Kivujärvi

järvi Ruandan ja Kongon rajalla

Kivu on yksi Afrikan suurista järvistä. Itä-Afrikan hautavajoamassa sijaitseva järvi muodostaa osan Ruandan ja Kongon demokraattisen tasavallan välisestä rajasta. Kivu laskee Ruzizijoen kautta Tanganjikajärveen ja edelleen Kongojokeen. Järven pinta-ala on 2 700 neliökilometriä ja sen pinta on 1 460 metriä merenpinnan yläpuolella. Syvin kohta on 480 metriä syvä.[1]

Kivujärvi
Rantaa Gisenyissä Ruandan puolella
Rantaa Gisenyissä Ruandan puolella
Valtiot  Kongon demokraattinen tasavalta
 Ruanda
Koordinaatit 1°51′11″S, 29°08′07″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Ruzizi
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 1 463 mView and modify data on Wikidata
Pituus 89 km
Leveys 48 kmView and modify data on Wikidata
Pinta-ala 2 700 km²
Tilavuus 500 000 hm3View and modify data on Wikidata
Suurin syvyys 480 m
Valuma-alue 7 000 km2View and modify data on Wikidata
Kartta
Kivujärvi
Afrikan suuret järvet. Kivujärvi on merkitty K-kirjaimella.
Kivujärvi
Satelliittikuva Kivujärvestä. Kuvaan on merkitty mustalla viivalla Kongon demokraattisen tasavallan ja Ruandan raja.

Kaasujärvi

muokkaa

Kivujärvi on yksi maailman kolmesta kaasujärvestä. Muut kaksi järveä, Nyos- ja Monounjärvi, sijaitsevat Kamerunissa, ja niissä on kaasuna vain hiilidioksidia. Kivujärvessä on hiilidioksidin lisäksi myös metaania. Kaasut ovat veteen sekoittautuneena satojen metrien syvyydessä, mutta tulivuorenpurkaus tai maanjäristys voi vapauttaa kaasut tuhoisin seurauksin. Hiilidioksidi on myrkyllistä hengittää ja metaani voi räjähtää.[2]

Järven syvyyksissä on tutkijoiden arvion mukaan satoja kuutiokilometrejä metaania ja hiilidioksidia, jotka ovat peräisin vulkaanisesta toiminnasta.[2] Wärtsilän rakentama 25 MW Kiwuwattin voimalaitos on optimoitu käyttämään Kivujärven tuottamaa metaania, joka on heikompaa polttoarvoltaan kuin perinteinen maakaasu. Valmistuessaan kolmella Wärtsilän 34SG-moottorilla toimiva voimalaitos siirtää kaasun putkea pitkin 300 m syvyydestä 13 km päähän rannikolle. Näin saadaan vaarallinen kaasujärvi valjastettua hyötykäyttöön turvaamalla lähialueet.[3]

Lähteet

muokkaa
  1. Lake Kivu (Arkistoitu – Internet Archive) Rwanda Safaris
  2. a b Kimmo Mäkilä: Ruanda yrittää kääntää uhkaavan katastrofin voimanlähteeksi. Aamulehti, 19.2.2012, s. A12.
  3. Suomalaisyhtiö rakensi erikoisen voimalan: Polttoaine pulppuaa ”tappajajärven” pohjasta – 12 miljoonan asukkaan maan sähköntuotanto yli + 30% Tekniikka&Talous. Viitattu 26.5.2016.

Aiheesta muualla

muokkaa
  NODES
Intern 1
os 9