Kotelnyi

Kotelnyi (ven. Остров Котельный, jak. Олгуйдаах арыы) on saari Venäjällä Sahan tasavallassa. Se osa Uuden-Siperian saariin kuuluvia Anjounsaaria, jotka erottavat toisistaan Laptevinmeren ja Itä-Siperian meren ja on tämän saariston saarista suurin. Hallinnollisesti se on osa Bulunin ulusia.

Kotelnyi

Satelliittikuva Kotelnyin ja Faddejevskin saarista, joita yhdistää alava ja hiekkainen Bungen maa.

Muut nimet	Остров Котельный (venäjäksi), Олгуйдаах арыы (jakuutiksi)
Sijainti	Sahan tasavalta ei Venäjä
Saariryhmä	Anjounsaaret, Uuden-Siperian saaret
Vesialue	Laptevinmeri, Itä-Siperian meri
Merialue	Pohjoinen jäämeri
Korkein kohta	361 m
Pinta-ala	23 165 km²

Väestö

Asukasluku	2 (2017)

Maantiede

Saari koostuu kolmesta osasta: Kotelnyistä, Faddejevskistä ja Bungen maasta, jotka on useimmissa 1900-luvun kartoissa tavallisesti nimetty eri saariksi, vaikka joskus uusimmissa kartoissa nimeä "Kotelnyi" käytetään näiden kolmen muodostamasta kokonaisuudesta. Näistä Bungen maa muodostuu alavasta, ajoittain tulvan alle jäävästä tasangosta, joka yhdistää Kotelnyita ja Faddejevskia.

• 
  Kotelnyin sijainti osana Anjounsaaria
• 
  Kotelnyin pääsaari
• 
  Bungen maa
• 
  Faddejevskin niemimaa

Kotelnyin koko pinta-ala on Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan mukaan 23 165 km². Tällä pinta-alalla se kuuluu maailman viidenkymmenen suurimman saaren joukkoon.

Saaren läntisin osa, varsinainen Kotelnyi, jonka pinta-ala on 11 665 km², on koko saaren osista suurin. Se on maastoltaan kallioista ja kumpuilevaa ja saaren tämän osan korkein kohta 374 metrin korkuinen Malakatin-Tas. Saaren pohjoisin kohta on Laptevinmeren rajana koillisessa.

Bungen maa (ven. Земля Бунге) on laaja, tyhjä ja lähes kasviton välivyöhyke, joka jää Kotelnyin ja Faddejevskin väliin. Näitä toisin kuin sitä voi kutsua oikeiksi saariksi, kun taas 6 200 km² laajuinen Bungen maa on hiekkainen ja tasainen. Kun sen pinta on enimillän vain 8 metrin korkeudella merenpinnasta, se on alttiina myrskyvuoksien nostattamille tulville lukuun ottamatta hyvin pientä aluetta kaakossa, missä suurin korkeus merenpinnasta on 11–21 metriä. Ajoittain veden alle jäävän alueen osuus yli 80 % Bungen maan pinta-alasta ja tämä alue on käytännöllisesti katsoen kasvitonta. Bungen maa on nimetty venäläisen eläintieteilijän ja tutkimusmatkailijan Alexander von Bungen mukaan. Bungen maan joutuessa tulvan alle Kotelnyi ja Faddejevski saattavat tilapäisesti jäädä erillisiksi saariksi.

Faddejevski tai Faddejevskin niemimaa (ven. полуостров Фаддеевский) on suuri niemimaa, joka suuntautuu Bungen maan pohjoispäästä itään ja liittyy siihen lännen suunnassa olevalla kannaksella. Faddejevskin niemimaan länsipuolella sen ja Bungen maan väliin työntyy etelästä syvä lahti. Toisin kuin Kotelnyi, Faddejevski on suhteellisen tasainen ja sen korkein kohta on vain 65 metriä merenpinnasta. Pinta-alaltaan se on 5 300 km². Faddejevskin niemimaata peittää tundrakasvillisuus ja pieniä järviä on runsaasti. Saari on nimetty turkiskauppias Faddejevin mukaan, joka rakensi sinne ensimmäisen asumuksen.

Historia

Saaret löysi virallisesti venäläinen kauppias ja metsästäjä Ivan Ljahov yhdessä Protodjakonov-nimisen kauppiaan kanssa vuonna 1773. Vuonna 1770 Ljahov oli huomannut meren jäällä pois rannasta johtavia poron jälkiä. Näiden jälkien perusteella Ljahov ja Protodjakonov löysivät vuonna 1773 meritse Ljahovinsaaret ja jatkaessaan sieltä eteenpäin Kotelnyin, jolle antoivat nimen ”Kattilassaari” (ven. Kotelnyi) rannalta saarta tutkiessaan löytämänsä kuparikattilan mukaan. Keneltä kattila oli jäänyt, ei ole tiedossa. Aiemmin saaresta oli joissakin kartoissa käytetty nimeä ”Taddeuksen saari” tai ”Taddeuksen saaristo”.

Turkiskauppiaitten Semjon ja Lev Syrovatskin toimeksiannosta Jakov Sannikov teki samalle alueelle lukuisia metsästys- ja kartoitusmatkoja vuosien 1800 ja 1810 välillä. Eräällä näistä matkoista hän löysi Faddejevskin saaren. Vuosina 1809–1810 Sannikov ja tutkimusmatkailija Matvei Gedenstrom (ruots. Matthias von Hedenström) tekivät kartoitusmatkan Uuden-Siperian saarelle. Vuonna 1811 Sannikov kertoi havainneensa ”uuden maan” Kotelnyistä pohjoiseen. Myöhemmin tämä ”Sannikovin maa” (ven. Земля Санникова) sai myyttisen maineen.

Vuonna 1886 venäläinen tutkimusmatkailija Eduard Toll arveli nähneensä tuntemattoman maan pohjoiseen Kotelnyista. Hän päätteli, että kyseessä oli sama ”Sannikovin maa”.

Kotelnyin saarelle perustettiin polaaritutkimusasema vuonna 1933.

Katso myös

• Tempin lentotukikohta

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kotelnyi Wikimedia Commonsissa