Kyōka

Kyōka on tankan rinnalle kehittynyt japanilaisen waka-runouden muoto. Se on tyyliltään humoristista ja ilveilevää. Pilkkaavia ja ironisia runoja kirjoitettiin jo aikaisemmin, mutta huippuunsa kyōka nousi Edo-kaudella. Kyōka-runoudessa esiintyi myös hallitsevien auktoriteettien parodiointia, joka toteutettiin pääasiassa sanaleikein ja anonyymisti. Alkuaikoinaan kyōkan harjoittaminen keskittyi pääasiassa Osakan ja Kioton alueelle, josta se myöhemmin levisi myös muualle Japaniin. 1770-luvulla kyōkasta kehittyi Edossa oma tyylinsä ja 1780-luvulla sen suosio kasvoi huomattavasti. Kyōkaa harrastettiin kaikissa yhteiskuntaluokissa ja säädyissä Kansei-kaudelle (1789–1801) saakka, jolloin kauden uudistukset rajoittivat samurai-luokan osallistumista.