Kokand
Kokand (uzb. Qoʻqon) on kaupunki Ferganan alueella Uzbekistanissa. Se sijaitsee Soʻxjoen alajuoksulla Fergananlaakson länsiosassa[1] 90 kilometriä Ferganan kaupungista länteen. Kokandissa oli arviolta 308 100 asukasta vuonna 2024[2].
| Kokand Qoʻqon |
|
|---|---|
 Xudoyor-kaanin palatsi. |
|
  Kokand |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Uzbekistan |
| Alue | Ferganan alue |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | kaupunki |
| Väkiluku (2024) | 308 100 |
Silkkitien varrella sijainnut Kokand mainitaan eri nimillä 900-luvulta lähtien. Mongolit hävittivät sen 1200-luvulla, minkä jälkeen paikalla oli pieni kylä. Vuonna 1711 sinne alettiin rakentaa Eskiqoʻrgonin linnoitusta, jonka valmistuttua vuonna 1732 Kokandista tuli Kokandin kaanikunnan pääkaupunki.[1]
Kokand oli 1800-luvun vaihteessa tärkeä kaupan ja käsityöammattien keskus, jossa harjoitettiin myös tieteitä ja taiteita. Buharan kaanikunta valtasi sen vuonna 1842 ja Venäjä vuonna 1876. Kokand oli sen jälkeen Ferganan alueen hallinnollinen keskus, kunnes vuonna 1877 aluehallinto siirrettiin Novyi Margelaniin. 1800-luvun lopulla kaupunkiin syntyi puuvilla- ja silkkiteollisuutta.[1]
Kokand oli myös koulukaupunki, jossa toimi 1900-luvun alussa perinteisten oppilaitosten ohella moderneja perus- ja ammattikouluja. Kaupungissa ilmestyi useita uzbekinkielisiä sanomalehtiä. Joulukuussa 1917 siellä perustettiin bolševikkien vastainen Kokandin hallitus, joka kukistettiin verisesti helmikuussa 1918.[1]
Nykyään Kokand on tärkeä liikenne-, teollisuus- ja kulttuurikeskus[1]. Sen kautta kulkee Taškentin ja Andižanin välinen rautatie, ja sieltä on maantieyhteydet Fergananlaakson kaupunkeihin ja Taškentiin. Kokandin lentoasema ei ole käytössä.[3] Kaupungissa on tekstiili-, elintarvike-, kemian, metalli- ja rakennustarviketeollisuutta[1].
Kokandissa toimii kasvatustieteellinen korkeakoulu, ammatti- ja taideoppilaitoksia, draamateatteri ja kansanteatteri[1]. Kaupungin suurin nähtävyys on Xudoyor-kaanin 1860-luvulla rakennuttama palatsi, jossa toimii kotiseutumuseo. Muita kohteita ovat 1800-luvun alussa pystytetty perjantaimoskeija, Norboʻtabiy-kaanin hautamuistomerkki Dahmai shohon sekä monet madrasat. Kokandissa syntyneille modernin uzbekkikirjallisuuden edelläkävijöille Muhammad Aminxoʻja Muqimiylle ja Hamza Hakimzoda Niyoziylle on omistettu omat museonsa.[1][3]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 11-zhild, s. 205–207. Toshkent: Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 2005. ISBN 5-89890-103-5
- ↑ Doimiy aholi soni (jami) O’zbekiston Respublikasi Prezidenti huzuridagi Statistika agentligi. Viitattu 27.12.2024.
- ↑ a b Ibbotson, Sophie: Uzbekistan: The Bradt Travel Guide, 3rd edition. Chesham: Bradt Travel Guides, 2020. ISBN 978-1-78477-108-9
Aiheesta muualla
muokkaa