Kiiski
Kiiski (Gymnocephalus cernua, ent. Gymnocephalus cernuus) on ahventen (Percidae) heimoon kuuluva pienikokoinen kalalaji.
| Kiiski | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Alalahko: | Percoidei |
| Heimo: | Ahvenet Percidae |
| Alaheimo: | Percinae |
| Suku: | Kiisket Gymnocephalus |
| Laji: | cernua |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Gymnocephalus cernua |
|
| Synonyymit[3] | |
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö
muokkaaTäysikasvuisena kiiski on tavallisesti 7–15 senttimetrin mittainen ja harvoin tätä suurempi.[4] Painoa aikuisella kiiskellä on 10 grammasta parhaimmillaan jopa 300 grammaan, joskin tiettävästi suurin Suomesta saatu kiiski on painanut vain 285 grammaa.[5] Kiisken hyviä tuntomerkkejä ovat yhteen kasvaneet selkäevät, tylppä kuono, suuret silmät ja evien pienet pisteet. Kiisken etummaisessa, piikikkäässä selkäevässä ei ole selvästi erottuvaa mustaa täplää kuten ahvenella. Kiisken pää on litistynyt. Pään alapuolella on liman täyttämiä kuoppia. Silmät ovat suuret ja sijaitsevat pään selkäpuolella lähellä toisiaan. Kiisken selkäevät ovat kasvaneet yhteen, mutta erottuvat selvästi toisistaan. Ruumiin muoto kaikilla kalalajeilla on perusteiltaan sama, mutta elintavat poikkeavat runsaasti toisistaan. Väriltään kala on selän ja kylkien puolelta vihreä tai hieman ruskea, vatsa on vaaleanharmaa.
Ravinto ja elintavat
muokkaaKiiski syö pääasiassa surviaissääsken toukkia, mutta myös vesikirput, hankajalkaiset ja kalan mäti kelpaavat. Täysikasvuiset kiisket syövät myös kalanpoikasia. Kiiski on parvikala ja kiiskiä löytyy melkein koko Suomesta. Kiiski viihtyy pohjalla. Kiisket nousevat kudulle huhti–toukokuussa jäiden lähdön jälkeen. Kutualueet sijaitsevat suhteellisen matalassa.
Merkitys ja käyttö
muokkaaKiiskellä ei ole pienen kokonsa vuoksi merkitystä ruokakalana, vaikka sen makua on verrattu jopa kuhaan. Venäläisten mielestä kiiskiliemi on kalakeittojen aatelia. Muualla kiisken käyttö ruokakalana on vähäistä. Kiiskikeitto ei kuitenkaan ole täysin vieras ruoka suomalaisillekaan ja mädin makua pidetään hyvänä. Lientä voidaan käyttää kastikepohjana myös muissa kalaruoissa. Kiisken piikeistä huolimatta petokalat saalistavat sitä. Kiiski soveltuu hyvin syöttikalaksi mateen pyynnissä.
Kulttuurissa
muokkaaKansansadussa kiiski on järven pieni kuningas, kenties kruunua muistuttavan selkäevänsä takia. Sanonta ”vastarannan kiiski” tarkoittaa henkilöä, joka innokkaasti vastustaa toisten ihmisten ehdotuksia ja mielipiteitä.
Lähteet
muokkaa- ↑ Freyhof, J. & Kottelat, M.: Gymnocephalus cernua IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 05.08.2013. (englanniksi)
- ↑ Risto Väinölä: Kiiski – Gymnocephalus cernua Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Gymnocephalus cernua (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 24.4.2020. (englanniksi)
- ↑ Kiiski, Gymnocephalus cernuus LuontoPortti. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ Kiiski Lapin kalatalouskeskus. Arkistoitu 22.8.2017. Viitattu 21.8.2017.
Aiheesta muualla
muokkaa- Laji.fi: Kiiski (Gymnocephalus cernua)
- Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL): Kiiski (Gymnocephalus cernuus)
- Vastarannan kiiski on ollut hankalan maineessa jo sata vuotta. Yle Uutiset, 6.3.2012.
- ITIS: Gymnocephalus cernuus (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Gymnocephalus cernuus (ruffe) (englanniksi)