Kiuruvesi

Kiuruvesi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan luoteisosassa. Kiuruvesi erosi Iisalmen kirkko- ja hallintopitäjästä vuonna 1862. Kiuruveden kunta on perustettu vuonna 1873. Kaupunki Kiuruvedestä tuli vuoden 1993 alussa. Rajanaapureita ovat Iisalmi, Pielavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Vieremä.

Kiuruvesi
vaakuna	sijainti
Kiuruveden keskusta ilmasta kuvattuna kesällä 2007
Sijainti	63°39′10″N, 026°37′10″E
Maakunta	Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta	Ylä-Savon seutukunta
Kuntanumero	263
Hallinnollinen keskus	Kiuruveden keskustaajama
Perustettu	1873
– kaupungiksi	1993
Kokonaispinta-ala	1 422,90 km² 79:nneksi suurin 2022
– maa	1 328,17 km²
– sisävesi	94,73 km²
Väkiluku	7 370 128:nneksi suurin 31.10.2024
– väestötiheys	5,55 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	14,5 %
– 15–64-v.	54,4 %
– yli 64-v.	31,1 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	98,1 %
– muut	1,9 %
Kunnallisvero	9,50 % 53:nneksi suurin 2024
Kaupunginjohtaja	Juha-Pekka Rusanen
Kaupunginvaltuusto	33 paikkaa
2021–2025  • Kesk.  • Liik.  • Vas.  • PS  • Kok.  • KD	11 5 5 4 3 1
www.kiuruvesi.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Maantiede

Kiuruvesi sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan luoteiskulmassa Pohjois-Pohjanmaan maakunnan rajalla.

Kiuruveden kirkonkylä muodosti vuodesta 1912 lähtien taajaväkisen yhdyskunnan. Tämä asema päättyi, kun taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin 1. tammikuuta 1956 ja Kirkonkylä jäi osaksi Kiuruveden kuntaa. (Ks. Luettelo Suomen taajaväkisistä yhdyskunnista.)

Kiuruveden Natura-kohteita ovat Toukkasuo-Huttusuo, Suojoen metsä, Luupuveden lintujärvet sekä Jynkänjärven ja Putousnotkon lehdot.

Kylät

Aittojärvi, Haapakumpu, Hautakylä, Heinäkylä, Honkaranta, Jokela, Kalliokylä, Kiuruvesi (Taajama), Koivujärvi, Korpijoki, Koskenjoki, Kotajoki (Keskusta), Lahnajoki, Lahnanen, Lapinsalo, Laukkala, Luupuvesi, Löytänä, Niemiskylä, Näläntö, Osmanki, Paajakka, Pihlajamäki, Rantakylä, Rapakkojoki, Remeskylä, Ruokomäki, Ruutana, Rytky, Ryönänjoki, Salmijärvi, Salmenkylä, Sulkavanjärvi, Tihilä, Toiviaiskylä ja Turhala.

Elinkeinot

Maatalous on Kiuruveden elinkeinoelämän kulmakiviä.

Kiuruvesi on ollut jo keskiajalta lähtien maatalousaluetta. Kaupunki oli pitkään Suomen suurin maitopitäjä, mutta kuntaliitosten myötä se menetti asemansa ensin Kokkolalle ja vuonna 2016 Kuopiolle.

Kiuruvesi on edelleen Suomen suurin naudanlihantuottajapitäjä. Lisäksi Kiuruvesi tuottaa Suomessa kolmanneksi eniten maitoa. ^lähde?

Kiuruvedelle on suunnitteilla Valion ja ST1:n toimesta biokaasulaitos.^lähde?

Kiuruvesi palkittiin vuonna 2023 Pohjois-Savon yrittäjäystävällisimpänä kuntana.

Paikkakunnan tunnuksena on Kiuruvesi – Luomu-Suomen pääkaupunki. Uudessa kaupunkistrategiassa 2022–2025 käytetään myös tunnuksena Kiuruvesi – Elämää kaikilla aisteilla.^lähde?

Kiuruvedeltä on peräisin yksi Suomen kahdestatoista säilyneestä maatiaiskanakannasta. Maatiaiskanan säilymiseen vaikutti ratkaisevasti Yrjö Luttinen, joka keräsi kanayksilöitä Koivujärveltä, Huttumäen ja Naurisahon tiloilta vuonna 1963. Kanta on mukana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen vuonna 1998 perustamassa säilytysohjelmassa. Kiuruvedellä oli 1980-luvulta lähtien tekstiiliteollisuutta (mm. Kamajan neulomo), joka kuitenkin on nyttemmin kuihtunut. Lisäksi kaupungissa on koneenrakennus- ja korjausalan yrityksiä, joista suurin oli maatalouskoneita kehittänyt ja valmistanut Runnin konepaja. Runnin konepajan tunnettuja tuotteita olivat Runni-lumilingot sekä rehunkäsittelyjärjestelmä, josta yhtiö sai Tuottava idea -palkinnon vuonna 1978. Jälkimmäisestä tehtiin myös elokuva Säilörehu pyörille (1978)

Lähes kaikki Kiuruveden yritykset kuuluvat Kiuruveden Yrittäjiin, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys. Kiuruvesi valittiin Pohjois-Savon yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi vuonna 2023.^lähde?

Luomuteema toistuu myös urheilussa, paikkakunnalla toimii lentopalloseura Kiuruveden Luomu-Wolley. Kiuruvedellä toimii myös vuonna 1964 perustettu jalkapalloseura Kiuruveden Palloilijat, KiuPa. Jääkiekkotoimintaa Kiuruvedellä harjoittaa 1981 perustettu Kiuruveden Kiekko -81 (KK-81). Painonnostolajeissa toimivat Teräs ja Jänne. Kiuruveden Urheilijat (KiurU) perustettiin kesäkuussa 2011, ja sen on määrä ainakin osittain korvata ja jatkaa Teräksen ja Jänteen toimintaa. Amerikkalaisen jalkapallon seuran nimi taas viittaa kaupungin maitopitäjyyteen; seuran nimi on Milky City Farmers.

Liikenne

Kiuruveden rautatieasema

Kiuruveden läpi kulkee valtatie 27. Kiuruveden rautatieasema sijaitsee Iisalmi–Ylivieska rataosuudella ja on yksi rataosuuden junakohtauspaikoista. Kaupungissa on myös lentokenttä pienkoneille sekä vierasvenesatama, joka on Saimaan huviveneliikenteen pohjoisin.

Kiuruveden ja Iisalmen välillä oli laivaliikennettä Kiurujoen vuonna 1866 alkaneen perkauksen jälkeen varhaisimmillaan vuosina 1869–80, jolloin Iisalmesta Nivanmäen laituriin liikennöi Piku-höyrypaatti.

1890-luvulla väliä liikennöi Suomela, sen jälkeen Johan Puustisen Mesek ja Joachim Putkosen Kalervo. Vuosina 1902–23 liikennöi Kalervon ohella kolmekin Kiuruvesi-nimistä laivaa, niistä ensimmäinen, vuosina 1902–1906 käytössä ollut, oli lempinimeltään Pikku-Kiuru. Vuonna 1906 tuli käyttöön toinen Kiuruvesi, 27-metrinen 150 matkustajaa kuljettava, joka kantoi lempinimeä Iso-Hömö.

Höyrylaiva Kiuruvesi 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä

Laivaliikenne päättyi Saarikosken kanavan sulkemiseen padolla vuonna 1931. Vesiliikenteen tarvetta vähensi Iisalmi–Ylivieska-radan valmistuminen 1924.

Etäisyyksiä Kiuruvedeltä

• Iisalmi 35 km
• Jyväskylä 215 km
• Kajaani 125 km
• Kuopio 120 km
• Oulu 190 km
• Ylivieska 125 km

Julkisia palveluja

Kiuruvedellä on viisi alakoulua (esikoulu ja luokka-asteet 1–6): Kalliokylän koulu, Lahnajoen koulu, Luupuveden koulu, Nivan koulu ja Rytkyn koulu. Yläkouluja (luokka-asteet 7–9) on yksi (Kiuruveden yläkoulu) ja sen yhteydessä annetaan myös erityisopetusta. Toisen asteen yleissivistävää koulutusta ja joillain linjoilla valinnaista ammatillista opetusta antaa Kiuruveden lukio. Ylä-Savon ammattiopiston luonnonvara-alan yksikössä voi opiskella hevostaloutta.

Perusterveyspalveluja tarjoaa Kiuruveden terveyskeskus. Kulttuuripalveluja tarjoavat muun muassa Kiuruveden kulttuuritalo ja siellä sijaitseva Kiuruveden kaupunginkirjasto, Kiuruveden kirjastoauto sekä Kiuruveden kotiseutumuseo.

Kulttuuri

Tapahtumat

Kiuruvedellä on järjestetty vuodesta 1999 lähtien iskelmämusiikkiin painottunutta viikkoa. Vuodesta 2009 lähtien tapahtuma kulkee nimellä Iskelmäviikko. Kuvassa tapahtumakävijöitä tapahtumasta heinäkuulta 2007.

Iskelmäfestivaaliyleisöä ja keskipäivän tunnelmaa heinäkuisella torilla 2011.

Kiuruvedellä järjestetään vuosittain iskelmämusiikin suurtapahtuma Kiuruveden Iskelmäviikko. Tapahtuma on vuosien saatossa kasvanut ja kehittynyt. Tapahtuma teki kesällä 2023 yleisöennätyksen. Viikon konserteissa oli yhteensä 65 000 kävijää, mikä on yli 15 000 kävijää enemmän kuin aiempi ennätys.

Paikkakunnalla on vahva körttiperinne ja maine uskonnollisena pitäjänä. Körttiläisten suurin vuosittainen tapahtuma, Herättäjäjuhlat järjestettiin Kiuruvedellä heinäkuussa 2010, sitä ennen 1985 ja ensimmäisen kerran 1899. Kiuruveden sijainti Savon ja Pohjanmaan rajamailla luo paikkakunnalle omia erityispiirteitään.

Kiuruvedellä on Aamulypsy Areena, joka saavutti suuren valtakunnallisen huomion maaliskuussa 2022. Tuolloin Kiuruveden jäähallin nimi muutettiin Aamulypsy Areenaksi, kun Suomipopin Aamulypsyjuontajat etsivät jäähallia suorassa radiolähetyksessä. Tempaus palkittiin vuoden 2023 Radiogaalassa.

Ruokakulttuuri

Kiuruveden pitäjäruoka on Ylä-Savon paikallisherkku, mykyrokka, eräänlainen lihakeitto, johon kuuluvat perunoiden lisäksi erilaiset sisäelimet ja verestä ja jauhoista valmistetut sattumat, ”myvyt”.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kiuruveden väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			12 030
1985			12 000
1990			11 415
1995			11 179
2000			10 358
2005			9 745
2010			9 157
2015			8 600
2020			7 987
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Kiuruvedellä oli 8 283 asukasta, joista 4 160 asui taajamassa, 4 052 haja-asutusalueilla ja 71:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kiuruveden taajama-aste on 50,7 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Kiuruveden keskustaajama.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kiuruvedellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Kiuruveden seurakunta

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys, sekä vanhoillislestadiolaisuus, jota edustaa Kiuruveden rauhanyhdistys.

Muita kirkkokuntia edustavat Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluva Iisalmen ortodoksinen seurakunta ja helluntaiherätykseen lukeutuva Kiuruveden helluntaiseurakunta.

Tunnettuja kiuruvetisiä

Erkki Ahonen, tieteiskirjailija ja runoilija Ismo Apell, näyttelijä Annika Grof, elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Anssi Halmesvirta, historioitsija Martti Harmoinen, insinööri ja keksijä Hannakaisa Heikkinen, kansanedustaja Herman Hurmevaara, kansanedustaja Heidi Jaatinen, kirjailija Ananias Jauhiainen, maanviljelijä, Suomen painavin mies Antti Kiviranta, päätoimittaja Henri Knuutinen, jääkiekkoilija Lauri Kokkonen, kirjailija Ari Komulainen, umpihankihiihtäjä Antti Kämäräinen, kansanmuusikko Kalle Kämäräinen, kansanedustaja Ville Kämäräinen, kansanedustaja Juha Kärkkäinen, liikemies Pyry Kärkkäinen, jalkapalloilija Leo Laukkanen, kauppaneuvos Markku Laukkanen, penkkipunnertaja Lauri Leskinen, kirjailija Timo Lipitsä, kansanmuusikko Paavo Lonkila, olympiavoittaja Heikki Lounaja, kirjailija Mika Lähderinne, jalkapalloilija Malmivaaran pappissuku Eino Murtorinne, kirkkohistorioitsija ja teologi Anna-Maria Mård, selvänäkijä ja parantaja

Soini Nikkinen, keihäänheittäjä Ilmari Niskanen, jalkapalloilija Viljo Nousiainen, yleisurheiluvalmentaja Sirkka Paikkala, nimistöntutkija Onni Palaste, sotakirjailija Matti Pietikäinen, tietojenkäsittelytieteilijä Juho Pöksyläinen, kansankirjailija Esko Rautio, Kiuruveden kunnan- ja kaupunginjohtaja Hilkka Ravilo, kirjailija Alfred Ruotsalainen, taiteilija Antero Ruotsalainen, taidemaalari ja kuvanveistäjä Aku Räty, herännäissaarnaaja Kalle Röntynen, kansanedustaja Erkki ”Seppä” Saastamoinen, kyläseppä ja kansanpelimanni Seppo Saastamoinen, liikemies Berat Sadik, jalkapalloilija Mikko Sidoroff, kuoronjohtaja ja säveltäjä Elias Simojoki, kansanedustaja, pastori Markku Siponen, kansanedustaja Kalevi Takkunen, libristi ja taiteen keräilijä Matti Tenhunen, toimittaja ja kommunisti Taneli Tenhunen, pyörätuolitenniksen pelaaja Paavo Tikkanen, lehtimies Juho (Jussi) Timonen, toimittaja, tutkija Yrjö Timonen, metsänhoitaja ja virkamies, metsäneuvos Reijo Tossavainen, kansanedustaja Nitte Valo, laulaja Raimo Väyrynen, professori, Suomen akatemian johtaja

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuustossa on vuodesta 2021 alkaen 29 paikkaa (edellisellä valtuustokaudella 34 paikkaa) Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kuntavaalien 2021 jälkeen seuraavasti (suluissa muutos edelliseen valtuustoon):

• Keskusta 11 paikkaa (-6 paikkaa)
• Kokoomus 3 paikkaa (-3 paikkaa)
• Vasemmistoliitto 5 paikkaa (-2 paikkaa)
• Kristillisdemokraatit 1 paikka (ei muutosta)
• SDP 0 paikkaa (ei muutosta)
• Perussuomalaiset 4 paikkaa (+2 paikkaa)
• Liike Nyt 5 paikkaa (+5 paikkaa)

Matkailu

Kiuruveden tärkeimpiä matkailukohteita, -nähtävyyksiä ja tapahtumia ovat mm.:

• Kotiseutumuseo
• Raivaajapatsas
• Ylä-Savon Ammattiopisto, Hingunniemi (hevostalouden koulutusyksikkö)
• Kaupungintalo
• Kulttuuritalo
• Kuorevirran vapaa-aikakeskus
• Kiuruveden Iskelmäviikko
• Tieikonikappeli, Suomen ensimmäinen tieikoni
• Aamulypsy-Areena

Katso myös

• Luettelo Kiuruveden julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

• Kylien savut: kotiseututietoa Kiuruvedestä (toim. Aulis Laukkanen, Ossi Tikkanen & Lauri Winberg) Kiuruvesi: Kiuruveden kotiseutuyhdistys, 1988

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiuruvesi Wikimedia Commonsissa

• Kiuruveden kaupungin kotisivut
• Tilastokeskus – Kiuruveden avainluvut
• matkailutietoa Kiuruveden kaupungista (Arkistoitu – Internet Archive)