Häpykieli
Häpykieli eli klitoris on naisen ulkoisten sukupuolielinten[1] hyvin tuntoherkkä osa. Häpykielestä on näkyvissä vain sen pieni pää, jonka peittona on huppumainen esinahka.
Häpykieli on hyvin herkkä kosketukselle, ja sen kosketus saa aikaan seksuaalista nautintoa. Naisen kiihottuessa seksuaalisesti häpykieli täyttyy verellä, jolloin se kasvaa ja hieman jäykistyy. Nukkuessa on normaalia, että häpykieli voi jäykistyä samalla tavalla kuin miehen siitin.[2][3]
Osalle naisista häpykieli on erityisen erogeeninen eli nautinnollinen alue.[4][5]
Anatomia
muokkaa
Häpykieltä hermottavat häpyhermo, lantiohermo ja alavatsahermo. Häpykielessä on noin 8 000 hermopäätettä, joista suurin osa terskassa. Tämä tekee häpykielestä ihmiskehon tuntoherkimmän alueen.[2][6]
Häpykieli on kokonaispituudeltaan 13 senttimetriä, josta 90 prosenttia on näkymättömissä.[2] Häpykielen ainoa näkyvä osa on sen pää eli terska, joka sijaitsee pienten häpyhuulten yläosan risteyskohdassa. Terska on kärjestä kehään eli koronaan mitattuna keskimäärin 5,1 millimetriä pitkä, ja leveimmältä kohdaltaan se on 3,4 millimetriä. Terskan koko vaihtelee kuitenkin huomattavasti naisten välillä.[2] Yleensä häpykieli on sormin tunnusteltavissa.[7]
Terskaa eli häpykielen päätä peittää ohuesta kudoslevystä muodostunut esinahka eli huppu, joka kasvaa häpykielen selkäpuolta alaspäin. Esinahka suojelee häpykielen herkkää päätä. Se on hupun muotoinen sikiökehityksen aikana tapahtuneen vetäytymisen johdosta. Esinahan alapintaa kutsutaan frenulumiksi eli häpykielen siteeksi. Häpykielen esinahka ei ole kovinkaan joustava, ja sitä on vaikea vetää taakse.[2]
Terskasta alkaa häpykielen runko. Se koostuu kahdesta pitkittäissuuntaisesta paisuvaiskudoksesta, jonka kudosjärjestys vastaa peniksen paisuvaiskudosta. Häpykielen paisuvaiskudoksessa ei kuitenkaan sidekudoskerroksen ja paisuvaiskudoksen välissä ole kerrosta. Naisen ikääntyessä paisuvaiskudoksen sidekudoksen määrä lisääntyy ja sileän lihaksen määrä vähenee. Häpykielen rungon paisuvaiset ovat kahdesta neljään senttimetriä pitkät. Rungon leveys on yhdestä kahteen senttimetriä. Rungon kiinnittää häpyliitokseen viuhkamainen tukiside. Paisuvaiskudokset muuttuvat ihon sisällä kahdeksi haaraksi, jotka kiinnittyvät häpyluun ja istuinluun haaraan. Ne ovat pituudeltaan 5–9 senttimetriä.[2]
Merkitys
muokkaaHäpykieli on naisen elimistön tuntoherkin paikka.[6] Häpykielen hyväileminen tuottaa voimakasta mielihyvää ja lisää seksuaalista kiihottumista, mikä taas aiheuttaa vaginan eli emättimen kostumisen. Nämä edesauttavat yhdynnän onnistumista sekä lisäävät yhdyntähalukkuutta.[8]
Riittävän voimakas kiihottuminen huipentuu orgasmiin.[9]
Ennen ajateltiin, että häpykielellä ei olisi mitään merkitystä lisääntymisen onnistumisessa. Tämä on kuitenkin nykyään yleisesti kumottu. Häpykielen hyväilyn aiheuttamat reaktiot kehossa antavat ihmisen lisääntymiselle erinomaiset olosuhteet.[10][11][12]
Häpykielen poistaminen
muokkaaJoissakin kulttuureissa on edelleen tapana poistaa ympärileikkauksessa nuoren tytön häpykieli.[2] Silloin puhutaan sukuelinten silpomisesta, mikä loukkaa uhrien ihmisoikeuksia. Suomessa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen eli ympärileikkaus on rikos.[13]
Sukuelinten silpomista esiintyy yleisimmin Somaliassa, Guineassa ja Djiboutissa, joista suurin osa tytöistä silvotaan. Sukuelinten silpomisesta ei ole minkäänlaisia myönteisiä terveysvaikutuksia. Sen sijaan silpomisesta seuraa tytölle ja naiselle paljon haittaa, kuten verenvuotoa, tulehduksia, virtsaamis- ja yhdyntäkipuja tai vaikeita synnytyksiä.[14] Ympärileikkauksen uhri voi hakeutua korjausleikkaukseen, joka mahdollistaa seksuaalisen nautinnon.[15]
Klitorismi
muokkaaKlitorismiksi kutsutaan tilaa, jossa häpykieli on jatkuvassa ja kivuliaassa kiihotustilassa. Tila vastaa miesten priapismia.[16]
Lähteet
muokkaa- Heusala, Kari: Naisen seksuaalisuus. Like, 2001. ISBN 952-471-253-9
Viitteet
muokkaa- ↑ ulkosynnyttimet 18.10.2016. Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 16.8.2024.
- ↑ a b c d e f g Heusala 2001, s. 23–33.
- ↑ Mikä on klitoris? Hyväkysymys.fi. 11.10.2018. Viitattu 17.2.2024.
- ↑ Toimitus: Klitoris, häpykieli -tietopaketti Terve.fi. 18.6.2014. Viitattu 17.2.2024.
- ↑ Marianne Hietaranta: Miten tytön sukuelimet kehittyy? Fressis. 19.11.2020. Viitattu 17.2.2024.
- ↑ a b Maria Uloko, Erika P. Isabey, Blair R. Peters: How many nerve fibers innervate the human glans clitoris: a histomorphometric evaluation of the dorsal nerve of the clitoris. The Journal of Sexual Medicine, 27.2.2023, 20. vsk, nro 3, s. 247–252. PubMed:36763957 doi:10.1093/jsxmed/qdac027 ISSN 1743-6109 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ suhkmama: Anatomian asialla - Häpykieli eli klitoris Suhk Mama. 1.5.2022. Viitattu 17.2.2024.
- ↑ Mitä tarkoittaa seksuaalinen kiihottuminen? Hyväkysymys.fi. 12.10.2018. Viitattu 17.2.2024.
- ↑ Mikä on orgasmi? Hermotutkija selittää, mitä tapahtuu hekuman huipulla mtvuutiset.fi. 29.10.2018. Viitattu 17.2.2024.
- ↑ Marjo Seppänen, Tiina Lankila, Juha Auvinen, Jouko Miettunen, Raija Korpelainen, Markku Timonen: Cross-cultural comparison of depressive symptoms on the Beck Depression Inventory-II, across six population samples. BJPsych Open, 11.2.2022, 8. vsk, nro 2. doi:10.1192/bjo.2022.13 ISSN 2056-4724 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ "Vanha mantra on nyt vanhentunut" – klitoriksen ainoa tehtävä ei olekaan tuottaa nautintoa? mtvuutiset.fi. 10.11.2019. Viitattu 17.2.2024.
- ↑ Roy J. Levin: The Clitoris—An Appraisal of its Reproductive Function During the Fertile Years: Why Was It, and Still Is, Overlooked in Accounts of Female Sexual Arousal. Clinical Anatomy, 2020-01, 33. vsk, nro 1, s. 136–145. doi:10.1002/ca.23498 ISSN 0897-3806 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen eli ympärileikkaus - THL thl.fi. Viitattu 17.2.2024.
- ↑ https://ihmisoikeusliitto.fi/wp-content/uploads/2017/02/Kysymyksi%C3%A4-ja-vastauksia-tytt%C3%B6jen-sukuelinten-silpomisesta.pdf
- ↑ 4-vuotiaana silvottu Aja Daffeh sai korjausleikkauksen HUSissa – nyt hän voi nauttia seksistä kuten muutkin yle.fi. Viitattu 17.2.2024.
- ↑ Clitoral Priapism ncbi.nlm.nih.gov. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Tohtori.fi: Häpykieli (Arkistoitu – Internet Archive)