Kirjava (hevosväri)

Kirjavuus (myös valkokirjavuus) tarkoittaa sellaisia hevosen värityksiä, joissa eläimellä on pohjavärin lisäksi valkoisia alueita muualla kuin jaloissa ja päässä eli niin kutsutun rungon alueella. Valkoista saattaa olla hevosessa niinkin runsaasti, että sillä näyttää olevan pikemminkin tummia läiskiä valkoisella pohjalla. Kirjavuudella tarkoitetaan yleensä nimenomaan isoläiskäistä "lehmänkirjavuutta"; pilkullista tiikerinkirjavuutta, johon liittyy monia erityisominaisuuksia, pidetään yleensä omana värityyppinään. Erottelulla on myös geneettiset perusteet, koska tiikerinkirjavuuden aiheuttaa erillinen Lp-geeni. Valkokirjavan hevosen pohjavärinä, joka näkyy värillisistä alueista, voi olla mikä tahansa hevosväri. Kirjavat hevoset ovat joissakin roduissa ja ratsastuksen lajeissa (erityisesti lännenratsastus) hyvinkin suosittuja ja haluttuja, mutta Euroopan ratsu- ja työhevoskasvatuksessa kirjavuutta tavallisesti kaihdetaan, eikä kirjavia hevosia perinteisesti katsota hyvällä esimerkiksi kouluratsastuksessa. Historiallisina aikoina kirjavuus on kuitenkin ollut muotia myös Euroopassa.

Läiskikästä valkokirjavuutta aiheuttavat hevosilla useat geenit; näiden tuottamat kuviot jaotellaan neljään eri ryhmään sabino, tobiano, splashed white ja frame. Hevosyksilö voi kantaa näitä kirjavuusgeenejä erilaisina yhdistelminä. Kullakin kirjavuusgeeneistä on taipumus jättää tiettyjä alueita hevosesta ilman pigmenttiä eli valkoisiksi, ja usean kirjavuusgeenin yhdistelmä voi jättää hevosen lähes kauttaaltaan valkoiseksi. Tällaiset suurimerkkiset kirjavat hevoset erottuvat valkoisista kimoista siten, että ne ovat valkoisia heti syntyessään ja niiden nahka on valkoisen karvan alueelta vaaleanpunainen, ei tumma. Valkovoikoista ne erottuvat siten, että kirjava hevonen on todella puhtaan valkoinen ja sillä on ainakin jossakin kohdassa värillistä karvaa. Lähes valkoiset "valkoiset tiikerinkirjavat" (fewspot) hevoset erottuvat laajamerkkisistä lehmänkirjavista tiikerinkirjavien hevosten erityistuntomerkkien kuten täplikkään ihon perusteella.

Tietyt kirjavuustyypit, lähinnä sabino ja splashed white, voivat joissain tapauksissa tuottaa vain pienehköjä valkoisia alueita päähän ja jalkoihin, jolloin kuviointia on vaikeaa ellei mahdotonta tunnistaa kirjavuudeksi. Toistaiseksi on epäselvää, ovatko hevosten pään ja jalan pienimmätkin valkoiset merkit aina jonkin kirjavuusgeenin aiheuttamia, vai ohjaako pienten valkoisten pään ja jalkojen merkkien syntyä joukko erillisiä geenejä.

Kirjavuusgeenit

Sabino

Sabino shirehevonen

Pääartikkeli: Sabino

Sabino on hyvin yleinen kirjavuustyyppi, jota esiintyykin lähes kaikissa roduissa, myös suomenhevosessa (joskin esimerkiksi shetlanninponilta ja islanninhevoselta sekä sellaisista roduista, joissa ei hyväksytä lainkaan merkkejä, se ilmeisesti puuttuu). Sabinous ilmenee tyypillisimmin korkeina sukkina, jotka yleensä "kurkottavat" jostakin kohti ylöspäin, ja laajoina pään merkkeinä, esimerkiksi läsinä tai valkopäänä. Monessa sellaisessakin rodussa, jossa kirjavuutta ei sallita (esimerkiksi welsh-ponit), ei tällaista pään ja jalan merkkeihin rajoittuvaa sabinoutta vielä pidetä kirjavuutena. Sabinolla voi kuitenkin olla myös esimerkiksi valkoinen läiskä mahan alla tai runsaasti valkoista sekakarvaa rungossa, mitä suvaitaan jo paljon huonommin. Korostuneimmat sabinot ovat lähes kauttaaltaan valkoisia, joskin väriä yleensä jää ainakin korvankärkiin.

Sabinotyyppistä kirjavuutta aiheuttavat ilmeisesti useat eri geenit, joista toistaiseksi on löydetty hevosen genomista vain yksi, Sabino1-geeni eli SB1. Ainakin joidenkin sabinogeenien epäillään aiheuttavan samaperintäisenä voimakkaampaa valkokirjavuutta kuin eriperintäisenä; kokovalkoisen sabinon vanhemmat saattavat hyvin molemmat olla aivan tavallisia laukkipäisiä sukkajalkoja.

Tobiano

Tobianokirjava hevonen

Pääartikkeli: Tobiano

Tobiano on varsin yleinen kirjavuusgeeni, joka tavallisesti onkin perinteisellä tavalla kirjavina pidettyjen hevosten ja -ponien värin takana. Tobianokirjavuutta esiintyy esimerkiksi shetlanninponeilla, islanninhevosilla ja amerikkalaisissa roduissa mutta myös monissa eurooppalaisissa ratsuhevosroduissa. Klassisella tobianolla on laajoja, reunoiltaan selkeitä pystysuoria valkeita alueita, jotka yleensä ylittävät selän, ja tasareunaiset korkeat sukat tavallisesti kaikissa jaloissa; päässä ei yleensä ole lainkaan valkoista. Laikun raja voi osin olla myös epäselvä, kuitenkin ennemmin sekakarvainen kuin repaleisen näköinen.

Tobianolla saattaa myös olla vain hyvin vähän valkeaa rungossa, esimerkiksi pieni pilkku kyljellä tai kapea juova kaulan tai selän yli. Joskus geenin ilmeneminen voi rajoittua sukkien lisäksi vain pilkkuun jalan yläosassa. Tällöin puhutaan pienimerkkisestä tobianosta.

Splashed white

Pääartikkeli: Splashed white

Splashed white -kirjavat tamma ja varsa

Splashed white on melko harvinainen kirjavuusgeeni, joka tunnetaan vain harvoissa roduissa. Geeni ilmenee tyypillisesti yhtenäisenä, teräväreunaisena valkoisena alueena, joka kattaa hevosen jalkojen lisäksi takamuksen, mahan ja kaulan alapuolen sekä lähes koko pään.

Splashed white -geeniä pidetään epätäydellisesti vallitsevana: se näyttää saavan klassisen splashed white -kuvion aikaan ainoastaan homotsygoottina. Heterotsygoottina se aiheuttaa pienemmät kuviot, tyypillisesti sukat takajalkoihin ja kuonopilkun eli valkoisen täplän turvalla.

Frame

Frame -kirjava paint-hevonen.

Pääartikkeli: Frame-kirjavuus

Frame on samoin melko harvinainen kirjavuusgeeni, joka tunnetaan vain Pohjois-Amerikan kirjavissa karjahevosissa (paint-rotu) sekä näiden risteytyksistä polveutuvissa hevosissa ja poneissa (lähinnä pinto-rekisterin hevoset). Geeni aiheuttaa laajojen pään merkkien lisäksi rosoreunaisia valkeita alueita hevosen rungon ja kaulan sivuille siten, että valkoiset läiskät jäävät ikään kuin tummien raamien (frame) sisään. Läiskät voivat muodostaa laajan yhtenäisen alueen tai toisaalta jäädä pieniksi epämääräisiksi kylkilaikuiksi. Jalat tämä geeni jättää värillisiksi.

Frame -geenisyys koetetaan ainakin jalostuseläimissä tunnistaa, koska geenin tiedetään olevan samaperintäisenä letaali; tällaisen väriltään yleensä täysin valkean varsan sisäelimet kehittyvät epätäydellisesti, ja se menehtyy auttamatta muutaman päivän ikäisenä (ns. lethal white -oireyhtymä). Niinpä kahta frame-kirjavaa ei kannata parittaa.

Muita jaotteluja

Overo, tobiano ja tovero

Pohjois-Amerikassa kirjavina pidetyt hevoset on perinteisesti jaettu kuvioiltaan kahteen tyyppiin: overo ja tobiano. Tobianolla tarkoitetaan selkeälinjaista, selän ylittävää kirjavuutta, joka sittemmin on yhdistetty omaan geeniinsä; overo-nimitys kattaa kaikki muut kirjavuustyypit. Overo-nimitys tulee espanjan kielen munaa tarkoittavasta sanasta, ja se viittaa tobianosta poikkeavien kirjavuuskuvioiden kiemuraisiin reunoihin. Tovero viittaa kuvioon, jossa on sekä tobiano- että overotyypin piirteitä.

Medicine hat

Medicine hat on joidenkin Pohjois-Amerikan intiaanien erityisesti suosima kirjavuuskuvio, jossa lähes täysin valkoisella hevosella on väriä vain "hattuna" päässä korvien ympäristössä sekä mahdollisesti myös "kilveksi" (shield) kutsuttuna laikkuna rinnassa. Kuvion voi saada aikaan esimerkiksi tobianokirjavuuteen yhdistyvä splashed white- tai sabinokuvio.

Kirjavuustyypin tunnistaminen

Kärpäskimonkirjava tobiano: päässä ja ryntäillä "kärpäspilkkujen" kirjomaa tummaihoista pohjaväriä, kaulalla puhtaanvalkokarvainen kirjavuuslaikku.

Kirjavan hevosen kirjavuustyypin tunnistamista hankaloittavat sekä kunkin kirjavuusgeenin monenlaiset ilmenemismuodot että niiden esiintyminen yhtäaikaisesti. Erityisesti sabinokuvioita esiintyy yleisesti yhdessä muiden kirjavuusgeenien kanssa, jolloin vaikkapa tobianolla voi olla laukki tai frame-kirjavalla sukat. Epämääräisimmät kuviot voivat selittyä lähes millä tahansa kirjavuusgeenillä. Joissakin tapauksissa ei auta kuin tutustua hevosyksilön vanhempien, sisarusten ja omien jälkeläisten väreihin. Jo pelkästään hevosen rotu tai alkuperä sulkevat yleensä pois joitakin mahdollisuuksia.

Mitkään tietyt nyrkkisäännöt (esimerkiksi "onko hännässä valkeaa" tai "ylittääkö valkea alue selän") eivät ole täysin luotettavia. Huomio pitäisikin ennemmin kiinnittää yleisvaikutelmaan:

Sabino- ja frame-kuviot ovat yleensä rosoisia, tobiano- ja splashed white -kuviot puolestaan selvärajaisia ja yhtenäisiä.
Sabino on usein tavallinen sukkajalkainen läsipää, jolla valkea läsi voi ulottua alahuuleen ja sukat leviävät jalkoja ylöspäin. Mahassa oleva valkoinen laikku viittaa sabinokuvioon. Muihin kuvioihin liittyessään sabino voi aiheuttaa kirjavuuskuvioiden rajoille rosoisuutta tai sekakarvaisuutta.
Tobianokuvio näyttää siltä kuin hevosen päälle olisi kaadettu valkeaa maalia päältäpäin, splashed white on ikään kuin kahlannut maalissa mahaansa myöten ja frame-kirjavan kyljille on räiskitty maalia.
Tobiano aiheuttaa harvoin pään merkkejä; ruununrajassa sukan alueella olevat värilliset täplät voivat viitata tobianoon.
Splashed white -kirjavuus voi aiheuttaa herasilmät (vaaleansiniset silmät), vaikka silmien lähellä ei olisikaan pigmentittömiä ihoalueita; pienikuvioiseen splashed white -kuvioon liittyy usein myös "alapainoinen", turvan alueelle painottuva päänmerkki.

Lähteet

Sarakontu L: "Valkokirjavuus hevosilla" (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitanen J: "Kimot, päistäriköt ja kirjavat (Värit ja värigenetiikka, osa 3)", Hevoset ja Ratsastus, 2002/4

Aiheesta muualla

Valkokirjavuus hevosilla (Arkistoitu – Internet Archive)
Lumoavat laikut (Arkistoitu – Internet Archive)