Kirjosiipikäpylintu
Kirjosiipikäpylintu (Loxia leucoptera) on peippoihin kuuluva varpuslintu, jota tavataan havumetsävyöhykkeellä Pohjois-Amerikassa, Alaskassa ja Aasiassa Siperian länsirajoja myöten.
| Kirjosiipikäpylintu | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Peipot Fringillidae |
| Suku: | Käpylinnut Loxia |
| Laji: | leucoptera |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Loxia leucoptera |
|
 |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Koko ja ulkonäkö
muokkaaLaji muistuttaa peippoa ja muita käpylintuja. Se on tanakka ja tukevanokkainen lintu. Aikuisen koiraan vartalo on punainen, vähemmän oranssi kuin muilla käpylinnuilla. Naaras ja nuoret yksilöt ovat vihertävän keltaisia. Siivet ja pyrstö ovat tummanharmaat, ja niissä on selvärajainen valkoinen kuvio, joka auttaa erottamaan kirjosiipikäpylinnun muista käpylinnuista. Myös pikkukäpylinnun siivellä voi olla valkeat juovat, mutta ne ovat selvästi kapeammat.
Kirjosiipikäpylintu on pituudeltaan 15–18 cm ja sen siipien kärkiväli on 26 cm. Nokan korkeus on nokan tyvestä mitattuna 9–11 mm. Aikuinen yksilö painaa noin 30 grammaa.
Huuto ”khiip, khiip” on korkeampi ja ponnettomampi kuin pikkukäpylinnulla. Toinen tyypillinen ääni on lelutorvea muistuttava tööttäys. Laulu on nopeampaa kuin muilla käpylinnuilla, ja muistuttaa eräiden pienten peippolintujen laulua (kanarialintu, vihervarpunen).
Levinneisyys
muokkaaLajia tavataan havumetsävyöhykkeellä Pohjois-Amerikassa, Alaskassa ja Aasiassa Siperian länsirajoja myöten. Suomeen kirjosiipikäpylintuja leviää ajoittain itärajan yli, etenkin Itä-Lappiin, Kuusamoon, Kainuuseen ja joskus myös Pohjois-Karjalaan.
Elinympäristö
muokkaaKirjosiipikäpylinnun tyypillistä elinympäristöä ovat havumetsät.
Lisääntyminen
muokkaa
Pesintä alkaa ilmeisesti hieman myöhemmin kuin muilla käpylinnuilla, maalis–huhtikuussa, ja sitä voi tapahtua aina syyskuulle asti. Pesä on yleensä kuusessa 5–10 m:n korkeudella ja rakenteeltaan samanlainen kuin muillakin käpylinnuilla. Munia on yleensä kolme tai neljä, joskus viisi.
Ravinto
muokkaaLajin pääasiallista ravintoa ovat havupuiden siemenet, Siperiassa etenkin lehtikuusi, Amerikassa hemlokki. Ajoittain maistuvat myös pihlajanmarjat. Kesällä kirjosiipikäpylintu syö runsaasti hyönteisiä.
Lähteet
muokkaa- ↑ BirdLife International: Loxia leucoptera IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 31.1.2014. (englanniksi)
- ↑ Jari Valkama: Kirjosiipikäpylintu – Loxia leucoptera Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.