Littoisten rautatieasema (lyh. Lit) on lakkautettu rautatieliikennepaikka Helsinki–Turku-radalla Kaarinan Littoisten taajamassa noin 9,2 kilometriä Turusta. Asemarakennus valmistui vuonna 1898 ja se otettiin käyttöön seuraavan vuoden marraskuussa. Asema oli vilkkaassa käytössä 1960-luvulle saakka, mutta se alennettiin laiturivaihteeksi 1. marraskuuta 1962. Miehitys lakkautettiin kesäkuussa 1969 ja tavaraliikenne toukokuussa 1970.[2]
Littoinen |
|
Perustiedot |
Lyhenne |
Lit |
Rataosa |
Helsinki–Turku |
Ratakilometri |
190+437[1] |
Sijainti |
60°26.635′N, 022°23.638′E |
Osoite |
Littoistentie, 20660 Littoinen |
Kunta |
Kaarina |
Etäisyydet |
Kupittaa 5,9 km Piikkiö 7,7 km |
Avattu |
1. marraskuuta 1899 |
Lakkautettu |
14. elokuuta 1987 |
• tavaraliikenne |
31. toukokuuta 1970 |
Liikenne |
Liikennöitsijä(t) |
VR Group |
Asemarakennus |
Suunnittelija |
Bruno Granholm |
Materiaali |
puu |
Rakennettu |
1899 |
Km
|
|
Lyh.
|
Liikennepaikat
|
|
|
|
|
|
Uuteenkaupunkiin
|
193,8
|
|
|
|
Tkut
|
Turku tavara
|
195,9
|
|
|
|
Tus
|
Turku satama
|
|
|
|
|
|
valtatie 8:n ylitys
|
193,0
|
|
|
|
Tku
|
Turku päärautatieasema
|
|
|
|
|
|
valtatie 9:n alitus
|
|
|
|
|
|
Toijalaan
|
|
|
|
|
|
Aurajoki (silta)
|
|
|
|
|
Iti
|
Ikituuri
|
|
|
|
|
|
valtatie 1:n ylitys
|
|
|
|
|
|
valtatie 10:n alitus
|
189,7
|
|
|
|
Kut
|
Kupittaa
|
|
|
|
|
|
valtatie 1:n ylitys
|
187
|
|
|
|
Lst
|
Lauste
|
185
|
|
|
|
|
Maja (Varissuo)
|
183
|
|
|
|
Lit
|
Littoinen
|
181
|
|
|
|
Nna
|
Nunna
|
|
|
|
|
|
Uitto
|
|
|
|
|
|
valtatie 1:n alitus
|
178
|
|
|
|
Run
|
Runko
|
176,2
|
|
|
|
Pik
|
Piikkiö
|
|
|
|
|
|
kantatie 40:n alitus
|
174
|
|
|
|
Mak
|
Makarla
|
|
|
|
|
|
valtatie 1:n alitus
|
171
|
|
|
|
|
Villisi
|
169
|
|
|
|
|
Kauhainen
|
167
|
|
|
|
Tok
|
Toikkala
|
|
|
|
|
|
Paimionjoki
|
|
|
|
|
|
seututie 181:n ylitys
|
165,3
|
|
|
|
Po
|
Paimio
|
164
|
|
|
|
|
Preitilä
|
162
|
|
|
|
|
Heikoinen
|
156
|
|
|
|
|
Kevola
|
|
|
|
|
|
valtatie 1:n alitus
|
156
|
|
|
|
|
Pitkäporras
|
153
|
|
|
|
Hla
|
Hajala
|
|
|
|
|
|
vanha ratalinja
|
149
|
|
|
|
|
Talola
|
|
|
|
|
|
Pepallonmäki
|
146
|
|
|
|
|
Häntälä
|
|
|
|
|
|
Halikko
|
|
|
|
|
|
vanha ratalinja
|
144
|
|
|
|
Hlk
|
Halikko
|
|
|
|
|
|
seututie 224:n ylitys
|
|
|
|
|
|
Halikonjoki (silta)
|
142
|
|
|
|
|
Puistokuja
|
|
|
|
|
|
seututie 110:n alitus
|
138,9
|
|
|
|
Slo
|
Salo
|
|
|
|
|
|
Salonjoki
|
|
|
|
|
|
Tottola
|
|
|
|
|
|
Lavianmäki
|
|
|
|
|
|
Tottolan sorakuoppa
|
|
|
|
|
|
kantatie 52:n alitus
|
129,4
|
|
|
|
Koto
|
Kotalato
|
125,5
|
|
|
|
Pö
|
Perniön viljavarasto
|
|
|
|
|
|
vanha ratalinja
|
|
|
|
|
|
Märjänmäki
|
|
|
|
|
|
Kisakallio
|
|
|
|
|
Pö
|
Perniö
|
|
|
|
|
|
Lemunmäki
|
121
|
|
|
|
Erv
|
Ervelä (vanha)
|
|
|
|
|
|
vanha ratalinja
|
115,1
|
|
|
|
Erv
|
Ervelä (uusi)
|
|
|
|
|
|
vanha ratalinja
|
|
|
|
|
|
Harmaamäki
|
|
|
|
|
|
Haukkamäki
|
|
|
|
|
|
Kaivosmäki
|
|
|
|
|
Ks
|
Koski
|
|
|
|
|
|
Kiskonjoki
|
|
|
|
|
|
Kelkkala
|
|
|
|
|
|
vanha ratalinja
|
104
|
|
|
|
Kvl
|
Kuovila
|
|
|
|
|
|
Brödtorp
|
|
|
|
|
|
seututie 104:n alitus
|
95
|
|
|
|
|
Fiskari
|
|
|
|
|
|
seututie 111:n alitus
|
93,6
|
|
|
|
Pku
|
Pohjankuru
|
|
|
|
|
|
vanha ratalinja
|
|
|
|
|
|
Högbacka
|
|
|
|
|
|
Pohjankurun vanha tunneli
|
|
|
|
|
|
Jokisuunkoski
|
|
|
|
|
|
Åminne
|
|
|
|
|
|
Köpskog
|
|
|
|
|
Pin
|
Pinjainen
|
|
|
|
|
|
Bäljens
|
|
|
|
|
|
seututie 111:n alitus
|
|
|
|
|
|
vanha ratalinja
|
|
|
|
|
|
Hankoon
|
85,7
|
|
|
|
Kr
|
Karjaa
|
|
|
|
|
|
Hyvinkäälle
|
|
|
|
|
|
valtatie 25:n alitus
|
78
|
|
|
|
Ksl
|
Kaunislahti
|
|
|
|
|
|
Västankvarnin soravaihde
|
73
|
|
|
|
Vst
|
Vesta
|
69,5
|
|
|
|
Iko
|
Inkoo
|
69,0
|
|
|
|
|
seututie 186:n alitus
|
64
|
|
|
|
Th
|
Tähtelä
|
60
|
|
|
|
Röt
|
Rödbrott
|
|
|
|
|
|
Rödbrottin vaihde
|
59
|
|
|
|
Tys
|
Tyris
|
58
|
|
|
|
Plä
|
Päivölä
|
55
|
|
|
|
Käk
|
Käkelä
|
50,7
|
|
|
|
Sti
|
Siuntio
|
50,0
|
|
|
|
|
seututie 115:n ylitys
|
|
|
|
|
|
vanha ratalinja
|
49
|
|
|
|
Vm
|
Viima
|
|
|
|
|
|
Siuntionjoki
|
|
|
|
|
|
Riddarbacken
|
|
|
|
|
|
Lillgård
|
46,9
|
|
|
|
Ket
|
Ketola
|
|
|
|
|
|
vanha ratalinja
|
44
|
|
|
|
Kl
|
Kela
|
|
|
|
|
|
Båtvikiin (purettu)
|
41
|
|
|
|
Vhm
|
Vuohimäki
|
39,4
|
|
|
|
Jep
|
Jeppas
|
|
|
|
|
|
|
36,9
|
|
|
|
Kkn
|
Kirkkonummi
|
35,1
|
|
|
|
Tol
|
Tolsa
|
34,3
|
|
|
|
Hek
|
Heikkilä
|
31,8
|
|
|
|
Jrs
|
Jorvas
|
30,6
|
|
|
|
Vkh
|
Vasikkahaka
|
29
|
|
|
|
Mas
|
Masala
|
27,2
|
|
|
|
Lma
|
Luoma
|
|
|
|
|
|
Kehä III:n alitus
|
24,6
|
|
|
|
Mnk
|
Mankki
|
23,8
|
|
|
|
Klh
|
Kauklahti asema
|
22
|
|
|
|
Plt
|
Pelto
|
|
|
|
|
|
Kaupunginkallio
|
20,2
|
|
|
|
Epo
|
Espoo
|
18,7
|
|
|
|
Trl
|
Tuomarila
|
|
|
|
|
|
valtatie 1:n alitus
|
17,6
|
|
|
|
Kvh
|
Koivuhovi (uusi)
|
17
|
|
|
|
|
Koivuhovi (vanha)
|
16,0
|
|
|
|
|
seututie 114:n ylitys
|
15,8
|
|
|
|
Kni
|
Kauniainen
|
14,5
|
|
|
|
|
Kehä II:n ylitys
|
14,3
|
|
|
|
Kea
|
Kera
|
12,8
|
|
|
|
Kil
|
Kilo
|
11,2
|
|
|
|
Rus
|
Ruusutorppa
|
11,0
|
|
|
|
Lpv
|
Leppävaara kaupunkiradalle
|
|
|
|
|
|
Kehä I:n alitus
|
|
|
|
|
|
seututie 110:n ylitys
|
|
|
|
|
|
seututie 120:n alitus
|
6,4
|
|
|
|
Hpl
|
Huopalahti
|
|
|
|
|
|
valtatie 3:n ylitys
|
5,4
|
|
|
|
|
Haaga
|
4,6
|
|
|
|
Khk
|
Helsinki Kivihaka
|
|
|
|
|
|
Ilmalan varikolle
|
|
|
|
|
|
Riihimäelle
|
3,2
|
|
|
|
Psl
|
Pasila asema
|
|
|
|
|
|
Pasila alapihalle
|
|
|
|
|
|
Katajanokalle (pur.)
|
0,1
|
|
|
|
Hki
|
Helsinki päärautatieasema
|
Merkkien selitykset
|
|
Infobox OK |
Henkilöliikenne Littoisissa loppui 27. toukokuuta 1979, mutta se palasi uudelleen vuoden ajaksi elokuussa 1986 Piikkiön ja Pernon telakan välisen paikallisliikennekokeilun yhteydessä.[2] Liikennepaikka lakkautettiin lopulta 14. elokuuta 1987.[3] Nykyisin asemarakennus on yksityisomistuksessa.
Asemalla on graniittilohkare, johon on kiinnitetty muistolaatta muistoksi Vladimir Leninin käynnistä Littoisissa vuonna 1907. Pakomatkallaan Venäjältä Turkuun Lenin oli huomannut itseään varjostettavan. Hän jäi pois junasta Littoisten asemalla ja käveli Turkuun, josta hän jatkoi matkaansa laivalla Tukholmaan. Suomi–Neuvostoliitto-Seuran Littoisten osasto teetti käynnistä muistolaatan ja se kiinnitettiin aseman seinään Leninin syntymän 100-vuotisjuhlavuonna 1970. Asemarakennuksen siirryttyä yksityisomistukseen laatta siirrettiin kiveen rautatien toiselle puolelle.[4][3]