Wikipedia

Laukaa

kunta Keski-Suomen maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Laukaa (ruots. Laukas) on Suomen kunta, joka sijaitsee Jyväskylän seutukunnassa Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 18 869 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 825,60 km² josta 177,09 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 29,10 asukasta/km².

Laukaa
Laukas

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°24′50″N, 025°57′15″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Kuntanumero 410
Hallinnollinen keskus Laukaan kirkonkylä
Perustettu 1593
Kokonaispinta-ala 825,60 km²
140:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 648,51 km²
– sisävesi 177,09 km²
Väkiluku 18 869
63:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 29,10 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 22,2 %
– 15–64-v. 57,3 %
– yli 64-v. 20,6 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 97,9 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,0 %
Kunnallisvero 9,90 %
25:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Linda Leinonen
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Kok.
 • Vihr.
 • KD
 • Vas.
 • Liik.
13
10
8
4
3
2
2
1
www.laukaa.fi
Laukaan keskustaa.
Laukaan keskustaa.

Laukaan kunnan suurimmat taajamat ovat Laukaan kirkonkylä, Lievestuore, Leppävesi ja Vihtavuori. Laukaan naapurikunnat ovat Hankasalmi, Jyväskylä, Konnevesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski.

Laukaassa aloitti uutena kunnanjohtajana maaliskuun 2021 alussa Linda Leinonen.

Maantiede

muokkaa

Laukaa on vesistöinen kunta. Laukaassa yhtyvät Rautalammin, Viitasaaren ja Saarijärven vesireittien vedet yhdeksi merelle vaeltavaksi virraksi. Tätä kuvaa Laukaan vaakuna. Laukaan kunnassa suurimmat järvet ovat Leppävesi, Lievestuoreenjärvi, Kynsivesi ja Kuusvesi.

Kylät

muokkaa
 
Rivitaloasutusta Vihtavuoressa.

Haapala, Harhala, Hoho, Kirkonkylä eli ent. Pellosniemi, Kuhaniemi, Kuusa (tai Kuusaa), Lankamaa, Leinola, Leppävesi, Lievestuore, Metsolahti, Saarilampi, Savio, Simuna, Tarvaala eli Laukkavirta, Tervatehdas, Tiituspohja, Valkola, Vehniä, Vihtasilta, Vihtavuori, Vihtiälä, Vuontee, Äijälä.

Laukaan historiaa

muokkaa

Laukaa on vanha emäpitäjä. Entiseen Laukaan pitäjään (Vanha Laukaa) kuuluivat myös nykyinen Jyväskylän kaupunki, Äänekoski, Suolahti, Sumiainen, osa Saarijärveä, Hankasalmea, Uuraista ja Toivakkaa. Laukaa-nimen taustalla on merkitykseltään hämärtynyt suomen sana laugas.[7] Sanan on arveltu (Tunkelo, Oksanen, Laukaan historia I) olevan myös samaa alkuperää kuin Suomenlahden etelärannalla, Inkerinmaan vatjalaisalueella oleva Laukaanjoki, joka on venäjäksi Luga. Sana tarkoittaa 'kosteaa niittyä' ja on muissa slaavilaisissa kielissä sekä myös balttilaissa kielissä muodossa luka tai laukas. Laukaan alueella on myös muuta tuon alueen nimistöä.[8]

Laukaaseen asutettiin jatkosodan jälkeen Sortavalan maalaiskunnan siirtoväkeä.[9]

Laukaan rajakyliä liitettiin aikoinaan Jyväskylän maalaiskuntaan, muun muassa 1960-luvulla osia Savion ja Vehniän kylistä. Ne kuuluvat vuodesta 2009 alkaen Jyväskylään.[10]

Hallinto

muokkaa
Pääartikkeli: Laukaan kunnanvaltuusto

Laukaan kunnanjohtaja on Linda Leinonen. Laukaan kunnanvaltuustossa on 43 paikkaa, joista 13 on keskustan ja 10 SDP:n hallussa kaudella 2021–2025.[6]

Talous

muokkaa

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat halpakauppaketju Ale-Makasiini, Prima-rakentajat Oy Leppänen ja kuulosuojainten valmistaja Silenta Ltd.[11]

Laukaassa sijaitsee suuri Lidlin jakelukeskus.[12]

Väestönkehitys

muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Laukaan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 13 676
1985
  
 14 710
1990
  
 15 730
1995
  
 16 352
2000
  
 16 548
2005
  
 17 193
2010
  
 18 142
2015
  
 18 865
2020
  
 18 886
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Taajamat

muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Laukaassa oli 18 978 asukasta, joista 13 571 asui taajamissa, 5 293 haja-asutusalueilla ja 114:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Laukaan taajama-aste on 71,9 %.[14] Laukaan taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[15]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Laukaan kirkonkylä 8 048
2 Leppävesi 2 932
3 Lievestuore 2 324
4 Kuusa 267

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Vihtavuori on tilastollisessa taajamaluokituksessa osa Laukaan kirkonkylää.

Kyläseurat

muokkaa

Laukaan pohjoinen kyläseura ry toimii Laukaan pohjoisten kylien, Haapalan, Haapasuon, Tervatehtaan, Vatian ja Viitalan kylien alueilla.[16] Kuusan kipinä kyläseura ry toimii Kuusan kylän vakituisten ja loma-asukkaiden yhteisenä edunvalvojana.[17]

Julkisia palveluja

muokkaa

Laukaan palveluita ovat pääkirjasto, Laukaan terveysasema (Lievestuoreella sivuvastaanotto),[18] ja Sydän-Laukaan koulun yhteydessä sijaitseva liikuntahalli.

Laukaan kirkonkylällä sijaitsevan yläkoulun nimi on Sydän-Laukaan koulu ja sen yhteydessä toimii Laukaan lukio.[19][20] Laukaassa on lisäksi kaksi yhtenäiskoulua (luokka-asteet 0-9) ja monta alakoulua sekä useita päiväkoteja.[19] Yhtenäiskoulut ovat Lievestuoreen koulu ja Vihtavuoren yhtenäiskoulu,[19] joista jälkimmäinen järjestää opetusta myös Leppäveden, Tarvaalan ja Vuonteen yläkouluikäisille.[21]

Laukaan kunnankirjasto palvelee Laukaan pääkirjaston, Leppäveden kirjaston, Lievestuoreen kirjaston ja 13.9.2021 alkaen Vihtavuoren kirjaston toimipisteissä sekä kirjastoauton välityksellä. Laukaa kuuluu osana Keski-kirjastot -kirjastokimppaan, mikä avaa käyttöön laajemman aineistotarjonnan.[22]

Keski-Suomen pelastuslaitoksella on kaksi paloasemaa Laukaassa, Laukaan paloasema ja Lievestuoreen paloasema. [23]

  •  
    Sydän-Laukaan koulu.
  •  
    Laukaan pääkirjasto.

Vuonteen kylässä sijaitsi Laukaan avovankila. Vankilan toiminta siirrettiin Jyväskylän Tourulassa oleviin tiloihin vuonna 2018 ja kiinteistö pantiin myyntiin syksyllä 2020.[24][25][26]

Liikenne

muokkaa

Laukaan kautta kulkevat vuonna 1918 valmistunut Jyväskylä–Pieksämäki-rata, jolla sijaitsee Lievestuoreen rautatieasema[27], sekä monessa osassa rakennettu ja lopullisesti vuonna 1960 valmistunut Jyväskylä–Haapajärvi-rata, jolla ovat sijainneet Leppäveden, Vihtavuoren, Laukaan ja Kuusan rautatieasemat. Henkilöliikenne Jyväskylän ja Haapajärven välisellä radalla lopetettiin vuonna 1987, ja sillä kulkee vain tavarajunia.[28] Laukaan tärkeimmät maantieyhteydet ovat valtatie 4 Jyväskylästä Ouluun, valtatie 9 Jyväskylästä Kuopioon, valtatie 13 Jyväskylästä Mikkeliin, valtatie 23 Jyväskylästä Pieksämäen ja Varkauden kautta Joensuuhun sekä seututie 637 Jyväskylästä Vihtavuoren ja kirkonkylän kautta Suolahteen. Myös Äänekosken ja Suonenjoen välinen kantatie 69 kulkee osittain Laukaan alueella. Jyväskylän lentoasema sijaitsee Tikkakoskella aivan Laukaan rajan tuntumassa.

Seurakunnat

muokkaa
 
Laukaan kirkko.

Laukaassa toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Laukaan seurakunta.[29] Sen pääpyhäkkö on Laukaan kirkko.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Laukaan alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[30]

Helluntaiseurakuntia on kaksi: Kotikulma-seurakunta Laukaan kirkonkylällä[31] ja Risteyspaikka Pesola Lievestuoreella[32].

Baptistiseurakunnista Laukaan alueella toimivat Vehniän baptistiseurakunta sekä Vihtavuoren baptistiseurakunta.[33]

Urheilu

muokkaa

Lievestuoreen Kisa pelaa pesäpalloa miesten toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, Ykköspesiksessä. Gladiators Hockey Team pelaa jääkiekkoa miesten II-divisioonassa[34].

Tapahtumat ja nähtävyydet

muokkaa
 
Hirvieläintä muistuttava kalliomaalaus Laukaan Saraakalliolla
 
Cyclon-vuoristorata Nokkakiven huvipuistossa.

Joka kesä Laukaan satamassa järjestetään myös lasten tapahtuma Sararanta puskii. Kesällä 2016 Laukaassa järjestettiin monia tapahtumia, kuten F2-kisat Peurungassa,[35] Perinnepäivät Tupasvillassa[36] ja ensimmäistä kertaa myös John Smith Rock Festival. Laukaassa järjestettiin asuntomessut vuonna 2003. Herättäjäjuhlat järjestettiin Laukaassa vuonna 1980.[37]

Laukaassa sijaitsevat Saraakallion kalliomaalaukset, jotka ovat tiettävästi Fennoskandian laajimmat. Kalliomaalauksia on tehty usean sukupolven ajan punamultavärillä ja niiden iäksi on arvioitu 6600–3500 vuotta[38]. Kalliolle johtaa polku, joka on merkitty puihin keltaisella maalilla. Suurin osa kalliomaalauksista näkyy hyvin heikosti, ja ne ovat parhaiten nähtävissä sateen jälkeen. Polku kalliomaalauksille on kohtalaisen vaikeakulkuinen, ja tästä syystä suositellaan maastoon soveltuvia vaatteita.

Hitonhauta on merkittävä geologinen kohde.

Kesästä 2016 lähtien Laukaan Peurunka-kylpylän lähistöllä on heinäkuussa järjestetty rock- ja metallifestivaali John Smith Rock Festivalia, joka on valittu myös kaksi kertaa Suomen parhaaksi festivaaliksi. Festivaalilla on esiintynyt useita kansainvälisesti tunnettuja metalliyhtyeitä, kuten mm. Helloween, Arch Enemy, Amorphis, Children of Bodom, Dark Tranquillity, Paradise Lost ja Kamelot.[39]

Laukaan Lievestuoreella sijaitsee Nokkakiven huvipuisto.[40]

Ruokakulttuuri

muokkaa

Laukaan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla savulahna, ohrarieska ja munavoi.[41]

Ystävyyskunnat

muokkaa

Kuvia

muokkaa
  •  
    Laukaan keskustaa.
  •  
    Vihtavuoren 1970-luvulla rakennettuja kerrostaloja.
  •  
    Leppäveden päiväkoti.
  •  
    Luhtitaloasutusta Laukaassa
  •  
    Kylpylähotelli Peurunka.
  •  
    Liikerakennus Laukaan keskustassa.
  •  
    Kuhankosken vesivoimala.

Tunnettuja laukaalaisia

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Laukaa Oikeusministeriö. Viitattu 2.9.2021.
  7. ↑ Ketun luolia Kiteellä (Arkistoitu – Internet Archive). Terhi Ainiala. Kotus 24.6.2008. Viitattu 23.2.2014.
  8. ↑ “Nimestä Laukaa,”, Laukaan Joulu DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa. Viitattu 14. joulukuuta 2015.
  9. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
  10. ↑ Jyväskylän maalaiskunnan kirja, osio Pitäjän synty ja aluemuutokset
  11. ↑ Alueen Laukaa yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 28.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  12. ↑ Lidl laajentaa Laukaan jakelukeskusta taas Yle. 2014. Viitattu 28.1.2018.
  13. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 12.1.2018.
  14. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  15. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  16. ↑ Pohjoinen kyläseura[vanhentunut linkki]
  17. ↑ Kuusa
  18. ↑ Arkistoitu kopio Keski-Suomen seututerveyskeskus, seututk.fi. Arkistoitu 27.4.2021. Viitattu 27.4.2021.
  19. ↑ a b c Esi- ja perusopetus Laukaan kunta, laukaa.fi. Viitattu 27.4.2021.
  20. ↑ Laukaan lukio Laukaan kunta, laukaa.fi. Viitattu 27.4.2021.
  21. ↑ Vihtavuoren kyläyhdistys Ry www.vihtavuori.net. Viitattu 25.1.2018.
  22. ↑ Kirjastot Laukaan kunta, laukaa.fi. Viitattu 12.9.2021.
  23. ↑ heinonja: Keski-Suomen pelastuslaitos Laukaan paloasemaryhmä www.keskisuomenpelastuslaitos.fi. 8.11.2019. Arkistoitu 5.8.2021. Viitattu 26.7.2021.
  24. ↑ Avovankila muuttaa Jyväskylän keskustaan Yle Uutiset. Viitattu 25.1.2018.
  25. ↑ Ostaisitko käytetyn vankilan 370 hehtaarin rantatontilla? Senaatti-kiinteistöt myy sellaisen syksyllä 18.7.2020. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 27.4.2021.
  26. ↑ Arkkitehtitoimisto Ark—byroo (konsultti): Laukaan vankila. Kulttuuriympäristöselvitys 2019. Senaatti-kiinteistöt, senaatti.fi. Viitattu 27.4.2021.
  27. ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 183. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.
  28. ↑ Iltanen 2010, s. 208–210.
  29. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  30. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  31. ↑ Laukaan helluntaiseurakunta Laukaan helluntaiseurakunta. Viitattu 27.4.2019.
  32. ↑ Lievestuoreen helluntaiseurakunta lievestuore.helluntaisrk.net. Arkistoitu 27.4.2019. Viitattu 27.4.2019.
  33. ↑ Vihtavuoren Baptistiseurakunta vvbsrk.fi. Arkistoitu 27.4.2019. Viitattu 27.4.2019.
  34. ↑ https://www.gladiatorshockey.com/
  35. ↑ Satama Festival
  36. ↑ Tupasvilla
  37. ↑ Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Arkistoitu 20.1.2022. Viitattu 27.3.2022.
  38. ↑ http://www.laukaa.fi/page1.php?hid=247 (Arkistoitu – Internet Archive)
  39. ↑ Historia ja Galleria - John Smith Rock Festival
  40. ↑ Nokkakivi
  41. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 90–91. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  42. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Laukaa&oldid=22790862”
  NODES
punk 1
see 7