Khariitit
Khariitit (m.kreik. Χάριτες, "sulottaret") olivat kreikkalaisessa mytologiassa viehätysvoiman, kauneuden ja hedelmällisyyden jumalattaria, jotka olivat jumalatar Afroditen seuralaisia. Yleensä heitä kuvataan olevan kolme; nuorin Aglaia (kirkkaus, loiste), Eufrosyne (ilo) ja vanhin Thaleia (kukoistus). Roomalaisessa mytologiassa heidät tunnettiin nimellä graatiat.[1]
Useimmiten Eurynomen kerrotaan synnyttäneen khariitit Zeukselle.[2][3]
Khariitteja pidettiin kuolemattomina, mutta ei jumalina. Heitä pidettiin ylijumala Zeuksen tyttärinä ja toisinaan Eurynomea pidettiin heidän äitinään. Usein heidät kuvattiin antiikin taiteessa rakkauden jumalatar Afroditen, nuorukaisihanne Apollonin seurassa tai muusien ympäröimänä. Khariittien tehtävänä oli lahjoittaa nuorille tytöille viehätysvoimaa ja kaikille ihmisille iloa. [1]
Kolme sulotarta on suosittu aihe taiteessa. Antiikin veistosten ohella aihetta on tulkittu varsinkin renessanssista alkaen. Tunnettuja ovat Antonio Canovan, Rafaelin, Rubensin, ja Botticellin teokset. Myös modernistit ja nykytaiteilijat ovat tehneet aiheesta omia versioitaan, kuten Unto Pusa, Harry Kivijärvi, Olavi Lanu Lahteen ja Nina Terno Maiju Lassilan muistomerkkiin Joensuuhun.[4]
-
Rubens: Kolme sulotarta, 1636–1638, öljy kankaalle, 221 × 181 cm, Prado. -
Sandro Botticellin Kevät-maalauksen sulottaret -
Bertel Thorvaldsen: Kolme sulotarta ja Amorin nuoli, 1817–1818. -
Roomalainen kopio Antiikin Kreikan sulottaria kuvaavasta veistoksesta Louvressa.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Hans Biedermann: Suuri symbolikirja, s. 61. (Suom. Pertti Lempiäinen) WSOY, 1993. ISBN 951-0-18537-X
- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 1.3.1 (engl. käännös).
- ↑ Hesiodos: Theogonia ('Jumalten synty') 907 (engl. käännös).
- ↑ Joensuun kaupungin veistokset (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 16.6. 2010
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Khariitit Wikimedia Commonsissa