilpi

Lisäksi listassa ollut Erik T. Tawaststjerna puolestaan oli alun alkaenkin virheellinen nimi. Erik T. on nimittäin pianisti, sen sijaan korjaamani Erik Tawastsjerna (jonka kumosit) oli musiikkikriitikko ja Erik T:n isä.

Terveisin --Jillord 9. joulukuuta 2007 kello 20.06 (UTC)

Kiitos, että perustelit poistosi. Sen voi tehdä Yhteenveto-laatikossa kaikkein kätevimmin. Niinhän ne listat tahtovat olla epäinformatiivisia Wikipediassa. Ajattelin aikoinaan kun artikkelia laadin, että jos ja kun esim. elokuvakritiikistä, kirjallisuukritiikistä, musiikkikritiikistä ja teatterikritiikistä tulevat omat sivunsa, sinne voisi näitä taiteiden portsareita pikkuhiljaa siirrellä (esimerkkinä taidekritiikki). Ajattelin myös, että on kutakuinkin hyvä asia, että kriitikoistakin tulee esille vähän luuta, verta ja läskiä, ettei ala jää ihan ilmassa roikkumaan. Seuraavassa tietoja henkilöiden kriitikkona toimimisesta.

Kriitikko, ura, aika tai foorumi

• Tuomas Anhava, Parnasso 1966-79
• Eliel Aspelin-Haapkylä, 1892-1908 teatteri- ja kirjallisuusarvostelija
• Aaro Hellaakoski Ylioppilaslehti, Aamulehti, vakinaisena taide- ja kirjallisuusarvostelijana mm. Ajassa, Karjalan Aamulehdessä ja Iltalehdessä
• Rafael Hertzberg, Helsingfors Dagblad 1875 alkaen
• Miika Huttunen Pelaaja-lehti (maininta oli henkilön aikaisemmassa Wiki-versiossa, mutta joku poisti sen jossain vaiheessa)
• Sylvi-Kyllikki Kilpi Kansan Lehden kirjallisuus- ja teatteriarvostelija 1923-1932, Suomen Sosialidemokraatin kirjallisuus- ja teatteriarvostelija 1934-1939

Viitteet

t. --Kulttuurinavigaattori 9. joulukuuta 2007 kello 22.46 (UTC)

Kiitoksia lähteistä! Lisäsin jokaisen mainitun henkilön artikkeliin lisäluokaksi "Suomalaiset kriitikot" -luokan, joka on "Kriitikot"-luokan alaluokka, ja laitoin niihin antamiasi lähteitä. Kuten luokasta näkee, kriitikoita on kertynyt jo mukavasti. Sinänsä Kriitikko-artikkelin listakin puolustaa paikkaansa. Sitä voi tietysti yrittää jatkokehittää laittamalla listaan vain ns. oleelliset kriitikot, eli vaikuttajapersoonat ja täysipäiväisenä tai pitkäaikaisena kriitikkona toimineet. Suomessa on tosiaan niin monta sataa kriitikkoa, että ihan jokaista ei varmaan listaan kannata laittaa. Ja oma lukunsa ovat muunmaalaiset kriitikot: Kriitikot-luokassa heitä on tällä hetkellä vain neljä, joten tärkeimpiä ulkomaisia kriitikoita kaivataan varmaan lisää. Mutta eiköhän tämä tästä, pikku hiljaa! T: --Jillord 10. joulukuuta 2007 kello 12.47 (UTC)

Symposion

Toteutin yhden noista iänikuisista Gallen-artikkelipyynnöistä. Ongelmana on, etten löydä kirjoistani kuvaa itse Symposion-maalauksesta, kolmesta kirjasta löysin vain tuon samaisen Probleemin, joka oli jo commonsissa Symposioniksi nimitettynä. Netistä löytyvät kuvat ovat myös pieniä ja huonotasoisia. Ei sinulla sattuisi olemaan kuvaa jossain, jonka voisit skannata commonsiin mikäli aikaa ja tarmoa riittää?--ukas 21. joulukuuta 2007 kello 17.30 (UTC)

No eipä ole arkistossani Symposionia, enkä jouda sitä skannaamaankaan tähän hätään. Kuva näyttää olevan Sibelius-sivulta ja tosiaan heikko. Artikkeli on ihan hyvä, teen siihen muutamia mietoja korjauksia. t. --Kulttuurinavigaattori 5. tammikuuta 2008 kello 20.22 (UTC)

Mikko Anton

Hei oletko kuullut tällaisesta taiteilijasta? Itse en ole kuullut ja ihmettelen vähän, kun googlesta haulla Mikko Anton löytyy lähinnä ainoastaan hänen kotisivunsa http://www.mikkoanton.com ja hänen YouTubeen lataamansa video http://www.youtube.com/watch?v=WbkLgk3dQcY&feature=related. Mikko Antonin kotisivulla kerrotaan hänen pitäneen seuraavat yksityisnäyttelyt: "Galerie d`Art Lönnrotinkatu (2004), Helsinki Kotinäyttely (2005), Helsinki Sampola (2006), Helsinki Kotinäyttely (2006), Pariisi compagnie francaise (2006), Tukholma Solbacka (2007), Katariina Itäkeskus, Helsinki (2007), Museum Quarter, Amsterdam (2007)". Itäkeskuksen Katariinasta en ole kuullut ja Solbacka Stockholm -haulla löytyy tämä: http://gallerisolbacka.com.sajtx.com/thumbnails.php?album=27. Myöskään taiteilijan kotisivulla Mikko Antonia ylistävästä Claire Mari Theresasta en löydä tietoa. Taiteilija on ilmeisesti itse aloittanut itsestään kertovan artikkelin eikä sille näytä löytyvän mitään taiteilijan omien kotisivujen ulkopuolisia lähteitä. Onkohan tämä nyt tietosanakirjamerkittävä? Olisiko sinulla mielipidettä asiasta? Yst. terveisin --Klassikkomies 18. helmikuuta 2008 kello 22.15 (UTC)

Lisäys edelliseen: artikkelia kirjoittaa taiteilija itse [2] ja hän on yrittänyt mainostaa artikkelissa tulevaa näyttelyään "Kahdet kasvot 2008"[3]. Lisäksi artikkelissa mainitusta hänen uusimmasta kuvasarjastaan "Loistakoon toivo 2007" ei löydy tietoa edes hänen kotisivuiltaan. --Klassikkomies 18. helmikuuta 2008 kello 23.40 (UTC)

Joo, yritin itsekin jäljittää mainittuja näyttelypaikkoja, mutta heikoin tuloksin, joten perusteellisempi selvitys esim. Helsingin Itäkeskuksen Katariinasta ja muista näyttelypaikoista tarvittaisiin. Esimerkiksi maininta, että töitä on ollut esillä Tukholmassa, Pariisissa ja Amsterdamissa ei riitä, vaan ratkaiseva tieto olisi esittää, milloin ja missä galleriassa tai taidemuseossa teokset ovat olleet esillä.

Artikkelista puuttuu Wikipedian vaatima neutraali näkökulma. Esimerkiksi teksti: "Anton on ottanut laajalti kantaa ihmisoikeusrikkomusten vastustamisen puolesta, esillä olleessa vuonna 2007 tekemästään videoteoksesta Stop Executions; Wou this is not." (kirjoitusvirheitä) tulkitsee taiteilijan omaa aikomusta eikä sitä, miten nuo aikomukset esiintyvät teoksessa tai miten teoksen nähnyt yleisö on teoksen tulkinnut. Tekstissä voisi selvittää ensin esimerkiksi, missä taidemuseossa tai mediassa kyseinen teos on ollut esillä ja milloin, mistä eri aineksista video koostuu (esim. kuvat, musiikki, selostus) ja mikä on sen kesto. Sen jälkeen voisi selvittää, millä tavalla teoksessa otetaan kantaa ihmisoikeuksien rikkomuksiin eli mitkä teoksessa olevat asiat viittaavat ihmisoikeusrikkomusten vastustamiseen. Se, että tekijä on valmistanut jonkun videoteoksen, ei ole kannanotto ihmisoikeusrikkomuksiin. Wikipediassa pitäisi lähteä siitä, että taide on varsinaisesti "teos" sillon, kun se on julkinen eli saatettu yleisön koettavaksi. Neutraalin näkökulman takia teoksista esitettyjen tulkintojen pitäisi olla peräisin jostakin muusta tietolähteestä kuin taiteilijalta itseltään, esimerkiksi teosta arvostelleelta kriitikolta tai joltain muulta asiantuntijalta. Ja vielä yksi juttu: omien lapsien esittely kyseisessä yhteydessä ei ole neutraalia. --Kulttuurinavigaattori 19. helmikuuta 2008 kello 07.25 (UTC)

Kyseenalaistin artikkelin aiheen merkittävyyden ja liitin käymämme keskustelun artikkelin keskustelusivulle. --Klassikkomies 19. helmikuuta 2008 kello 11.49 (UTC)

Taiteilijoiden wikimerkittävyyskysymykseen liittyen tämä poistoäänestys saattaa kiinnostaa sinuakin: Wikipedia:Poistettavat sivut/Uljas-Ilmari Majuri. --Klassikkomies 19. helmikuuta 2008 kello 15.46 (UTC)

Vehmas

Lisäsin lähteen aivan harkitusti. Joku tulee ja lätkäisee siihen Lähde-mallineen, kun otit sen pois. --Ulrika 1. maaliskuuta 2008 kello 08.21 (UTC)

Viitteestä kai on kyse. Viitteen tieto mainitaan blogin tekstissä seuraavasti: "Reidar piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Pinxissä Helsingissä lokakuussa 1959. Näyttely oli yleisö- ja arvostelumenestys. Aikakauden merkittävin kriitikko E.J.Vehmas totesi siitä Uudessa Suomessa 11.10....". Tällä maininnalla ei ole tarpeeksi tekemistä sen asian perustelun kanssa, että Vehmas todella olisi ollut ajan merkittävin taidekriitikko, vaan asia todetaan ohimennen, sivumainintana. Vehmas mainitaan useissa teksteissä kyllä tuon aikauden merkittävimpänä taidekriitikkona, mutta tässä viitteessä ei ole tarpeeksi perustetta asian todentamiseksi. Oottappa, niin etsin tilalle järeämmän tiedonlähteen. t. --Kulttuurinavigaattori 1. maaliskuuta 2008 kello 08.40 (UTC)

Hyvä jos löydät. Ajattelin että se riittää enkä lähtenyt etsimään parempaa, kun asia on muuten aika selvä. Ja toisaalta tuleehan se siinä lähteessäkin asiallisesti esille, kun se heitetään noin itsestäänselvyytenä. Parempi on kuitenkin aina parempi. --Ulrika 1. maaliskuuta 2008 kello 09.19 (UTC)

Schnabel

Hienoa työtä! Yritin kaivaa tietoa muusikko-sanan taivutuksesta, kun korvani sanoo 'muusikoina' ja korjasit sen 'muusikkoina', mutta en löytänyt. Pieni yksityiskohta sinänsä, jota tuskin kukaan muu panee merkille. --Ulrika 16. maaliskuuta 2008 kello 11.17 (UTC)

"Muusikot" Esiintyy muodoissa: muusikko, muusikot, muusikoita ja muusikkoja sanoo yritysopas eli johtaisin: muusikko - muusikkoina. Voinhan olla väärässäkin. ;-> --Kulttuurinavigaattori 16. maaliskuuta 2008 kello 14.23 (UTC)

Hei

Tämä kommenttipyyntö saattaa kuvataiteen ystävänä kiinnostaa sinuakin, koska siinä käsitellään muun ohella Courbetin Maailman alkuperän oikeutusta olla esillä suomenkielisessä Wikipediassa. --Klassikkomies 8. huhtikuuta 2008 kello 14.42 (UTC)

Palsan kirjallinen ura

Hei taas, olit lisännyt Realismi -artikkeliin tiedon, jonka mukaan Kalervo Palsa aloitti uransa kirjailijana. Tietojeni mukaan häneltä on julkaistu sarjakuviensa lisäksi ainoastaan hänen päiväkirjansa ja nekin postuumisti Maj-Lis Pitkäsen toimittamana. Saatan kyllä erehtyäkin. Onko sinulla tarkempaa tietoa tästä asiasta? Yst. terveisin --Klassikkomies 12. huhtikuuta 2008 kello 06.59 (UTC)

Hei. Olen päässyt käsitykseen Palsan varhaisesta kirjallisesta suuntauksesta lukemalla hänen päiväkirjojaan (Maj-Lis Pitkänen (toim.) Kalervo Palsan päiväkirjat, 1990), joissa useita päiväkirjoja (esim. 24.7.1962, 25.7.1962 jne.) voi pitää novelliharjoituksina tai käsikirjoitusluonnoksina. Päiväkirjat alkavat siis vuodesta 1962, mutta vasta vuoden 1966 (13.8.1966 alkaen) alkavat päiväkirjoissa huomiot maalauksista. Kiasman bion mukaan "Palsan taiteellinen kuvasto ja symboliikka, joka erilaisina muunnelmina seurasi häntä usean vuoden ajan" syntyi vuonna 1967, kuten hänen ensimmäinen osallistumisensa Lapin taiteen vuosinäyttelyyn. Ei hän varsinaisesti kirjailijan uraa aloittanut, vaan suuntautui aluksi kirjoittamiseen ja sitten kuvantekoon. Tämä on käsitykseni. terv. --Kulttuurinavigaattori 12. huhtikuuta 2008 kello 07.47 (UTC)

Muutin tekstin muotoilua...aluksi krjallisesti suntautunut...lienee oikempi tapa sanoa asia. Kiitos huomautuksesta. Minulla ei ole tarpeeksi aineistoa tässä saatavilla, jotta voisi asian vahvistaa joltakin muulta asiaa tutkineelta, mutta kun lukee Palsan varhaisia päiväkirjoja, pääsee kyllä käsitykseen siitä, että nuoren Palsan henkinen maailma suuntautui kirjallisuuteen. Kittilän naapurissa asunut Einari Junttila kyllä opetti Palsaa maalaamaan mutta aikaa ei ole tiedossani. Voinhan olla väärässäkin, ehkä Palsa suuntautui kuvan tekemiseen jo varhaisnuoruudessaan. Mutta siitä ei löydy mainintoja. --Kulttuurinavigaattori 12. huhtikuuta 2008 kello 08.09 (UTC)

Suunnilleen samat tiedot minullakin oli asiasta ja muotoilu on mielestäni nyt erittäin osuva. Hieman kinkkinen juttu muuten tämä kirjallisten harjoitelmien ja luonnosten merkitys, kun ne kuitenkin olivat runoja lukuunottamatta luonnoksien tasolla, vaikka melkoinen kulttimaine päiväkirjoilla tuntuu näin jälkikäteen olevankin ja monenlaisia tulkintoja niiden ympärillä pyörii. Muokkasin viime yönä jonkin verran Kalervo Palsa -artikkelia (joka sivumennen mainiten oli melko heikossa kunnossa löytäessäni sen) ja siellä nämä tiedot päiväkirjojen merkityksestä olisivat aivan varmasti paikallaan. Olisi mukavaa, jos viitsisit/ehtisit jossain vaiheessa perehtyä artikkeliin ja mahdollisesti lisätä näitä tietoja siihen. --Klassikkomies 12. huhtikuuta 2008 kello 08.35 (UTC)

Kalervo "Kalle" Palsan varhaisvaiheita ei ole juuri tutkittu. Palsaa voi verrata käänteisesti Timo Mukkaan, joka oli kuvataiteilija, mutta suuntautui sitten kirjoittamiseen. Jos käsitys suuntautumisesta kirjallisesta kuvalliseen (tai itseasiassa kuvallisen suuntautumisen voimistumisesta vuoden 1967 tienoilla, eihän Palsan kirjallinen työ koskaan lakannut) pitää paikkansa, Palsan varhaiset motiivit olisivat lähemmän tutkimuksen arvoisia. Palsa artikkeli on nyt paljon parempi ja siistimpi. Perehdyn Palsaan, mutta myöhemmin. Kiitos kehotuksesta! t. --Kulttuurinavigaattori 12. huhtikuuta 2008 kello 08.50 (UTC)

Jos ketkä Kallen ja hänen työnsä sekä ajatuksensa todella hyvin tunsivat, niin he olivat Erkki Pirtola ja Rosa Liksom. Erkki Pirtola on kirjoittanutkin Palsan taiteen lähtökohdista heti tämän kuoleman jälkeen. Lehti taisi olla Pohjoinen ja artikkelin otsikko kuvaavasti jotenkin näin: "Stalin, tenttu ja lestadiolaisuus". Pirtola myös kuvasi (kolmen ja puolen tunnin video) Palsan kuoleman jälkeen hautajaisissa koko valtavan teosmäärän, mikä Kallen työhuoneelta löytyi. Joten kannattaa ottaa yhteyttä Pirtolaan. --OttoVille 21. huhtikuuta 2008 kello 21.32 (UTC)

Avajaisryyppy

Hienoa, että työstät näitä kuvataidetta käsitteleviä artikkeleita. Jatkahan samaan malliin. Hölökyn kölökyn. --Klassikkomies 13. huhtikuuta 2008 kello 18.27 (UTC)

Suuret kiitokset! Miten Marski sanoisi, prosit vai skål? Muokkasin tänään Marskin patsaita ja eilen Kalervo Palsaa, oi, mikä viikonloppu Wikin parissa! Jatketaan harjoituksia! --Kulttuurinavigaattori 13. huhtikuuta 2008 kello 20.35 (UTC)

Tunnustus

Tunnustus Pro arte Gustave Courbet: Maailman alkuperä (1866). --Klassikkomies 14. kesäkuuta 2008 kello 19.59 (UTC) (Palkinnot)

Valokuva taulusta ja Wikicommons, osaatko sanoa?

Moi! Ajattelin, että sie varmaan osaisit sanoa, että millä lisenssillä uskaltaa lisätä kuvan taulusta wikicommonsiin vai uskaltaako ollenkaan? Minulla olisi kuva yhdestä Selim Töyrän maalaamasta alttaritaulusta, sekä vuonna 1939 maalatusta toisesta alttaritaulusta (tekijä kuollut 1943). --Jvuollo 23. kesäkuuta 2008 kello 12.35 (UTC)

Älä siirrä kuvaa Commonsiin vaan fiWikiin. Valitse lisenssi, jossa lukee seuraavaa:

"Tämä kuva on tekijänoikeuden alaisesta taideteoksesta. Sen käyttö artikkelissa Selim Töyrä perustuu tekijänoikeuslain (1961/404) 25 §:ään, jonka mukaan julkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen. Kuvan muu käyttö on kiellettyä."

Voit siirtää molemmat kuvat maalauksista ja käyttää niitä Töyrä-artikkelissa, jos ne vaan ovat laadullisesti kohtuullisia. Merkkaa ne teostiedot jotka tiedät (tekijä, teoksen nimi, valmistumisvuosi, tekotapa ja jos tiedetään teoksen sijaintipaikka) itse kuvan omalle sivulle, varsinaiselle Töyrä sivulle riittänee perustiedot. t. --Kulttuurinavigaattori 23. kesäkuuta 2008 kello 17.41 (UTC)

Kiitoksia ohjeista. Lisäsin kuvat artikkeleihin Selim Töyrä ja Muonion kirkko. Toivottavasti olen merkinnyt kaikki oikein. -- Jvuollo 24. kesäkuuta 2008 kello 12.17 (UTC)

Valokuva-alan koulutus Suomessa

Hei, lisäämäsi aiheen Valokuva-alan koulutus Suomessa merkittävyys on kyseenalaistettu, ja aiheen tekijältä pyydetään lisätietoja poiston tarpeellisuuden arvioimiseksi. Perustelethan näkemyksesi aiheen keskustelusivulla neutraalista näkökulmasta ja huomioithan, että tietojen tulee olla tarkistettavissa. --Ulrika 15. elokuuta 2008 kello 10.00 (EEST)

Taiteen historia ja taidehistoria

Hei! Olit sitä mieltä, ettei taiteen historiasta tarvita omaa artikkeliaan taidehistorian ohelle. Miksi ihmeessä? Minusta jako näiden kahden välillä olisi hyvin selvä:

• taidehistoria kertoisi taiteentutkimuksen menetelmistä, taiteeseen liittyvän historiankirjoituksen vaiheista, tunnetuista taidehistorian tutkijoista ja taidehistoriasta oppiaineena ennen ja nykyään,
• taiteen historia taas toimisi ytimekkäänä johdatuksena eri aikakausien ja tyylisuuntien ala-artikkeleihin.

–neurovelho 22. elokuuta 2008 kello 13.05 (EEST)

Kirjoitin, että "meillä ei tavallisesti eroteta taiteen historiaa (History of art) ja taidehistoriaa (Art history), voihan sen ottaakin mutta koitetaan selvitä taidehistoriasta ensin". Hankaluus on siinä että sana "taiteen historia" ei ole oikein laskeutunut kotimaiselle kielikamaralla ja se sekotetaan varmaan taidehistoria-sanaan. Molemmat ehdottamasi aihekokonaisuudet mahtunevat myös taidehistoria-otsikon alle. Ehkä pikemminkin kannattaisi miettiä esim. uutta pystynavigaatiomallinetta enkkuwikin tapaan taidehistorian aikakaisille/tyylisuunnille, kun mielestäni nykyisessä vaakamallineessa on jotain kummallisuuksia - etunenässä eurosentrismi. Taidehistorian muutoshistoriassa on vain kymmenkunta muutosta. Mutta jos jako mielestäsi innostaa muokkaamaan aiheita enemmän, niin mikäettei. Olisiko järkevämpää kirjoittaa jonkinlainen artikkelinalku kuin toive listalle? Vähän niinkuin tyrkylle, niin voidaan keskustella sitten enemmän asiasta. Ja voidaanhan ne sitten yhdistää jos siltä tuntuu. --Kulttuurinavigaattori 22. elokuuta 2008 kello 15.57 (EEST)

Niin, onhan se totta, ettei noista aiheista puhuta erillään ja että taidehistoriaa opiskeltaessa tutkitaan nimenomaan taiteen historiaa. Tietosanakirjassa tuo jako voisi kuitenkin olla paikallaan ja saattaisi toimia nimenomaan innostavana: miksi jakaa vasta myöhemmin, kun molemmista aiheista löytyy kuitenkin niin paljon merkittävää kerrottavaa? Toki olisi aina parempi tehdä itse kuin sysätä hommaa muille. Omalla tehtävälistallani on vaan tällä hetkellä aika paljon muutakin, ja tuosta tärkeästä aiheesta saattaisi joku muu ehtiä kirjoittamaan ensin, toivottavasti myös sujuvammin kuin minä. :) Noin laajaa artikkelia ei myöskään oikein voi aloittaa hätäisesti kirjoitettuna tynkänä. Artikkelitoiveiden päivittäminen on mielestäni hyvä mahdollisuus tarkkailla Wikipedian kattavuutta, eikä uuden toiveen lisääminen minun kohdallani tarkoita etten innostuisi aloittamaan sitä myöhemmin. Joka tapauksessa, palaillaan aiheeseen sitten kun meillä on artikkeliavaruudessa jotain oikeaa sisältöä ja jakaminen/yhdistäminen tulee ajankohtaiseksi. Voit halutessasi poistaa toiveen. –neurovelho 24. elokuuta 2008 kello 15.49 (EEST)

Oukkidoukki, tehdään näin. Lupaan osaltani myös pohtia aihetta, mutta ehdin minäkin kirjoittaa vasta myöhemmin. --Kulttuurinavigaattori 24. elokuuta 2008 kello 17.43 (EEST)

Banksy

Jäin vähän epävarmaksi, olitko samaa mieltä minun vai k-miehen kanssa. Sisältö viittaa siihen että minun, kommentin sisennys taas että k-miehen.--Ulrika 5. syyskuuta 2008 kello 11.04 (EEST)

Tässä tarkempi selvitys, kenen kanssa olen samaa ja eri mieltä ja mistä. Lyhennys osm =olen samaa mieltä.

Ulrika: "...julkkisostajat - mitä hemmettiä minua (siis ketään) kiinnostaa, onko joku amerikkalainen filmitähti ostanut taulun." Filmitähden ostokset eivät taidemaailmaa juuri heiluta. Mutta jos jonkun taiteilijan teoksia ostaa esim. tunnettu taidemuseo tai niitä ostetaan kuuluisan keräilijän tai säätiön kokoelmaan, kuten on käynytkin, silloin asia on toinen.

Ulrika: "Olemassa olevaa aineistoa voi ymmärtääkseni tarkastella toisin ja tehdä valintoja, jotka heijastavat toisenlaisia näkökulmia." ovsm (=olen voimakkaasti samaa mieltä). Justiinsa näin. Kuuluisimmista taiteilijoista löytyy myös aineistoa, mistä valita, kunhan vain penkoo pintakuonaa syvemmältä. Löysin taannoin artikkelin aiheesta Pablo Picasso, jossa oli kerrottu pitkät pötkyt pelkästään siitä, kenen kanssa P. oli seurustellut tai ollut naimisissa, keiden kanssa hänellä oli lapsia jne. Onneksi artikkelia on muokattu nyt niin, että tuotanto saa pääosan. Mutta se aikaisempi "juoruartikkeli" oli aivan kamala.

Klassikkomies: "Banksyn henkilöllisyyttä on arvailtu julkisuudessa niin paljon ja useat arvostetut lehdet ovat esittäneet varmoina tietoina uutisia hänen nimestään, menneisyydestään ja kuvastaan, että asia on kyllä suorastaan välttämätöntä käsitellä artikkelissa." osm.

Klassikkomies: "Myös teosten myyntihinnat ovat ennätyshintoja ja siksi ne on syytä mainita." Tarkennan, ennätyshintoja graffitti/katutaiteen alalla. B:n teosten saamat hinnat ovat pikkurahoja verrattuna nykytaiteen tai vanhan taiteen ennätyshintoihin.

Klassikkomies: "Mielestäni on luonnollista, että Banksyn graffitit saavat artikkelissa tilaa, koska ne ovat hänen töistään näkyvimpiä ja tunnetuimpia ja niistä on kirjoitettukin huomattavasti enemmän kuin hänen maalauksistaan ja piirustuksistaan, vaikka toki maalauksia ja piirustuksia pitää käsitellä enemmän kuin nyt on käsitelty." osm.

Tässä vastaukseni, toivottavasti se selvittää kantani. Voit vastata yksinkertaisesti esim. osm, ovsm tai eosm (=en ole samaa mieltä) tai ojmsmmeosvokem (=olen jossain määrin samaa mieltä, mutta en osaa sanoa varmasti olenko kuitenkin eri mieltä). --Kulttuurinavigaattori 5. syyskuuta 2008 kello 15.25 (EEST)

Asia tuli harvinaisen selväksi. Nuo k-miehen kommentin kohdat, joissa hän ikään kuin protestoi minua vastaan, olivat sikäli omituisia, etten suinkaan ollut kieltänyt käsittelemästä persoonaa ja graffiteja, en kai oikeastaan edes raha-asioita, vaan hämmästelin painotuksia. Meikäläinen tyyli ei ole puhua ensimmäiseksi joka asiassa rahasta, ja minusta se on kaikin tavoin fiksumpaa, sillä raha on vain paperia, jota tulee ja menee, taide on hm... ikuista. Tähän kohtaan voisi soveltaa sanontaa purjehtimisen välttämättömyydestä muutettavat muuttaen. terv. --Ulrika 5. syyskuuta 2008 kello 15.48 (EEST)

nne, vnn = navigare necesse est, vivere non necesse. Eli navigointilaitteita täytyy käyttää, mutta elannonsaantiakin saa harjoittaa ainakin onkimalla. --Kulttuurinavigaattori 5. syyskuuta 2008 kello 19.19 (EEST)

Hi Kulttuurinavigaattori ;)

Hi! How are you? Could you please help me add a couple of sentences to the Suomi version of this interesting article?

Thanks so much! -Ivana Icana 7. syyskuuta 2008 kello 01.10 (EEST)

Kommentoisitko taiteilijaa

Keskustelu:Essi Peltonen. terv --Ulrika 12. syyskuuta 2008 kello 17.35 (EEST)

Ei sitä nyt niin vakavasti olisi tarvinnut ottaa, kyse ei ollut virallisesta lausunnosta:) --Ulrika 12. syyskuuta 2008 kello 21.15 (EEST)

Kiitos kumminkin pyynnöstä. Vastasin perusteellisesti, koska arvelen että tästä aiheesta tullaan vielä käymään keskustelua. Ehkä - ja ehkä toivottavasti - siitä tulee keskustelujen kestohitti. t. --Kulttuurinavigaattori 12. syyskuuta 2008 kello 21.34 (EEST)

Vasarin galleerian malline ja sitä koskevat artikkelit

En jaksanut muita kaivella mutta artikkelissa Filippino Lippi oli aikaisemmin taiteilijamalline, tosin sekaantuneena Vasariin ja siksi piiloon jääneenä. Nyt poistit senkin vähän. Eiköhän se taiteilijamalline saisi siinä olla ja Vasarin galleria siinä ohessa.--Ulrika 13. syyskuuta 2008 kello 23.08 (EEST)

Joo poistin aikaisemman Vasari gallerian mallineen ja laitoin uuden tilalle. Jos haluaa, voinee käyttää taiteilijamallinetta.--Kulttuurinavigaattori 13. syyskuuta 2008 kello 23.17 (EEST)

Äh, minusta se aikaisempi malline oli kyllä parempi. Nythän tuo yläkulmaan tuleva laatikko vie tilan tavalliselta tietolaatikolta ja henkilön kuvalta (kaksi laatikkoa ei ole hyvä asia). Alaosaan tuleva navigaatiomalline oli paljon parempi vaihtoehto. --Orri 13. syyskuuta 2008 kello 23.22 (EEST)

Leonardo-artikkelissa Vasari-galleria ei tule yläkulmaan, vaan "tieteilijä" laatikon alle. Se ei vie tilaa myöskään henkilön kuvalta. --Kulttuurinavigaattori 14. syyskuuta 2008 kello 00.01 (EEST)

Mutta ei tuo ole ylipäänsä lainkaan hyvä paikka navigaatiomallineelle. Navigaatiomallineiden pitäisi olla artikkelin alaosassa, silloin kuin mahdollista. Nyt monessa artikkelissa on Vasarin kuva siellä, missä pitäisi olla henkilön kuva tai hänen maalauksensa, ja Leonardo-artikkelissa kaksi erikokoista laatikkoa päällekäin näyttävät häiritseviltä. Jos klikkaa esimerkiksi Cimabue, olettaa, että alussa olisi Cimabuen kuva tai hänen teoksensa, mutta nyt sieltä katselee taiteilijaan aivan liittymätön Vasari. Lukijalta voi kestää pitkään huomata, ettei se olekaan Cimabue. Ei yhtään hyvä juttu. Täytyy nyt sanoa myös, etten lainkaan pidä uudesta kuvien sijoittelusta Leonardo-artikkelissa :) --Orri 14. syyskuuta 2008 kello 12.03 (EEST)

Totta kuin mikä, nyt vasta tajusin että kuvahan esittää Vasaria :D Väärä paikka. Alas palkkimalline, ja sen laitaan Vasarin pärstä. Se noudattaisi käytäntöjä.--Ulrika 14. syyskuuta 2008 kello 12.26 (EEST)

Tarkensin keskustelusivuni väliotsikkoa. Voisin sanoa wikikraattisesti, että mallineesta keskustellaan mallineen keskustelusivulla ja Leonardon artikkelista artikkelin keskustelusivulla, mutta sopii minulle näinkin päin. Muutin Vasarin gallerian mallinetta asiaa selkeyttävillä teksteillä, joka saattaa tyydyttää Ulrikaa. Siirsin mallineen keskemmäksi Leonardo-artikkelia, joka saattaa tyydyttää Leonardo fan clubia. :-) Mutta ottakaa hyvät towerit huomioon, että kaikkia ei voi tyydyttää koko ajan, Vasarin galleria on niin iso osa renessanssin taidemaailmaa ja Leonardokin loppujen lopuksi vain osa sitä. --Kulttuurinavigaattori 14. syyskuuta 2008 kello 14.39 (EEST)

Asiassa on nyt ilmeisesti jotakin mitä en ymmärrä. Filippino Lippin sivulla on malline{{Vasarin galleria}}, jossa on Vasarin pärstä ja linkki sivulle. Laitas nyt se oikea galleria-malline [4] siihen että yksinkertaisempikin näkee, miten sen saa toimimaan niin että siinä on Lippin kuva ja tiedot. --Ulrika 14. syyskuuta 2008 kello 15.18 (EEST)

Ei tuo nyt vieläkään oikein käy. Muutapa tuo Vasari-malline sellaiseksi, kun se alun perin oli, siis vaakamalline aivan artikkelin lopussa. En tiedä mikä vika minussa on, kun en sitä löydä sivun Leonardo da Vinci historiasta enkä edes Vasarin galleria -mallineen historiasta, muuten muuttaisin itse. Vai olenko kuvitellut koko jutun? Artikkelin alussa pystymallineena voidaan käyttää standardia Taiteilija-mallinetta – jos Vasarin esittelemistä henkilöistä halutaan luoda malline, sen tulee olla navigaatio artikkelin lopussa. Tämä on mielestäni käytäntöjen, tosin ehkä kirjoittamattomien, mukaista.

Lisäksi valittaisin nyt vielä tuosta Leonardo da Vinci -sivun kuvien sijoittelusta. Aiemmin kaikilla kuvilla oli yhteys tekstiin, esimerkiksi Amboisen linnan kuva oli siellä, missä kerrottiin Leonardon kuolemasta. Nyt kuvat ovat vähän missä sattuu. Tuo galleriasijoittelu voi käydä hyvin joillakin sivuilla, mutta ei ole itseisarvo tunkea artikkeliin niin paljon kuvia kuin mahdollista samankokoisina. Mielestäni kannattaisi ehdottomasti palauttaa edellinen sijoittelu.

Totta kai Vasari on iso osa renessanssia. Häntä ei kuitenkaan missään nimessä tarvitse nostaa artikkelin alkuun, niin että alun tietolaatikossa on hänen nimensä, eikä taiteilijan nimi. Monet taiteilijat ovat tehneet työtään aivan hänestä riippumatta satoja vuosia aiemmin (en tosin kuvittele olevani mikään renessanssi-asiantuntija). --Orri 14. syyskuuta 2008 kello 16.35 (EEST)

No niin, tätä {{Giorgio Vasari, Taiteilijaelämänkertoja}} -mallinetta siis tarkoitin. Se on hyvä. Ja palautin nyt Leonardo-artikkelin toistaiseksi, kuvien sijoittelussa voi olla ongelmia, mutta kaikkien laittaminen gallerioihin on mielestäni visuaalisesti tympeä ratkaisu. Jos kuvia halutaan lisää, voi tehdä vaikka jotain samanlaista kuin saksankielisessä artikkelissa, pari uutta galleriaa esim. piirustuksista ja joistakin maalauksista ja muutama kuva sitten vasemmalta puolelta pois, ettei lukeminen ole niin aaltoilevaa. --Orri 14. syyskuuta 2008 kello 17.17 (EEST)

Tätä juuri kaipasin, tällä on käyttöä eikä se hämmennä lukijaa, niin kuin tuo Lippin artikkelissa oleva Vasari-malline. Vaihdan tämän sinnekin ja asianmukaisen taiteilijamallineen, kiitos Orrille avusta. EDit: siellähän oli tämäkin, en vain ollut katsonut tarpeeksi alas kun oli pieninäyttöisellä koneella. Eli jätän sen paikalleen Lippissä ja poistan pystymallineen, kyllä yksi pitäisi riittää:D --Ulrika 14. syyskuuta 2008 kello 17.40 (EEST)

Hei hei hei, hyvät naiset ja herrat stop the press, kuten aikoinaan sanottiin. Esitän, että käymme ensin keskustelun asiasta sivulla Keskustelu mallineesta:Vasarin galleria. Näin melkoisesti vaivaa tuon vaakanavigaatiomallineen muuttamiseen pystynavigaatiomallineeksi, ne ovat vielä kai vähän outoja Wikissä. Myöskään tekemiäni Leonardo artikkelin kuvien ja kuvatekstien uudelleenjärjestelyjen kumousta kertalaakista en ilman perusteluja hyväksy. Kun käyttäjä Orri toteaa vaatimattomasti oman asiantuntevuutensa, totean vähintäänkin yhtä vaatimattomasti, että minä olen taiteen, renssanssin, taidehistorian sekä Leonardon asiantuntija. Elikkä jatkot artikkelista sivulla Keskustelu:Leonardo da Vinci. --Kulttuurinavigaattori 14. syyskuuta 2008 kello 18.33 (EEST)

Minulla ei ole lyödä pöytään vastaavia meriittejä, vain aiheesta kiinnostuneen ruohonjuuritason käyttäjän näkökulma, jos sillä nyt on mitään merkitystä tässä baletissa/paletissa. --Ulrika 14. syyskuuta 2008 kello 18.41 (EEST)

Kaikkia tarvitaan ja kaikki ovat tärkeitä. :) --Kulttuurinavigaattori 14. syyskuuta 2008 kello 18.51 (EEST)

Äänen korjaus

Hei! Yritin korjata antamasi äänen välityslautakunnan vaalissa. Tarkistaisitko, että korjasin äänen siten, kuin olit sen tarkoittanut. Samulili 17. syyskuuta 2008 kello 11.48 (EEST)

En tarkoittanut antaa ääntäni Kallernanille, jostain syytä se oli sinne vain mennyt. Poistin sen poistamalla äänestyslistasta. Onkohan se oikein? Ainakin nyt ääneni on sellainen kuin sen haluan. --Kulttuurinavigaattori 17. syyskuuta 2008 kello 12.00 (EEST)

Musta se on ihan oikein. Samulili 17. syyskuuta 2008 kello 12.01 (EEST)

En tarkoittanut loukata Kallernainia, äänestän häntä seuraavalla kerralla, vaikka Wikipresidentin vaaleissa. --Kulttuurinavigaattori 17. syyskuuta 2008 kello 12.04 (EEST)

Luokka:Realismi

Hei, näyt kumoilevan luokitteluitani perusteilla "Nouveau Realisme ei ole perinteistä realismia" ja "naturalismi ja realismi ovat eri suuntauksia". Pitää toki paikkansa, mutta en-wikipediassa luokkaan Luokka:Realismi (taide) oli järjestetty myös realismiin läheisesti liittyvät artikkelit, mikä on mielestäni aivan järkevä luokittelutapa ja helpottaa tiedon löytämistä luokista, koska Naturalismille ja Nouveau Realismelle ei ainakaan toistaiseksi ole omia luokkia. En usko, että kukaan menee tässä lankaan ja luulee, että esim. Naturalismi (taide) tai Uusi realismi tarkoittavat täsmälleen samaa kuin realismi, koska asia kerrotaan selkeästi artikkeleissa. Naturalismilla, uudella realismilla ja perinteisellä realismilla on kuitenkin kiinteät siteet keskenään, mikä puoltaisi mielestäni näiden artikkeleiden liittämistä luokkaan Realismi. Mitäs tuumaat? Terv. --Klassikkomies 24. syyskuuta 2008 kello 10.48 (EEST)

Kimurantteja kysymyksiä. Mielestäni se, että enkkuwikissä on jotain tai ei ole, ei ole kovin hyvä peruste, koska sen luokittelu falskaa mielestäni joskus muutenkin. Kaikille tyylisuunnille ei ole eikä kai tarvikkaan olla omia luokkiaan ja mielestäni pitäisi olla vähän varovainen sen kanssa, mitä liittää tai ei liitä yhteen jonkun luokan kamnssa.

Mielestäni naturalismi ja realismi ovat selvästi omia suuntauksia, yhteisiä siteitä niillä toki on. Esimerkiksi monet amerikkalaiset taidehistorioitsijat eivät käytä juuri ollenkaan realismi-sanaa, vaan sen sijaan tarkempaa ja ymmärrettävämpää naturalismia sen sijaan. Se on ymmärrettävää, koska realismi on lastattu niin monella merkityksellä, että melkein kaikki taidesuuntaukset voitaisiin laskea siihen. Esim. Courbet mainitaan usein naturalistisena taiteilijana. Kannatan realismin ja naturalismin erillään pitämistä. Myös sosialistinen realismi on niin selvästi oma epookki, teoria ja ja paikallisuus, että se ei realsimin mukaan mielestäni oikein lähde.

Nouveau Realisme ja realismi ovat myös selvästi eri suuntauksia, mielestäni. Onko tämä Yves Kleinin teos realismia? Samalla pitäisi pohtia laajemminkin, kuuluvatko uus- ja muilla liitteellä olevat taidesuuntaukset kantasuuntauksen piiriin vai erivät. Voitte oll eri mieltä, mutta itse ehdotan seuraavia:

• 1800-luvun kertaustyylit uusgotiikka, uusromaniikka, uusrenessanssi ja uusklassismi (jota esiintyi myös 1900-luvulla) - ERIKSEEN, koska alkuperäinen tyyli on vain muodollinen lähtökohta, käytännössä kertaustyyylit saattoivat olla myös tyylien sekoituksia eli ekelektismiä.
• Neoimpressionismi eli uusimpressionismi - ERIKSEEN, koska uusimpressionismia kehitettiin pitkälle sekä käytännössä että teoriassa (formalismi 1900-luvun alussa!)
• Abstrakti ekspressionismi - ERIKSEEN, koska se ei välttämättä käytännössä ollut ekspressionsimia (Rothko, Kelly, Newmann), kuten ei välttämättä abstraktiakaan (de Kooning). Greenbergin vahva teoria ja epookki takana. AE pitäisi oikeastaan yhdistää informalismiin.
• Uusrealismi - ERIKSEEN, koska se poikkea hyvin paljon klassisesta realismista (Klein, Christo, Rotella ym.). Realismi viittaa konkreettiseen todellisuuteen.
• Superrrealismi, hyperrealismi, fotonaturalismi ja fotorealismi - en osaa sanoa. Kuuluvat tavallaan yhteen ainakin maalaustaiteessa ja kuvanveistossa, esiintyivät voimakkaasti 1970-kuvulla (Kasselin documenta 1972 ja Ars 74), mutta esiintyvät myös nykytaiteessa silloin tällöin.

Ja sitten postmodernismin kertaustyylit:

• uusekspressionismi - en osaa sanoa, tavallaan maalauksellinen usekspressionismi muistuttaa klassista ekspressionismia
• uusminimalismi - YHTEEN minimalismin kanssa, koska ei poikkea niin paljon minimalismista, ei myöskään omaa teoriaa - yhdessä
• Neo Geo (Hirst) tai uusegeometria, oma alueensa - ERIKSEEN
• joskus puhutaan myös uuskonseptualismista joka on käsitetaiteen jatkoa, mutta ei tarpeeksi itsenäinen suuntaus - YHTEEN
• neo-pop (Koons) - en tiedä, tavallaan oma, tavallaan klassista poppia

tästä saattoi jäädä joitain pois, mutta mitä mieltä olette?

Hyviä pointteja ja olen monista asioista kanssasi samaa mieltä. Ongelma tällaisessa tiukemmassa luokittelussa on mielestäni kuitenkin se, että silloin menetetään näiden kuitenkin merkityksellisten yhteyksien ilmituominen luokittelussa. Jos luokkakohtaisessa pohdinnassa edetään pitemmälle voidaan myös kysyä keitä taiteilijoita voidaan lukea esim. ekspressioinisteiksi ja liittää luokkaan Luokka:Ekspressionistit. Rajathan ovat kuitenkin harvoin selkeät ja monille taiteilijoille jokin tietty tyyli on ollut ainoastaan yksi ohimenevä kausi hänen urallaan. Esim. Paavo Leinonen osallistui nuoruudessaan Marraskuun ryhmän näyttelyihin, mutta hänen myöhempiä asetelmiaan on kyllä vaikea nähdä ekspressionismina. Malevitšinkaan myöhempi tuotanto ei missään nimessä ole minimalismia eikä hänkään siis tiukan tulkinnan mukaan puhdas minimalisti ole. Samoin esim. aikanaan Suomessa muodikas informalismi oli monille uralleen uutta suuntaa hakeville taiteilijoille ohimenevä kokeilu. Entä taiteilijat itse? Melko harva luultavasti olisi nimittänyt itseään nimenomaan esim. ekspressionistiksi tai minimalistiksi. Tyylithän ovat lopultakin yleensä vain karkeita yleistyksiä, joilla on pyritty antamaan jonkinlainen kattokäsite asioille, joiden välillä on nähty yhteyksiä. Ainakin taiteilijoiden luokittelussa tyylien edustajiksi kannattaisin mieluummin tuota väljempää luokittelua, koska luokittelulla ei mielestäni kuitenkaan väitetä, että kyseinen taiteilija edustaisi ainoastaan kyseistä tyyliä, vaan ennemminkin tuodaan julki yksi ulottuvuus hänen taiteestaan. Entä maalaukset, joista jo esititkin esimerkkejä? Tiukemman tulkinnan mukaan suurinta osaa maalauksista on mahdotonta pitää selkeästi yhtä tyyliä edustavina. Tulisiko nämä ulottuvuudet silloin myös ehdottomasti sulkea luokittelussa pois, koska maalaus ei istu puhtaasti yhteen tyyliin vai tuoda jotenkin julki. En osaa sanoa. --Klassikkomies 24. syyskuuta 2008 kello 18.26 (EEST)

Joo, Pekka Halosen näyttelyssä kävi ilmi, että tuottelias ja ammattilainen taiteilija saattaa kokeilla kaikenlaista. Jos päälinja oli kansallisromantiikka, symbolismi ja jugend-maalaus, häneltä löytyy myös ranskalaista palettia l. postimpressionismia, ekspressionismia ja abstraktiin malaukseen viittaavia kokeiluita. Toinen hankaluus on tuo mainitsemasi taiteilijoiden omat arviot tuotannostaan. Esim. venäläinen konstruktivistiksi mainittu arkkitehti Konstantin Melnikov ei laskenut itseään konstruktivistiksi (luultavasti halutessaan välttää stalinistien leimaa ja teloitustaan), mutta kehitti suuntausta varsinkin työskennellessään insinööri Vladimir Shukhovin kanssa, joka oli varsinainen konstruktioiden uranuurtaja jo 1890-luvulla. Taiteilijan tyylisuunta lasketaan siitä, mitä hän on pääasiallisen tai tärkeimmän osan uraansa tehnyt, mutta sen määrittely taas voi olla vaikeaa. Eri taidesuuntausten merkitys laajemmalle yleisölle lienee se, että niiden tunnistaminen joistain teoksista saattaa auttaa ymmärtämään taiteen kehitystä ja itse taidetta, mutta kuten taiteiden määritelmät tavallisesti, ne ovat varsin suhteellisia. Voitaisko asiaan saada selvennystä seuravasti. Kaikille pääsuuntauksille annetaan uudet väliotsikot seuraavaan tapaan (Realismi (taide)-artikkelissa)

väliotsikko: Realismia lähellä ovat suuntaukset

• Uusasiallisuus
• Uusi realismi
• Sosialistinen realismi
• Naturalismi
• Fotorealismi

[[ Impressionismi]]a lähellä ovat suuntaukset

• Uusimpressionismi
• Abstrakti impressionismi

jne.

Otsikkojen "...lähellä olevat suuntaukset" alla olisi siis vain taidesuuntauksia. Katso myös, otsikon alla voisi olla taiteilijoita ja muita asiaan liittyviä artikkelilinkkejä. OLen niin vähän perehtynyt Wikipedian luokkiin ja luokitteluihin, että en tiedä miten tämä suhteutuisi siihen. Tarkoituksena siis auttaa lukijoita ymmärtämään eri taiteen suuntia ja niiden välisiä suhteita. Mitä mieltä olette? --Kulttuurinavigaattori 24. syyskuuta 2008 kello 20.20 (EEST)

Periaatteessa ideani tuossa luokittelussa oli aivan sama, mutta toteutus en-wikipedian mukainen melko karski rajaus, jonka myötä tarkkuus kärsii jonkin verran, mutta toisaalta suuntaukset saataisiin kerättyä luokittelussa yhteen. En-wikipediassa luokittelu on toteutettu siten, että esim. abstrakti ekspressionismi on sekä alaluokkana luokassa Luokka:Ekspressionismi että omana luokkanaan. Alaluokkaa Lähellä ekspressionismia olevat suuntaukset en ryhtynyt tekemään, koska "liiallista" luokittelua on suomenkielisessä Wikipediassa yleisesti pidetty huonona asiana. Olen kyllä kanssasi samaa mieltä, että tällainen luokittelu suuntausta lähellä oleviin suuntauksiin olisi täsmällisempi ja palvelisi luultavasti lukijaakin paremmin, joten se voisi kyllä olla vaihtoehto. --Klassikkomies 25. syyskuuta 2008 kello 10.17 (EEST)

Päivän taidekuva

Katselin noita päivän taidekuvia, ja tuli oitis mieleen tekijänoikeusasiat. Voiko tekijänoikeussuojan alaisia kuvia käyttää päivän taidekuvana? Ohjenuorana on ollut, että kuvia taideteoksista voi käyttää artikkelissa vain silloin kun tekstissä käsitellään kyseistä taideteosta.--Ulrika 27. syyskuuta 2008 kello 11.29 (EEST)

Kaikki kuvat ovat Commonsista. Klikkaamalla kuvaa saa tarkempia tietoja. Epäselvissä tapauksissa kannattaa kysyä asiaa Commonsista. --Kulttuurinavigaattori 27. syyskuuta 2008 kello 19.23 (EEST)

Tiedän. Otin kesäisellä turistireissulla yhdestä Pullisen veistoksesta kuvan ja lisäsin sen paitsi artikkeliin, myös omalle alasivulleni, mutta sieltä se poistettiin äkkipikaisesti, Pullis-artikkeliin sai jäädä, kun siihen tuli aiheesta tekstiä. (En kyllä mene kehumaan kuvaa, valo tulee väärästä suunnasta ja muutenkin pöhkön näköinen.) Pikemminkin suosittelen, että sinä kysyt, niin tiedät vastaisuudessa miten menetellä. Minä toimin sen mukaan, miten silloin ohjeistettiin, ja siksi ihmettelenkin. --Ulrika 27. syyskuuta 2008 kello 19.39 (EEST)

Enkkuwikin kuvataiteen teemasivun ohjeessa todetaan, että kuvien täytyy olla joko "public domain" tai täysin vapaasti lisensoituja. "Fair use" tyyppisiä kuvia ei sallita artikkelinimiavaruuden ulkopuolella. Tarkistin vuoden 1937 jälkeen eläneiden taiteilijoiden (Kollwitz, Adams, Koons, Hopper, Gormley, Trockel, Elivira, Soto ja Kabakov) teoskuvat ja ne kaikki oli varustettu GNU-lisenssillä. Arvelisin, että veistosten kuviin pätee sääntö, että kuten julkisella paikalla olevan rakennuksen, myös julkisella paikalla olevan teoksen eli veistoksen saa kuvata. Siksi Commonsissa on onneksi melkoisesti nykykuvanveistoa. Ilmeisesti säädös pätee siihen, että Ilya Kabakovin installaation kuvan mainitaan otetun julkiselta paikalta ikkunan läpi. Myös Kooonsin teos sijaitsee julkisella paikalla New Yorkin World Trade Center numero 7:n aulassa, koska New Yorkin lain mukaan korkeiden pilvenpiirtäjien aulatilat ovat julkisia tiloja (niissä on usein penkkejä ja kahviloita). Laki syntyi aikoinaan, kun korkeita rakennuksia alkoi ilmestyä kaupunkiin ja alettiin ikäänkuin vaatia korvauksena menetetystä yleisestä ilmatilasta julkisia tiloja rakennusten alakerroista. Huomaa, että kuvassa on Jenny Holzerin valoteos ilmeisesti taustalla, mutta koska se ei ole tunnistettavissa, sitä ei kannattane mainita. Holzerhan tunnetaan noista erilaisista liikkuvista teksteistään. Jesus Soton tilateoksen sijaintia ei ole mainittu, mutta jos se on hyväksytty GNU:n piiriin, se lienee julkisella paikalla. Näin Venezuelassa Soton museossa runsaasti hänen töitään, ja muistelen että kuvan teos tai joku sen versioista oli siellä. --Kulttuurinavigaattori 28. syyskuuta 2008 kello 01.36 (EEST)

Fi.Wikipediassa on käytäntöjä, jotka poikkeavat en.wikipedian käytännöistä. En ole koskaan päässyt perille niiden pohjimmaisesta logiikasta. Käyttäjä:Samulili poisti kuvan Commonsista jollakin perusteella. Voisit kysyä häneltä, sillä hänellä on aika varmat mielipiteet tekijänoikeusasioista. Pullisen teoksen kuva oli otettu julkisella paikalla. --Ulrika 28. syyskuuta 2008 kello 05.29 (EEST)

Ilmeisesti et ilmoittanut selvästi, että kyse on julkisesta paikasta. Esim. puisto on usein julkinen, mutta on myös yksityisiä puistoja. Kuten sanoin, olen käsittänyt että kaikkkien päivän taidekuvien esitys on sallittu tekijänoikeuksien puolesta. Mistä asiasta haluaisit asiaa kysyä ja mistä kuvasta/kuvista? --Kulttuurinavigaattori 28. syyskuuta 2008 kello 10.53 (EEST)

Sekoitetaanko?

Odotinkin että tulet kommentoimaan. On siis kaksi Heikkiä, toinen Herbie, toinen sinä? --Ulrika 28. syyskuuta 2008 kello 19.02 (EEST)

Joo, vastasin jo Herbie K:n keskustelusivulle. t. :-)--Kulttuurinavigaattori 28. syyskuuta 2008 kello 19.08 (EEST)

Saako Navigaattorista tehdä artikkelin? Kommentoit hienosti Junttilan toimittamassa Lampi-kirjassa Lampi-myytin ristiriitaisuutta. --Klassikkomies 28. syyskuuta 2008 kello 19.11 (EEST)

Mielestäni en ole niin merkittävä että olisin Wikiartikkelin wäärti. Ehkä Herbie Kastemaan artikkeliin voisi tehdä jonkun oikaisulauseen, meitä sekoitetaan usein. Kiitos vaan kysymästä. t ;-)--Kulttuurinavigaattori 28. syyskuuta 2008 kello 19.19 (EEST)

Mielestäni kyllä olet. :) Mäki-kirjakin oli aivan loistava ja hienoa, että olet tuonut myös Törmäsen taidetta esille. Veikolla on muuten parhaillaan pienimuotoinen näyttely Real Dealin kellarigalleriassa Oulussa. Avajaiset oli torstaina. Kannattaa käydä katsomassa. --Klassikkomies 28. syyskuuta 2008 kello 19.26 (EEST)

Vähemmilläkin kirjallisilla julkaisuilla on ihmisistä tehty artikkeleita, joten ilman muuta sinustakin. Ja lisähyötynä pitäähän se artikkeli Heikit omina persooninaan. --Ulrika 28. syyskuuta 2008 kello 19.34 (EEST)

Ok, Ulrika, sait ylipuhuttua, vaikka itse asiassa enhän sitä itse voi määrätä. Klassikkomiehelle: Voi kun pääsiskin, asun nykyisin Hesassa. Olen seurannut Veikon töitä pitkään, hän on Oulun taiteilijoista eräs merkittävimpiä. Luin juuri häntä koskevan artikkelin, jossa näytät oleva päätekijänä. Siinä on aineksia siihen aikaisemmin keskusteltuun esimerkkiin hyvästä nykytaiteilija-artikkelista. Vahinko vain kun kuvia eri ole. --Kulttuurinavigaattori 28. syyskuuta 2008 kello 19.37 (EEST)

Olen samaa mieltä Veikon merkittävyydestä. Hän teki muuten ODL:llekin helkkarin mielenkiintoisen Peilaus-teoksen, joka paljastettiin lisärakennuksen avajaisten yhteydessä. Myös Cannesiin tehtävästä teoksesta on ollut puhetta, mutta mitään varmuutta siitä ei ole ja Veikon ongelma on tietysti kielitaidon puute. Real Dealin näyttely osoitti, että Veikko on jälleen kerran löytämässä taiteelleen aivan uusia ulottuvuuksia. --Klassikkomies 28. syyskuuta 2008 kello 19.49 (EEST)

Artikkeli

Voisitko ystävällisesti täydentää artikkelia, joka on nyt lähinnä kirjallisuusluettelo Fennicasta. terv.--Ulrika 28. syyskuuta 2008 kello 21.58 (EEST)

Lisäilin tietoja Ulrikan aloittamaan artikkeliin. Toivottavasti meni oikein... --Klassikkomies 28. syyskuuta 2008 kello 22.00 (EEST)

Huh, vaikka olen poiminut monta asiaa netistä, säikähdin kyllä sitä tarkuutta, jolla tietoja saa. Asiantuntijat asialla.;-) --Kulttuurinavigaattori 28. syyskuuta 2008 kello 22.13 (EEST)

Heh, kaivelin vähän nettiä. :) --Klassikkomies 28. syyskuuta 2008 kello 22.14 (EEST)

Henry Moore

Kiitos että luit käännöstäni. Tein vähän lisää, ja aion vähitellen kääntää koko en.wikin artikkelin. Jos ehdit, vilkaise tätäkin ja myöhemminkin. Otin ne galleriakuvat pois, kun fi.wikipediassa on sellainen pykälä , että jos kuvan taideteokset eivät ole tekijänoikeussuojasta vapaat, niitä saa liittää vain jos artikkelissa käsitellään kyseistä teosta. West Wind (onko siitä käytetty suomennosta Länsituuli?) on mainittu artikkelissa, joten sen uskalsin siihen laittaa. terv. --Ulrika 7. lokakuuta 2008 kello 10.09 (EEST)

Ok, luen jutun vähän myöhemmin. Artikkeli koskee Henry Moorea, joka on kuvanveistäjä. Silloin oleellista on hänen taiteellinen tuotantonsa, sen eri kehitysvaiheet ja ilmentymät, myös esimerkiksi piirustukset ja grafiikka, kuten myös vähemmän tunnettu Henry Mooren tekstilisuunnittelu. Artikkelin tarkoituksena on mm. elämänkerrallisten tietojen avulla auttaa ymmärtämään taiteilijan tuotantoa. Siksi on niin sanottu sitaattioikeus, jonka mukaan on sallittua julkaista tekijäoikeuden suojan saavia kuvia esimerkiksi tällaisessa yhteydessä. Jos kuvia jonkin taiteilijan tuotannosta ei voisi julkaista artikkelin yhteydessä, ei kai olisi mitään järkeä julkaista pelkkiä tekstejäkään. Eli voit liittää artikkeliin yhtä paljon kuvia kuin esim. enkkuwikissä on, sitaattioikeus on voimassa kaikissa maissa. Kuvien ja tekstin välillä ei tarvitse olla suoraa yhteyttä, kun on kyse taiteilijan koko tuotannosta. En tiedä, onko West Windille olemassa vakiintunutta suomenkielistä vastinetta. Parasta varmaan käyttää englantilaista nimeä. t. --Kulttuurinavigaattori 7. lokakuuta 2008 kello 10.49 (EEST)

Otin nyt tekijänoikeusasian esille Kahvihuoneessa, niin saadaan sekin asia selväksi. Samulili on ilmeisesti keskimääräistä enemmän perehtynyt tekijänoikeuasioihin ja erityisesti Wikipedian omiin käytäntöihin, joten tyoivottavasti häneltä saadaan vastaus. terv. --Ulrika 7. lokakuuta 2008 kello 11.18 (EEST)

Kuva:Stenman-muotokuva.jpg

Varoitus kuvan poistamisesta

Kun latasit kuvan Stenman-muotokuva.jpg, et lisännyt siihen tarpeellisia tietoja. Kuvaa ei voida käyttää ennen tietojen täyttämistä. Jos tarpeellisia tietoja ei lisätä, kuva tullaan poistamaan. Lisätietoja voi löytyä kuvan sivulta. Tarkista myös muiden tallentamiesi kuvien tiedot.

poistit mallinteen mutta et korjannut käyttöoikeutta oikeaksi, tämä käyttöoikeus ei käy tuohon kuvaan Musamies 15. lokakuuta 2008 kello 21.13 (EEST)

No mikä sitten käy? Onko kuvan poisto ainoa ratkaisu? Miksi näitä kuvia sabotoidaan jatkuvasti? --Kulttuurinavigaattori 16. lokakuuta 2008 kello 18.52 (EEST)

Törmänen en-wikipediassa

Hei, olen viime aikoina siirtynyt toimimaan pääosin en-wikipediassa, jossa on paljon rauhallisempaa ja saa kehittää kuvataidettakin käsitteleviä artikkeleita ilman että joutuu joukkohivutuksen kohteeksi. :) En tiedä oletko toiminut siellä, mutta tein sinne vielä melko alkutekijöissään olevan artikkelin Veikko Törmäsestä ja olisi mukavaa, jos viitsisit vilkaista sen läpi ja mahdollisesti tehdä siihen jotain korjauksia ja lisäyksiä, jos en-wikipediassa toimiminen kiinnostaa. Yst. terveisin --Klassikkomies 24. lokakuuta 2008 kello 23.55 (EEST)

Juu, kiitos vinkistä, tarkastan mielelläni. Lukaisin sen äsken pikaisesti ja hyvältä näyttää. Palaan asiaan huomenna. Otahan yhteyttä, jos asiaa tulee ja tsemppiä!--Kulttuurinavigaattori 25. lokakuuta 2008 kello 00.30 (EEST)

Passiivi ja sanajärjestys

Hei! Muokkasin aamulla Mika Waltari -artikkelin lukua ”Luomisvoiman hiipuminen”. Muokkasit pian sen jälkeen luvun kieltä mielestäni valtaosaltaan oivaltavasti. Sain muokkauksistasi arvokasta palautetta, jota saatoin heti käyttää hyväksi korjatessani aiemmin aamulla tekemääni laajennusta Ritva Haavikko -artikkeliin. Kiitos siis siitä! Muutamista tekemistäsi muutoksista olisin kuitenkin toista mieltä. Ne nimittäin muuttavat tekstin merkitystä harhauttavaan suuntaan.

Olen nyt tehnyt artikkeliin muutaman palautuksen, joitten kärjen uskoakseni ymmärrät pohtimalla tarkemmin palautustani. Pari muutosta mm. aikamuodossa, joita en pidä kovin tärkeinä, jätin tekemättä. (Jos päätät korjata osan palautuksistani, en niihin enää puutu.) Selvennän kuitenkin tässä paria passiiviseen muotoon ja sanajärjestykseen liittyvää palautustani.

”Waltari suunnitteli aktiivisesti vanhoista töistään julkaistavia uusia painoksia ja kokoelmateoksiksi koottavia lyhyempiä tekstejä.”

Palautin muodon: ”Waltari oli aktiivisesti mukana suunnittelutyössä, kun hänen vanhoista töistään julkaistiin uusia painoksia ja lyhyempiä tekstejä koottiin kokoelmateoksiksi.” Palautukseni tuo esiin sen, että Waltari ei varmaankaan itse aktiivisesti tyrkyttänyt uusintapainoksia WSOY:n kustannusohjelmaan vaan sen sijaan tarttui haasteeseen, kun kustantamo pyysi häntä osallistumaan suunnitteluun. Palautuksessani koukkaus passiivisen muodon avulla tuo ilmi tämän näkökulman. Lisäksi korjauksesi antaa vahingossa kuvan, että Waltari suunnitteli kokoomateoksien lyhyempiä tekstejä, jotka hän oikeasti oli kirjoittanut ehkä jo paljon aiemmin.

”Hän kirjoitti muun muassa esipuheita kirjojensa uusintapainoksiin.”

Palautin muodon: ”Hän muun muassa kirjoitti esipuheita kirjojensa uusintapainoksiin.” Sanajärjestyksellä on väliä. Palautettu muoto tuo esiin myös näkökulman, että Waltari saattoi osallistua muutenkin kuin vain kirjoittamalla: esimerkiksi osallistumalla kokouksiin ja vastaamalla haastattelutilanteissa kustannustoimittajien kysymyksiin, sillä tunnetusti Waltari ei enää kyennyt kirjoittamaan kovin aktiivisesti tuossa vaiheessa.

Vielä lopuksi haluan kiittää sinua uudelleen siitä, että autoit minua tarkkaamaan tarpeettomia passiivisia ilmaisuja entistä tarkemmin. Ihmettelen oikein, että en huomannut joitain korjaamiasi passiivisia muotoja, kun ensimmäisen kerran aamulla muokkasin lukua. Pari muutakin käyttäjää on jatkomuokkaustensa avulla antanut uusia näkökulmia tapaani kirjoittaa, joten vuosia ruostetta kerännyt kirjoittamiseni on saanut kohennusta. Tuota positiivista asiaa en osannutkaan odottaa aloittaessani Wikipediassa varsin aktiivisen periodin kymmenisen päivää sitten. --Kiova 25. lokakuuta 2008 kello 13.05 (EEST)

Kiitos perusteellisesta ja positiivisesta palautteestasi. Hyväksyn toki palautuksesi, kun ne nyt perustelet. Opin muuttamaan passiivimuodot aktiiveiksi (ei teki hypyn vaan hyppäsi) käyttäessäni aikoja sitten Amerikan armeijan laitteiden käyttöohjekirjolle laadittua tekstinkäsittelyn korjausohjelmaa (korjasin englanninkielistä tekstiä, mutta samat ohjeet pätevät kai mihin tahansa kieleen). Se nalkutti koko ajan liian pitkistä tai monimutkaisista lauseista ja noista "passiiveista". t. --Kulttuurinavigaattori 25. lokakuuta 2008 kello 15.18 (EEST)

Linkitys

Taide-lehden artikkelissa olit linkittänyt "kuvataidemaailma"-sanan yksittäiseen henkilöön. En ollenkaan epäile asiantuntemustasi mutta en ymmärrä tuota linkitystä. --Ulrika 16. marraskuuta 2008 kello 15.55 (EET)

Linkki "kuvataidemaailma"-sanasta kulkee asiasanaan "taidemaailma", joka on Arthur Danto -artikkelin alaluku. Näin huomasin. --Kiova 16. marraskuuta 2008 kello 16.01 (EET)

Niin, Arthur Danton artikkelissa on tuo hänen käyttöön ottamansa taidemaailma-sanan määritelmä.--Kulttuurinavigaattori 16. marraskuuta 2008 kello 16.03 (EET)

Kyllä, mutta onhan taidemaailma yleisempi käsite kuin vain Danton määritelmä. Siksi kysyn. --Ulrika 16. marraskuuta 2008 kello 16.10 (EET)

Taidemaailma on saippuasana, jota kaikki käyttävät, mutta kukaan ei oikein tiedä, mitä se tarkoittaa. ;) t. --Kulttuurinavigaattori 16. marraskuuta 2008 kello 16.21 (EET)

Tein käsitteestä oman artikkelin, jossa voi esitelläeri henkilöiden määritelmiä. --Ulrika 16. marraskuuta 2008 kello 16.47 (EET)

Elias Repin

Hei! Onko sinulla tarkempaa tietoa Elias-nimen käytöstä Ilja Repinin kohdalla Ukrainassa? Kaikki Eliasta käyttävät artikkelit tuntuvat olevan englanninkielisiä, eikä ukrainankielinen Wikipedia puhu Iljan lisäksi muista nimistä (eivätkä itse asiassa minkään muunkaan kieliset Wikipediat). --Kaldur 18. marraskuuta 2008 kello 13.07 (EET)

Heippa, yritin laittaa ukrainaliasen englanninkielisen linkin viitteeksi pari päivää sitten, mutta kun se ei toiminut, jouduin käyttämään epäsuoraa viitettä (viitettä, joka viittaa linkkiin). Onkohan Ukrainassa huonot ajat? Nyt se kuitenkin toimii, laiton sen justiinsa. t. --Kulttuurinavigaattori 18. marraskuuta 2008 kello 21.00 (EET)

Vaikka lähde olisi ukrainalainen, on se silti englanninkielinen, eikä siis todista Elias-nimen käytöstä Ukrainassa vaan englannissa. Jokin ukrainankielinen lähde nimen käytölle olisi hyvä (tai muunkielinen missä kerrotaan nimen käytöstä eikä vain käytetä sitä), varsinkin kun tosiaan ukrainankielinen Wikipedia ei sitä edes mainitse. Kyseessähän saattaa olla vaikka vanha englantilainen käännös Ilja-nimestä. --Kaldur 19. marraskuuta 2008 kello 15.31 (EET)

Ilja ja Elia(s) ovat saman nimen eri kielissä käytettyjä muotoja. Katso esim. tästä. --Ulrika 19. marraskuuta 2008 kello 16.50 (EET)

En tunne ukrainan kieltä. Törmäsin joku vuosi sitten netissä henkilöön, joka oli ollut Ukrainassa ja kysellyt taiteilijasta. Yllätys hänelle oli, että Repin on siellä melko tuntematon taiteilija. Johtunee maan monimutkaisesta asemasta suhteessa Venäjään. Jos halutaan käyttää Ilja-nimeä, Repinin etunimen voi muuttaa vain tietolähteen kautta, eikös se näin mene, vai? Ja jos Ulrikan saaman tiedon mukaan Elias on sama kuin Ilja, silloin täytynee käyttää sitä - ainoaa - tietoa, jota nimen käytöstä toistaiseksi on. Vaikkko- kkkö? Toisinajatteluakin varmaan sallitaan. --Kulttuurinavigaattori 19. marraskuuta 2008 kello 17.23 (EET)

Googlen kautta löytyy paljon lähteitä siitä, että heprealaisen Eliaksen slaavilainen muoto on Ilja. Repinistä on Suomessa perinteisesti käytetty nimeä Ilja, enkä näkisi mitään syytä ruveta käyttämään muita nimiä. Hänhän on meille suomalaisille varsin tuttu ja rakas taiteilija, melkein kuin suomalainen itsekin :) --Ulrika 19. marraskuuta 2008 kello 17.40 (EET)

Tässäkin pätee varmaan sama kuin vanhoissa taideteosten nimissä, että nimiä ei saa mennä kääntämään, vaan on käytettävä ensisijaisesti niitä aikaisemmin käytettyjä nimiä, joita taidehistoriallisesti luotettavissa aineistoissa mainitaan. Tässä pitäisi löytää varmaan ukrainankielinen luotettavan taidemuseon tai taidehistorian julkaisu ja käyttää sen käyttämää nimeä. --Kulttuurinavigaattori 19. marraskuuta 2008 kello 18.27 (EET)

Jos nyt oikein ymmmärrän, haluaisit siis että fi.Wikipediassa ruvettaisiin käyttämään jotakin nimimuotoa - oli se mikä tahansa - joka löytyy ukrainankielisistä lähteistä? Ei se nyt vaan oikein käy, kun Ilja on vakiintunut muoto suomalaisessa käytännössä. Wikipedia kulkee sen mukaan eli perässä eikä edellä uusia käytäntöjä luoden. --Ulrika 19. marraskuuta 2008 kello 18.32 (EET)

No väärinpä ymmärsit. Kysymys koskee, mitä etunimeä Repinistä Ukrainassa käytetään? Ks. artikkelin alku ja viitteet. --Kulttuurinavigaattori 19. marraskuuta 2008 kello 18.37 (EET)

No nyt ymmärsin. Ukrainankielinen Wikipedia käyttää Iljaa: Рєпін Ілля Юхимович, mutta olet sen varmaan katsonutkin, joten ihmettelen ettei se riitä. En osaa ukrainaa, joten sen enempää en asiasta tiedä. --Ulrika 19. marraskuuta 2008 kello 18.55 (EET)

Sen verran kommentoisin, että katsoin yhtä Venäjällä painettua kirjaa. Siinä sanotaan, että Ilja Repin syntyi sotilassiirtolaisen perheessä, isä kuului Venäjän armeijaan. Sitä ei sanota, mistä perhe oli Ukrainaan tullut ja mitä kansallisuutta se edusti, eli on paljon mahdollista että perhe on ollut venäläinen.--Ljuda 19. marraskuuta 2008 kello 19.40 (EET)

Ja vielä. Eihän tsaarinkaan ajan Venäjällä asuinpaikka määrittänyt kansallisuutta, joten voi kysyä, oliko hän edes ukrainalainen. Nimestä sitten: Oleellista lienee se, että hän itse kirjoitti nimensä muodossa ILJA.--Ljuda 20. marraskuuta 2008 kello 06.42 (EET)

Lisäsin artikkeliin eri etunimet Union list of artist namesin mukaan, Getty on luotettava kalifornialainen taidehistoriallinen tutkimuslaitos. Repin on kansainvälisen luokan taiteilija, joten käytettyjen nimien vaihtoehdot on syytä luetella jo siksi, että ei tule yllätyksiä hakukoneilla. Vielä käsitykseni Repinin "kansallisuudesta". Repin syntyi ja varttui Ukrainassa ja sai osan taiteilijakoulutuksestaan siellä. Myöhemmin taiteilijana hän myös asui Ukrainassa. Repin kannatti Ukrainan itsenäisyyttä, mitä taas Venäjä (tsaarinaikainen) vastusti. Repin ei suostunut muuttamaan Neuvostoliittoon, vaan asui ja työskenteli Suomessa 30 vuotta. Venäläiset ovat aina halunneet "omia" Repinin itselleen varsinkin hänen kuolemansa jälkeen, kun stalinistinen hallinto nosti Repinin sosialistisen realismin esikuvaksi. Jos minun käsitystäni kysytään ja mahdollisimman neutraaleja halutaan olla, pitäisi sanoa että Repin oli ukrainalais-venäläis-suomalainen. --Kulttuurinavigaattori 20. marraskuuta 2008 kello 09.22 (EET)

Hakiko hän ja saiko Suomen kansalaisuuden? En tiedä, siksi kysyn. Kansalaisuus on kai olennaista suomalaisuuden määrittelyssä. Ei se, että hän asui Suomessa ja piti suomalaisista.--Ljuda 20. marraskuuta 2008 kello 10.12 (EET)

Samaa olen kysynyt minäkin. Varmaan ennen rajan sulkeutumista eli vuotta 1917 hänellä ei varmaankaan ollut syytä hakea Suomen kansalaisuutta. Kyllä sen joku on selvittänyt, ei vain muistu mieleeni. Osa Suomessa 1917 jälkeen asuneista venäläisistä oleskeli maassa ns. Nansenin passilla vailla minkään maan kansalaisuutta. Kansalaisuus on eräs tapa määritellä suomalaisuutta, mutta ei ehkä ainoa. --Kulttuurinavigaattori 20. marraskuuta 2008 kello 11.03 (EET)

Iltaa! Vielä kysymys. - Repin kannatti Ukrainan itsenäisyyttä, mitä taas Venäjä (tsaarinaikainen) vastusti. - Mihin ajanjaksoon tämä kirjoituksesi liittyy? Vuoteen 1905? Vai? Repinistä on ilmestynyt uutta kirjallisuutta suomeksikin, mutta kun en ole ehtinyt lukea. Repin artikkeli on siitä ongelmallinen, että se on lähteistämätön, ja toisaalta siinä on epätarkkuuksia.--Ljuda 20. marraskuuta 2008 kello 22.31 (EET)

Siitä, mitä Repiniä tunnen, minulla on se käsitys, että hän vastusti tsaarinvaltaa yleensä. Olisiko hän sitten ollut republikaani? En minäkään ole lukenut uudempaa Repin-kirjallisuutta. Joo, artikkelissa on parantamisen varaa. Artikkelin parantamisesta voisi keskustella paremmin sen sivulla. --Kulttuurinavigaattori 20. marraskuuta 2008 kello 22.45 (EET)

Hyttinen

Miksi otit Hyttisen pois, kun kolumnissasi kuitenkin se on mainittuna? --Ulrika 25. marraskuuta 2008 kello 21.36 (EET)

Niin blogiani tarkoitat. Se kopioitui siihen varmaan huomaamattani tästä, mutta en tiedä miksi tuo nimi tuolloin tuossa muodossa oli. Olen tuntenut henkilön parisenkymmentä vuotta ja aina käsittänyt hänen käyttäneen nimeä Paula Holmila. t. --Kulttuurinavigaattori 25. marraskuuta 2008 kello 21.46 (EET)

Niin siis blogiasi tarkoitin. Antaa olla ilman, tosin usein jos virallinen nimi on tiedossa, sekin lisätään.--Ulrika 25. marraskuuta 2008 kello 22.11 (EET)

Rozanova

Käänsin en.wikipediasta artikkelin Olga Rozanovasta. Olikin työläämpi kuin mitä ensi katsomalta arvaisi, enkä termien oikeellisuudesta mene takuuseen. Jos ehdit vilkaista, onko pahoja mokia, ja jopa korjata ne mokat, olisin kiitollinen. --Ulrika 25. marraskuuta 2008 kello 22.47 (EET)

Oikein hyvä, tein muutamia korjauksia ja lisäyksiä. Rozanova on eräs tärkeimmistä venäläisistä avantgardisteista. Toivottavasti lisää seuraa. t. --Kulttuurinavigaattori 25. marraskuuta 2008 kello 23.59 (EET)

Fregatti Medusan haaksirikko 1816

Hei Kulttuurinavigaattori! Syy miksi muokkauksin artikkelia Fregatti Medusan haaksirikko 1816 on se että kyseinen kohta sisälsi kaikkiaan kolme virhettä: html-taulukon käytön, font-tagin käytön sekä kuvatekstin puuttumisen. Artikkeli on listattu korjattavaksi sivulla Wikiprojekti Check Wikipedia. Toivoisin että löydämme jonkinlaisen kompromissiratkaisun. Yleensä kun useampi artikkeli halutaan esittää kokonaisuutena, voidaan käyttää navigaatiomallinetta isoissa kokonaisuuksissa, mutta pienemmissä artikkeleiden kokonaisuuksissa voidaan käyttää ==Katso myös== -osiota, johon voidaan lisätä linkit merkittäviin artikkeleihin jotka liittyvät aiheeseen läheisesti. Ehdottaisin että alkuperäinen muokkaukseni palautetaan sellaisenaan, ja linkit kahteen muuhun artikkeliin lisätään Katso myös -otsakkeen alle. Miltä tämä kuulostaisi? Minusta tuo olisi paras vaihtoehto siinä mielessä että wikipedian artikkeleiden tulisi noudattaa tiettyä yhtenäistä kaavaa sekä rakenteen että ulkoasun suhteen. Tuo olisi eniten linjassa wikipedian yleisen artikkelirakenteen kanssa. Sen voi toki tehdä tuolla tavallakin kuin se on nyt tehty, mutta taulukkorakenne on silti tehtävä wikipedian taulukkosyntaksilla ja kuva tarvitsee edelleen kuvatekstin ja fonttitageistä on luovuttava, lisäksi laatikon ulkoasua voisi siistiä jonkin verran. Joka tapauksessa sama muutos tulee tehdä kaikkiin kolmeen artikkeliin joissa tuo nykyinen taulukko esiintyy. Kerro mitä mieltä olet, niin saadaan artikkelit korjattua. --Kimmo Laine 16. joulukuuta 2008 kello 19.19 (EET)

Hei Kimmo. Poistit kolmen jutun sarjasta yhdestä artikkelista sarjaa yhdistävän ohjauksen. Tällainen toiminta ei ole kivaa, kun se katkaisee mahdollisuuden lukijoiden suunnistaumiseen artikkelisarjan osien välillä. Haitanneeko tuo html-taulukon ja font-tagin käyttö, kun lopputulos on kuitenkin selkeä ja käyttökelpoinen? Kuvatekstiä ei valitettavasti saa aivan kaikkien Wikipedian kuvien yhteyteen, tässä tapauksessa se rikkoisi taulukon visuaalisen yksinkertaisuuden. Kuva on keskeinen osa eurooppalaista kulttuuriperintöä ja arvelisin sen olevan jokaiselle tuttu taidehistorian tunnilta, se on myös yhden artikkelin pääaihe ja tiedot saat esille, jos klikkaat kuvaa. Harkitsin jossain vaiheessa navigatiomallineen tekoa, mutta ajattelin että mitäs tuosta, kun homma toimii näinkin. Ei Wikipedian kaikkien artikkeleiden tarvitse noudattaa ihan samaa kaavaa, eihän tässä päiväkodin askatelutuokiosta ole kyse. Muutosideasi ovat ihan hyviä, kiitos vaan, mutta niillä ei ole oikeastaan mitään merkitystä.--Kulttuurinavigaattori 16. joulukuuta 2008 kello 22.55 (EET)

Kuten jo aiemmin mainitsin, kolmen artikkelin sarjan voi hyvin yhdistää muullakin tavalla, kuten navigointimallineella tai katso myös- osiota käyttämällä. Ehdottamillani korjauksilla on merkitystä, ja kirjoitan tähän nyt muutamia perusteluja sille:

1. Wikipediassa on olemassa tietty käytäntö artikkelin rakenteelle, ks Ohje:Artikkelin rakenne, jossa suositellaan Katso myös -osion käyttöä. Tämä tarkoittaa että wikipedian artikkelien tulisi pääsääntöisesti noudattaa tätä rakennetta. Toki siitä voidaan poiketa, mutta miksi? Jos on olemassa ohje kuinka asiat tulisi tehdä, sitä kannattaa noudattaa.
2. HTML-taulukoiden käyttö wikipediassa on mahdollista, mutta sitä ei suositella, ks. Ohje:Taulukot
3. Tehdessäni muutoksia toteutin wikipedian periaatetta "muokkaa sivuja rohkeasti", eli havaitsin ongelmia, ja tein tarvittavat muutokset virheiden korjaamiseksi. Siteeraan erästä hyvin merkittävää lausetta tästä wikipedian periaatteesta: "Kirjoittajilla on usein tiedostettu tai tiedostamaton halu ”omistaa” kirjoittamansa teksti – jopa estää sen muokkaaminen. Sellainen ei Wikipediassa kuitenkaan ole mahdollista." Toivon ettet pyri "omistamaan" kirjoittamiasi sivuja, vaan sallit tehdä niihin rohkeita muokkauksia jos tarve vaatii, ja suhtaudut avoimesti muiden tekemiä muutoksia kohtaan.
4. Jo aiemmin viittasin siihen että sivu on listattuna korjausta vaativien sivujen listalla: Wikiprojekti Check Wikipedia. Virheet listataan siitä syystä että ne korjattaisiin. Sivulla on kerrottu myös syy miksi virheitä korjataan: "Wikiprojekti Check Wikipedian tavoitteena on yhdenmukaistaa sivujen wikikoodia."
5. Toisin kuin luulit, eräs wikipedian periaate todellakin on saada kaikki artikkelit noudattamaan tiettyä kaavaa, tämä on kerrottu myös ohjeissa, ks. Ohje:Tyyliopas, lainaus: "Wikipedian tyylioppaalla on yksinkertainen tarkoitus: saattaa kaikki artikkelit tyyliltään yhtenäisiksi." Ei tämä liity mihinkään päiväkodin askartelutuokioon vaan siihen että sivuston artikkelit muodostaisivat loogisen ja tyyliltään yhtenäisen kokonaisuuden.

Kuten huomannet, muutoksilleni oli koko liuta hyviä syitä ja ne kaikki perustuvat wikipedian ohjeisiin ja käytäntöihin. Uskon että voimme päätyä kompromissiratkaisuun joka samalla säilyttää eheänä kolmen artikkelin kokonaisuuden, mutta myös korjaa olemassaolevat ongelmat. --Kimmo Laine 17. joulukuuta 2008 kello 00.38 (EET)

No paljonhan sait ainakin aikaiseksi melua - tyhjästä. Tein aiheesta navigaatiomallineen ja sijoitin sen sivuille, jatkot keskustelusta käytänee artikkelien keskustelusivuilla. Toivotan hauskaa joulunalusaskartelua. --Kulttuurinavigaattori 17. joulukuuta 2008 kello 08.30 (EET)

Kiitän siitä että teit korjauksen. Jos tyhjästä olisin melunnut, tuskin olisit asialle mitään tehnyt. Wikirakkautta sinullekin. --Kimmo Laine 17. joulukuuta 2008 kello 11.41 (EET)

Tein artikkeliin lyhyen johdannon, kun siinä ei ollut minkäänlaista tiivistelmää alussa. Nyt kuitenkin mietin, että pitäisikö itse laivasta tehdä oma artikkelinsa, vaikka tässä iw-linkit on nimenomaan muidenkielisten wikipedioiden laiva-artikkeleihin. Vai pitäisikö tehdä muiden mallin mukaan laivasta artikkeli, jossa olisi kuvaus haaksirikosta? Nyt artikkeli on vähän tarinamainen, ei tietosanakirjamainen, ja siitä on vaikea saada olennaista irti. Tosiaalta jos laiva ja onnettomuus yhdistetään, silloin menetetään kolmiyhteys onnettomuus-taiteilija-maalaus. --Ulrika 16. joulukuuta 2008 kello 20.04 (EET)

Kiitos Ulriikka, mielestäni parannuksesi auttoi artikkelia. Joo, tekstin tyyliä voisi jonkin verran muuttaa, mutta mielestäni tuollainen tendenssimäinen esseistiikkakin sopii tietosanakirjaan ihan hyvin, ei kai kaiken tarvitse ihan samaan kaavaan mennä (vrt. ed. kommenttini). Nämä ovat aina vähän ns. makukysymyksiä ja niistä on kiistelty iät ja ajat riippuen kirjoittajien kokemustaustoista. Voisihan sarjaan kirjoittaakin oman jutun Méduse-fregatista, vaikka laivan haaksirikko ja lautan vaiheet, sekä Medusan lautta-malaus tekijöineen ovatkin pääosissa. --Kulttuurinavigaattori 16. joulukuuta 2008 kello 22.55 (EET)

Malevits

Teitkin jo artikkeliin korjauksia, ja ehdotan perusteellisempaa fiksausta keskustelusivulla. Sinulla on varmasti näkemyksiä. --Ulrika 17. maaliskuuta 2009 kello 15.25 (EET)

Joo, teen juuri lisäystä. t. --Kulttuurinavigaattori 17. maaliskuuta 2009 kello 15.49 (EET)

Poistit muotokuvasta viittauksen Mustaan ympyrään. Minusta se oli artikkeliin sopiva pieni anekdootti. Löysin tiedon joltakin verkkosivulta, jolla mainittiin että se oli protesti sille että hänen tyyliään ei virallinen taideala hyväksynyt. --Ulrika 17. maaliskuuta 2009 kello 18.08 (EET)

Poistin sen kuvatekstistä. Tekstissä sen sijaan on viittaus saman muotokuvan mustaan neliöön, joka on viitteen mukainen ilmaus. Tulkintaa kirjoittaja ei esitä. Minusta se on aina näyttänyt neliöltä, jossa on musta, vähän epämääräisen muotoinen...mutta neliö kuitenkin enemmän kuin ympyrä. Mutta parasta kai noudattaa tietolähteen tekstiä. t. --Kulttuurinavigaattori 17. maaliskuuta 2009 kello 18.56 (EET)

Tuhrulta se näyttää minustakin. Jos löydän sen aiemmin lukemani lähteen, sen ehkä voisi lisätä jos se vaikuttaa muuten asialliselta. --Ulrika 17. maaliskuuta 2009 kello 19.00 (EET)

Muokkausten hävittämisestä

Hei, Kaikki muokkaukseni hävisivät kun tallensit omat muokkauksesi. Jos suljet artikkelin välillä ja muokkaat tekstiä omassa teksturissasi, viitsitkö varmistaa, ettei joku ole välillä muokannut artikkelia. Tein omat muokkaukseni nyt toisen kerran. --Ulrika 18. maaliskuuta 2009 kello 19.32 (EET)

Anteeksi kamalasti, aavistelinkin jotain katastrofaalista tapahtuneen. En hoksannut tuota välitallennusta. Pyydän anteeksi. Teen vielä joitain aika suuriakin rakenteellisia muutoksia artikkeliin. Toivottavasti tällaisia törmäyksiä ei satu enää. --Kulttuurinavigaattori 18. maaliskuuta 2009 kello 19.43 (EET)

Ei nyt niin kamalasti tarvitse pyytää, se aiheutti vain hetkellisen ärtymyksen. Mutta et taida tuntea {{Työstetään}}-mallinetta, jolla ilmoitetaan, että nyt on paras olla koskematta artikkeliin :) terv. --Ulrika 19. maaliskuuta 2009 kello 08.01 (EET)

Palkinto

Hei, palkintoja on sivullasi liian vähän, joten tässä olisi yksi, jos sopii. --Thi 19. maaliskuuta 2009 kello 18.37 (EET)

Suuuuuret kiitokset! Ripustin papukaijamerkin käyttäjäsivulleni, vaikka siellä käynkin vain noin pari kertaa vuodessa. --Kulttuurinavigaattori 19. maaliskuuta 2009 kello 19.18 (EET)

Malline:Maalaus

Tuon mallineen teko näkyy jääneen kesken. Kun näytät osaavan kaikenlaista, osaisitko korjata senkin toimivaksi? --Ulrika 29. maaliskuuta 2009 kello 20.23 (EEST)

Kuuluisa taideteos toimii aika hyvin, kokeilin Yövartioon. Jouduin kuitenkin lisäämään siihen rivin |Kuvankoko =, jotta kuva ei tulisi ihan täyteen kokoon. Kakkosnimi ei tulostu näytölle. --Ulrika 30. maaliskuuta 2009 kello 23.47 (EEST)

Kokeilin minäkin, Mustaan neliöön ja Mona Lisaan. kuvakoon pitäisi nyt pysyä säädetyssä, kakkosnimi ei vielä toimi, tosiaan. Siellä on yksi irtomerkki, jota en saanut pois. En käsittänyt, että otsikko on samalla teoksen nimi, sen pitäisi olla kursiivissa, kaiketi. Jatkot viritettänee mallineen keskustelusivulla, mutta minä menen nyt nukkumaan. --Kulttuurinavigaattori 30. maaliskuuta 2009 kello 23.55 (EEST)

HOK

Moi, merkkasin tuon Attribuutti (yleiskieli) HOK:ksi. Tuollaisena se voisi olla sanakirjaan sopiva.--Tanár 18. kesäkuuta 2009 kello 10.51 (EEST)

Väärien tietojen levittelystä

Korjasin taas Ilja Repinin kansallisuuden. Tiedät itsekin vallan hyvin, ettei mikään taidehistoriallinen lähde tue väitteitäsi Repinin suomalaisuudesta. Et viitsisi tarkoitushakuisesti levitellä Wikipediassa vääriä tietoja. Se on sitäkin ikävämpää, kun muun muassa koululaiset käyttävät tätä tietopankkia lähteenään.--193.65.112.79 20. heinäkuuta 2009 kello 11.37 (EEST)

Joo, se oli vissiin kolmas kerta. Olen kokenut osaltasi useita henkilökohtaisia hyökkäyksiä. Mielipidettäsi Repinin kansalaisuudesta voit tukea esittämällä nuo taidehistorialliset lähteet artikkelissa. --Kulttuurinavigaattori 20. heinäkuuta 2009 kello 13.58 (EEST)

Asiallisesta asiasta huomauttaminen ei ole henkilökohtainen hyökkäys. Sitäpaitsi artikkelissa on jo lähteistettyä tietoa Repinin kansallisuudesta: Läpi elämänsä Repin itse katsoi olevansa syntyperältään kasakka, ulaani, josta hän myös oli ylpeä.[2] Huom. ulaanit eivät ole suomalaisia.--193.65.112.79 20. heinäkuuta 2009 kello 15.08 (EEST)

Esitätkö, että Repinin kansallisuudeksi kirjoitetaan ulaani tai kasakka? --Kulttuurinavigaattori 20. heinäkuuta 2009 kello 19.17 (EEST)

Antiikin Kreikan arkaainen kausi

Onko ollut joku muu Kreikan arkaainen kausi, joka ei ollut antiikin aikaa? --Jisis (keskustelu) 22. heinäkuuta 2009 kello 18.34 (EEST)

Selvempi on parempi. Kirjoittaisin kaikkien antiikin Kreikkaa koskevien artikkeleiden otsikkot alkavaksi antiikki-sanalla johdonmukaisuuden takia --Kulttuurinavigaattori 22. heinäkuuta 2009 kello 18.40 (EEST)

Kääntöpuolena on ytimekkyyden katoaminen. Esim. en-wikissä tuo artikkeli on nimellä "Arkaainen Kreikka". Lisämääreet aiheuttavat lukijalle kysymyksiä, voidaanko termillä tarkoittaa jotain muutakin. --Jisis (keskustelu) 22. heinäkuuta 2009 kello 18.44 (EEST)

En tiedä, missä kontekstissa mainitsemasi enkkuwikin artikkelin otsikko julkaistaan. fiWikissä aiheen yleisartikkelin otsikko on Antiikin Kreikan kulttuuri. Jos kirjoitetaan artikkeli aiheesta antiikin Kreikan taide, kirjoittaisitko otsikoksi Kreikan taide vai Antiikin Kreikan taide? Konteksti eli missä yhteydessä ja kokonaisuudessa artikkelin otsikko julkaistaan on tärkeä, samoin se, että saman aiheen otsikoiden pitäisi olla johdonmukaisia "alenevassa polvessa", mielestäni. --Kulttuurinavigaattori 22. heinäkuuta 2009 kello 18.58 (EEST)

"Antiikin kreikan taide" vaatii tuon antiikki-sanan, koska on olemassa laajempi käsite Kreikan taide. Sen sijaan Kreikan arkaainen kausi ei ole laajempi käsite kuin antiikin Kreikan arkaainen kausi. Antiikki-sana ei lisää mitään informaatiota otsikkoon. Artikkelisarjat hoituvat mielestäni navigaatiomallineilla, jos niitä halutaan korostaa. --Jisis (keskustelu) 22. heinäkuuta 2009 kello 19.47 (EEST)

Tyhjänpäiväistä saivartelua. Näkis vaan niitä navigaatiomallineita, kun tietokirjan ensimmäinen otsikkokin antiikin Kreikan taiteesta käynnistyi juuri. --Kulttuurinavigaattori 22. heinäkuuta 2009 kello 20.25 (EEST)

Saivartelen joskus. Jatkot varmaankin sitten artikkelin keskustelusivulla, jos jotain jäi hampaankoloon. --Jisis (keskustelu) 22. heinäkuuta 2009 kello 20.48 (EEST)

Pakkomielteitä ehkä kannattaa harjoittaa jossain muualla kuin yhteiskirjoituspuuhissa, t. :-) --Kulttuurinavigaattori 24. heinäkuuta 2009 kello 09.01 (EEST)

En ole tätä artikkelia kertaakaan edes siirtänyt uudelle nimelle. Kommenttisi ei minulle oikein avaudu - se näyttää oikeastaan hh:lta jonka perään on laitettu hymiö. --Jisis (keskustelu) 25. heinäkuuta 2009 kello 14.54 (EEST)

Sivujen siirto

Moi. Siirräthän jatkossa sivut siirrä-napilla, ei copypastella. --Anr 27. elokuuta 2009 kello 17.48 (EEST)

Sori, yritin etsiä ohjetta siirrolle mutta en löytänyt ja olin kärsimätön.--Kulttuurinavigaattori 27. elokuuta 2009 kello 19.21 (EEST)

William Morris

Kiitos että laitoit väliotsikot artikkeliin William Morris, artikkelista tuli heti luettavampi, ja Morrisin monipuolinen toimeliaisuus tulee paremmin esiin. --Cuprum 31. elokuuta 2009 kello 10.26 (EEST)

Kiitos. Juttua voisi vielä jatkaa, W. Morrisin toiminta oli vieläkin monipuolisempaa kuin mitä jutussa kerrotaan. En nyt ehdi, mutta aihe on haastava, jatketaan. --Kulttuurinavigaattori 31. elokuuta 2009 kello 10.56 (EEST)