Wikipedia

Magnesium

alkuaine
Natrium ← Magnesium → Alumiini
Be
↑
Mg
↓
Ca  
 
 


Yleistä
Nimi Magnesium
Tunnus Mg
Järjestysluku 12
Luokka metalli
Lohko s
Ryhmä 2, maa-alkalimetalli
Jakso 3
Tiheys1,738 · 103 kg/m3
Kovuus2,0[1] (Mohsin asteikko)
Värihopeisen valkoinen
Löytövuosi, löytäjä 1755, Humphrey Davy
Atomiominaisuudet
Atomipaino (Ar)24,3050[2]
Atomisäde, mitattu (laskennallinen)150 (145) pm
Kovalenttisäde130 pm
Van der Waalsin säde173 pm
Orbitaalirakenne[Ne] 3s2
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 2
Hapetusluvut+II
Kiderakenneheksagonaalinen
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto kiinteä
Sulamispiste923 K (650 °C)
Kiehumispiste1 363 K (1 090 °C)
Moolitilavuus14,00 · 10−3 m3/mol
Höyrystymislämpö128 kJ/mol
Sulamislämpö8,48 kJ/mol
Höyrynpaine100 Pa 861 K:ssa
Äänen nopeus4 940 m/s karkaistuna 293,15 K:ssa
Muuta
Elektronegatiivisuus1,31 (Paulingin asteikko)
Ominaislämpökapasiteetti 1,023 kJ/(kg K)
Sähkönjohtavuus(20 °C) 22,8 · 106 S/m
Lämmönjohtavuus(300 K) 156 W/(m·K)
CAS-numero7439-95-4
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa

Magnesium (lat. magnesium) on alkuaine, jonka järjestysluku on 12, kemiallinen merkki Mg ja CAS-numero 7439-95-4. Magnesium on kevyt, kirkkaan hopeanvalkoinen maa-alkalimetalli, joka on kasveille ja eläimille välttämätön kivennäisaine ja josta voi valmistaa esimerkiksi alumiini-magnesium-seosmetalleja.

Esiintyminen

muokkaa
 
Kiteistä magnesiumia

Magnesium on kahdeksanneksi yleisin alkuaine maankuoressa. Sitä ei esiinny luonnossa vapaana alkuaineena, vaan ainoastaan yhdisteinä, jotka yleensä ovat ioniyhdisteitä. Ioneina magnesiumia on paljon myös meriveteen liuenneena, etupäässä sulfaattina ja kloridina. Magnesiumia on myös useissa mineraaleissa, erityisesti dolomiitissa (sekakarbonaatti CaCO3·MgCO3) ja magnesiitissa (MgCO3).[3] Asbesti sekä talkki ovat myös magnesiumin yhdisteitä.

Maankuoressa magnesiumia on 23,3 kg/t ja merivedessä 1,35 kg/m3.lähde? Magnesiumin merkittävimmät esiintymisalueet ovat Ukraina, Kiina, Pohjois-Korea, Venäjä ja Australia.

Magnesium on ihmiskehon neljänneksi runsain kationi ja toiseksi runsain solunsisäinen kationi. Keskimäärin 60 kg painava ihmiskeho sisältää noin 24 g magnesiumia, josta noin puolet on luussa.

Ominaisuudet

muokkaa

Magnesium on pehmeä ja yleisessä käytössä olevista metalleista kevyin. Magnesium painaa 30 prosenttia vähemmän kuin alumiini ja vain neljänneksen teräksestä.[4] Magnesium on kemiallisesti aktiivinen – se reagoi helposti heikkojenkin happojen, jopa veden, muttei fluorivetyhapon eikä emästen kanssa. Reaktio viileän veden kanssa on erittäin hidas, mutta kiehuvassa vedessä se tapahtuu nopeasti. Ilmassa magnesium peittyy oksidikerroksella. Sen elektronegatiivisuus on 1,31 ja ensimmäinen ionisoitumisenergia 736 kJ/mol.

Yhdisteinä magnesiumia on yhteyttämisen kannalta tärkeässä klorofyllissä, ja se on tärkeä myös ihmisen elintoiminnoille. Magnesium toimii eräiden entsyymien aktivaattorina fotosynteesissä, soluhengityksessä ja nukleiinihappojen valmistuksessa. Magnesiumia tarvitaan erityisesti sydän- ja verenkiertoelimistössä ja se edistää A- ja E-vitamiinien sekä muiden kivennäis- ja hivenaineiden hyväksikäyttöä. Magnesiumin on havaittu olevan keskeisessä roolissa ihmisen vuorokausirytmin säätelijänä, sillä solujen magnesiumpitoisuus vaihtelee vuorokaudenajan mukaan[5]. Magnesiumin määrä solussa vaikuttaa myös siihen, miten tehokkaasti solu pystyy polttamaan saamaansa ravintoa energiaksi.[5]

Isotoopit

muokkaa

Magnesiumilla on kolme pysyvää isotooppia, jotka ovat 24Mg, 25Mg ja 26Mg. Luonnossa esiintyvästä magnesiumista 78,99 % on isotooppia 24Mg, 10,00 % isotooppia 25Mg ja 11,01 % isotooppia 26Mg. Magnesiumista tunnetaan 19 radioaktiivista isotooppia. Pitkäikäisin isotooppi on 28Mg, jonka puoliintumisaika on 20,915 tuntia. Useimpien radioaktiivisten isotooppien puoliintumisaika on alle sekunti.[6]

Valmistus

muokkaa

Magnesiumia valmistetaan teollisesti merivedestä.[3] Kalsiumkarbonaatti (CaCO3, kalkki) kuumennetaan kalsiumoksidiksi (CaO, poltettu kalkki), joka edelleen veden kanssa reagoi kalsiumhydroksidiksi (Ca(OH)2, sammutettu kalkki). Kalsiumhydroksidia tarvitaan luovuttamaan hydroksidi-ioni OH− meriveteen liuenneille Mg2+-ioneille, jolloin muodostuu magnesiumhydroksidisakka Mg(OH)2. Magnesiumhydroksidi reagoi vetykloridihapon (HCl) kanssa magnesiumkloridiksi (MgCl2) ja vedeksi. Vesi haihdutetaan ja kidevedellinen MgCl2 kuumennetaan noin 720 °C:seen, jolloin kidevesi poistuu ja saadaan sulaa MgCl2. Edelleen elektrolyysi:

  • katodi: Mg2+ + 2e− → Mg
  • anodi: 2Cl− → Cl2 + 2e−

Käyttö

muokkaa

Metallina

muokkaa
 
Yöllistä wakeskatingia magnesiumsoihtujen valossa. Magnesium palaa erittäin kirkkaasti.

Magnesiumia käytetään pelkistimenä valmistettaessa muita metalleja (titaani, zirkonium, hafnium, beryllium). Lisäksi se on ainesosana monissa metalliseoksissa, kuten duralumiinissa, magnaliumissa ja elektronissa. Magnesium kestää korroosiota hyvin bensiinissä ja monissa öljyissä, mutta ei kloridipitoisissa liuoksissa eikä mineraalihapoissa. Myös magnesium­seosten korroosionkesto on heikko, joten ne on suojattava pinnoitteella. Muiden metallien rinnalla magnesiummetallit toimivat anodeina.

Seostamalla magnesiumin sekaan muita metalleja saadaan parannettua sen lujuusominaisuuksia. Hyvin magnesiumpitoisissa metalliseoksissa yhdistyvät lujuus ja keveys, ja siksi ne ovat tärkeitä esimerkiksi lentokoneteollisuudessa sekä monissa instrumenteissa. Magnesiumia on käytetty keveyttä ja lujuutta vaativissa rakenteissa, kuten etenkin 1950-luvun jälkeen nopeissa sotilaslentokoneissa ja ohjuksissa.

Seostamalla magnesiumiin piikarbidia on tutkimuksissa saatu aikaan metallinanokomposiitiksi kutsuttavaa seosta, jonka lujuus, jäykkyys, plastisuus ja lämmönkestävyys ovat huomattavasti parantuneet.[7]

Valokuvauksen alkuaikoina magnesiumia käytettiin salamavalona, sillä nopeasti palaessaan se tuottaa hetkellisesti suuren valotehon. Samasta syystä sitä käytetään myös ilotulitusvälineissä.

Yhdisteinä

muokkaa

Magnesiumin yhdisteistä tärkeimpiä ovat sulfaatit, oksidit ja karbonaatit. Kidevedellisistä magnesium- ja kalsiumkarbonaateista muodostuvaa dolomiittia käytetään jossain määrin ainakin maataloudessa maanparannusaineena. Kidevedellistä magnesiumsulfaattia, magnesiumoksidin vesilietettä ja magnesiumhydroksidia käytetään lääkeaineina.

Monet lannoitteet sisältävät magnesiumia, sillä se on tärkeä kasviravinne. Magnesiumin puute näkyy värin vähenemisenä kasvin lehtisuonten väleissä.

Eläinlääkinnässä magnesiumilla on suuri merkitys. Sen puute aiheuttaa karjalle ja hevosille laidunhalvausta.

Magnesium ravitsemuksessa

muokkaa

Magnesium on välttämätön kivennäisaine kasveille ja eläimille. Monet elintarvikkeet sisältävät magnesiumia. Sitä löytyy erityisen runsaasti mantelista, cashew-pähkinöistä, soijasta ja täysjyväviljasta.[8]

Fysiologinen tehtävä

muokkaa

Elimistö varastoi magnesiumia etupäässä luustoon. Veriplasmassa ja muissa solunulkoisissa nesteissä oleva liukoinen magnesium vastaa solujen ja elinten magnesiumintarpeesta.[9] Magnesium osallistuu lihasten ja hermoston toiminnan ja verensokerin sekä verenpaineen säätelyyn. Magnesiumia tarvitaan myös valkuaisaineiden, luuston ja DNA:n muodostamiseen.[10] Magnesium säätelee lisäksi vuorokausirytmiä[11].

Magnesium aktivoi myös entsyymejä[12].

Ravitsemukselliset synergiavaikutukset

muokkaa

Magnesium tehostaa kaliumin, kalsiumin ja natriumin imeytymistä[12].

Tarve ja saantisuositukset

muokkaa

Magnesiumin saannin terveysvaikutuksista ei ole olemassa riittävästi tutkimustietoa, jotta sen perusteella voitaisiin päätellä magnesiumin keskimääräinen päivätarve. Euroopan ruokaturvallisuusviraston magnesiumin saantia koskeva suositus perustuu sen vuoksi terveen väestön keskimääräiseen magnesiumin saantiin yhdeksässä EU-maassa. Tähän perustuen on arvioitu, että naisille riittäisi 300 mg/vrk ja miehille 350 mg/vrk.[13] Suomen valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus naisille on keskimäärin noin 280 mg/vrk ja miehille 350 mg/vrk.[14]

Sekä alaikäisten että aikuisten ihmisten magnesiumin tarve vaihtelee ikäkausittain. Naisten magnesiumin tarve on suurimmillaan teini-iässä ja raskauden aikana. Yhdysvaltojen kansallinen terveysinstituutti suosittelee 14-18-vuotiaille tytöille sekä raskaana oleville naisille 360:n ja pojille 410 milligramman päiväsaantia. 19-30-vuotiaille naisille riittäisi 310 ja miehille 400 mg. Yli 30-vuotiaiden naisten päiväsaanti pitäisi nostaa tasolle 320 ja miehillä tasolle 420 mg.[15]

Korkeintaan 88 prosenttia miesten päiväsaannista saisi tulla ravintolisistä, koska aikuisten ei pitäisi nauttia yli 350 milligrammaa magnesiumlisiä päivässä ilman lääkärin valvontaa[15]. Suuret kerta-annokset magnesiumia heikentävät esimerkiksi osteoporoosin estoon käytettyjen bifosfonaattien ja mahdollisesti myös antibioottien imeytymistä.[10]

Puutos

muokkaa
Katso myös: hypomagnesemia

Vain kahdella prosentilla yhdysvaltalaisista esiintyy hypomagnesemiaa eli varsinaista magnesiumin puutosta, mutta sen esiintyvyys sairaalassa hoidetuista potilaista on 10-20 prosenttia[9] .

Hypomagnesemiaa ei esiinny yleensä tavanomaista ruokavaliota noudattavilla terveillä ihmisillä, koska munuaiset reagoivat niukkaan magnesiumin saantiin poistamalla elimistöstä vähemmän magnesiumia. Pidempään noudatettu magnesiumköyhä ruokavalio, alkoholin liikakäyttö, eräät lääkkeet ja sairaudet voivat kuitenkin johtaa magnesiumin puutokseen.[16] Esimerkiksi tulehdukselliset suolistosairaudet ja huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes lisäävät hypomagnesemian riskiä ja arviolta 30-80 prosenttia alkoholisteista kärsii tilasta[9]. Magnesiumin puutosta voi ilmetä myös niillä diabeetikolla, joiden virtsaneritys on runsasta[17][18]. Myös ikääntyminen heikentää magnesiumin imeytymistä[19].

Elimistön alhaiset magnesiumpitoisuudet saattavat aiheuttaa esimerkiksi ruokahaluttomuutta, pahoinvointia, oksentelua, väsymystä, lihasheikkoutta, lihaskramppeja ja lihasten nykimistä. Pidemmälle edennyt magnesiumin puutos saattaa aiheuttaa lisäksi puutumista, pistelyä, sydämen rytmihäiriöitä, näköhermon turvotusta, masennusta, epileptisiä kohtauksia, sekavuutta, psykoosioireita ja dementiaa. Vakavissa tapauksissa saattaa ilmetä myös kalsiumin ja kaliumin alhaisia veripitoisuuksia. Vakavassa puutoksessa veren magnesiumpitoisuus on alle 0,4 millimoolia litrassa.[20][16][9]

Diagnosointi

muokkaa

Magnesiumin puutetta elimistössä mitataan helpoiten ja yleisimmin verikokeella. Veriseerumin magnesiumpitoisuuden pitäisi sijoittua suosituksen mukaan välille 1,46-2,68 mg/dl[9]. Tutkijat saattavat kuitenkin pitää jo arvon 1,8 mg/dl alittavia tasoja alhaisina[21].

On olemassa viitteitä siitä, että verikoe ei antaisi aina luotettavaa kuvaa mahdollisen puutoksen esiintymisestä[22]. Verikokeen soveltuvuutta magnesiuminpuutteen diagnosointiin hankaloittaa se, että vain noin prosentti elimistön magnesiumista on verenkierrossa, 60 prosentin ollessa luissa, 20 prosentin lihaksissa ja 19 prosentin muissa pehmytkudoksissa[23]. Keho pystyy lisäksi siirtämään puutoksen aikana magnesiumia soluista verenkiertoon, joka voi estää puutteen havaitsemisen pelkällä verikokeella.[23]

Edellä mainittujen seikkojen takia muun muassa tieteellisissä tutkimuksissa mitataan usein veren punasolujen magnesiumpitoisuus, sillä se antaa paremman kuvan magnesiumin pitoisuuksista solujen sisällä. Sekään ei kuitenkaan ole aina luotettava mittari, sillä myöskin normaalit magnesiumin veren punasoluarvot omaavilla koehenkilöillä on havaittu esiintyvän magnesiumin puutosta.[24]

Magnesiumin puutosta voidaan etsiä myös esimerkiksi hiuksista, hampaista, virtsasta, lihasten solunäytteistä sekä magnesiumin ioneja löytävillä elektrodeilla. Selvää ei kuitenkaan ole, mikä näistä testeistä olisi kaikkein luotettavi, Niissä kaikissa on omat sokeat kohtansa, jotka tekevät magnesiumin puutoksen havainnoimisesta hyvin haastavaa.[23]

Hoito

muokkaa

Jos magnesiumin puutosta hoidetaan heikosti imeytyvällä magnesiumoksidilla, kestää usein monta kuukautta, ennen kuin elimistön magnesium-taso on normalisoitunut, vaikka ravintolisän määrä yltäisi lähes päivittäiseen saantisuositukseen[25].

Liikasaanti

muokkaa
Katso myös: hypermagnesemia

Yli 5000 milligramman päiväannokset saattavat johtaa hypermagnesemiaan[26]. Lievä hypermagnesemia saattaa aiheuttaa ripulia, vatsakipua ja pahoinvointia[27]. Lievä hypermagnesia voi olla myös oireeton. Vakavana se voi aiheuttaa edellä kuvattujen oireiden lisäksi esimerkiksi punastumista, refleksien heikkoutta, lihasheikkoutta ja alhaista verenpainetta. Hyvin vakavassa hypermagnesemiassa sydän tai hengitys voi pysähtyä.[27][28]

Saanti

muokkaa

Väestötutkimuksissa on havaittu, että magnesiumin kokonaissaanti vaihtelee välillä 126- 523 mg/vrk[29]. Finravinto 2017-tutkimukseen osallistuneet työikäiset naiset saivat magnesiumia keskimäärin noin 340 mg/vrk ja miehet 428 mg/vrk. Nuorten saanti oli suurempaa kuin iäkkäiden[30]. Osanottajista 12–15 prosenttia sai ravinnostaan suomalaista suositusta vähemmän magnesiumia[18].

Ruokapitoisuudet

muokkaa

Manteli ja cashew-pähkinät sisältävät erityisen runsaasti magnesiumia (n. 280/260 mg/100 g). Magnesiumia on runsaasti myös esimerkiksi tattarissa (n. 180 mg), kaurassa (160 mg) ja rukiissa (n. 90 mg). Myös suklaa (60 mg), härkis (50 mg), pavut, herne (40 mg), nyhtökaura (35 mg), valkoinen riisi (34 mg), valkoinen pasta (33 mg), kermajuusto (32 mg), edamjuusto sekä tofu eli soijajuusto (30 mg), valkoinen vehnäjauho (29 mg) sekä peruna ja banaani (24 mg) sisältävät magnesiumia.[8] Lihan magnesiumpitoisuus on noin 19, lohen 16, seidin 14 ja kananmunan 13 mg. Mineraaliveden magnesiumpitoisuus on 7 mg/100 g.[8]

Imeytyminen ruoasta

muokkaa

Magnesium imeytyy kasviperäisestä ruoasta huonommin kuin eläinperäisestä kasviperäisen ruoan sisältämien fytaattien, oksalaattien ja kuidun vuoksi. Myös kalsium, fosfori, rauta, kupari, sinkki ja mangaani heikentävät magnesiumin imeytymistä.[31] Pitkäketjuiset rasvahapot näyttäisivät niin ikään vähentävän magnesiumin imeytymistä[32].

Proteiinin runsas nauttiminen lisää magnesiumin imeytymistä[33]. Myös tyydyttyneiden sekä keskipitkien rasvahappojen nauttiminen näyttäisi lisäävän magnesiumin imeytymistä[32].

Lisäravinteet

muokkaa

Markkinoilla on magnesiumia sisältäviä ravintolisiä ja ihosuihkeita. Ravintolisien sisältämän magnesium imeytymisprosentti riippuu siitä, nautitaanko magnesium oksidi-, sitraatti-, glukonaatti- tai jossain muussa muodossa[34]. Magnesiumin imeytyminen ihon läpi on hyvin yksilöllistä[35] Magnesiumoksidi imeytyy varsin huonosti[25].

Terveysvaikutukset

muokkaa

Kuolleisuus

muokkaa

Vuonna 2021 julkaistussa ravinnosta ja lisäravinteista saadun magnesiumin terveysvaikutuksista laadittujen tieteellisten tutkimusten systemaattisessa yhteenvedossa havaittiin, että magnesiumin kokonaissaanti vähensi kuolleisuutta siten, että eniten eli 480 mg/vrk magnesiumia saavilla oli yli 15 prosenttia pienempi kuolleisuus kuin vähiten eli 180 mg/vrk saavilla. Ravinnosta saadun magnesiumin kasvu laski kuitenkin kuolleisuutta vain tasolle 270 mg/vrk saakka.Tämän verran saavalla väestönosalla oli lähes 4 prosenttia pienempi kuolleisuus kuin 130 mg/vrk ravintoperäistä magnesiumia saavilla. Tason 270 mg ylittävä ravintoperäinen magnesium yhdistyi kuitenkin korkeampaan kuolleisuuteen siten, että eniten ravintoperäistä magnesiumia saavilla (530 mg/vrk) oli 10 prosenttia suurempi kuolleisuus kuin niillä, joiden saanti oli tasolla 270 mg/vrk. Yhteenveto perustui 19 väestöseurantatutkimukseen, joihin osallistui yhteensä 1,17 miljoonaa henkeä.[29]

Sairaudet

muokkaa

Magnesiumia runsaasti saavilla esiintyy muita vähemmän diabetesta[36].

Rytmihäiriöiden ja astmakohtausten on todettu helpottuvan magnesiumruiskeilla[36]. Magnesiumin puutoksen on havaittu aiheuttavan myös masennusoireita, jotka lievittyvät merkittävästi elimistön magnesiumpitoisuuksien normalisoituessa[37].

Moni käyttää magnesiumia estääkseen suonenvetoja. Magnesiumin tehoa kramppien hoidossa on kuitenkin tutkittu vain vähän. Magnesiumin vanhusväestön öisiä lihaskouristuksia ehkäisevä vaikutus on tutkimusten mukaan vähäistä. Tästä on saatu kohtalaista näyttöä. Raskaana olevilla naisilla tehdystä kokeista on saatu ristiriitaisia tuloksia.[38][39][18]

Runsaasta magnesiumin saannista saattaa olla hyötyä rappeutumissairauksissa, kuten kuulonalenemassa ja tinnituksessa, sekä neurologisissa häiriöissä, kuten autismissa, ylivilkkausoireyhtymässä ja Touretten oireyhtymässä.

Magnesiumin puute saattaa lisätä eräiden syöpien riskiä ja lisätä naisten kuukautisoireita. Levottomat jalat saattavat korjaantua magnesium- ja kalkkilisällä, mutta niiden pitkäaikaista käyttöä ei suositella.

Magnesiumin yhdisteitä

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Antti Kivinen, Osmo Mäkitie: Kemia, s. 325. Otava, 1988. 951-1-10136-6
  2. ↑ Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)
  3. ↑ a b Catherine E. Housecroft ym.: Chemistry, s. 660. (3. painos) Pearson Education Limited, 2006. ISBN 0 131 27567 4 (englanniksi)
  4. ↑ http://www.research-in-germany.de/93922/2012-02-28-ultralight-vehicles-new-cooperative-venture-strengthens-magnesium-research-in-geesthacht.html[vanhentunut linkki]
  5. ↑ a b Magnesium auttaa sisäistä kelloa pysymään ajassa. http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/magnesium_auttaa_sisaista_kelloa_pysymaan_ajassa
  6. ↑ Isotopes of the Element Magnesium Jefferson Lab. Viitattu 27.12.2023. (englanniksi)
  7. ↑ Magnesiumista kehitettiin huippuluja metalli | Tiedetuubi www.tiedetuubi.fi. Arkistoitu 11.1.2016. Viitattu 4.2.2016.
  8. ↑ a b c Ravintotekijä - Fineli fineli.fi. Viitattu 31.12.2020.
  9. ↑ a b c d e Hypomagnesemia. https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/23264-hypomagnesemia
  10. ↑ a b Office of Dietary Supplements - Magnesium ods.od.nih.gov. Viitattu 2.1.2021. (englanniksi)
  11. ↑ Tutkimus: Magnesium tukee sisäisen kellon toimintaa www.iltalehti.fi. Viitattu 29.4.2024.
  12. ↑ a b Hypomagnesemia. https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/23264-hypomagnesemia
  13. ↑ Dietary Reference Values for magnesium | EFSA www.efsa.europa.eu. 27.7.2015. Viitattu 28.4.2024. (englanniksi)
  14. ↑ Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Terveytta ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 2014. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Arkistoitu 28.5.2014. Viitattu 16.5.2014.
  15. ↑ a b How Much Magnesium Should You Take per Day? Healthline. 28.10.2019. Viitattu 31.10.2024. (englanniksi)
  16. ↑ a b Magnesium threonate: Benefits, side effects, dosage, and more www.medicalnewstoday.com. 11.1.2022. Viitattu 28.9.2024. (englanniksi)
  17. ↑ 6 tapaa, joilla magnesium tukee terveyttä. 13.12.2016. http://www.iltalehti.fi/terveys/201612122200039320_tr.shtml
  18. ↑ a b c Magnesium ei todennäköisesti auta suonenvetoihin, vaikka niin usein väitetään – Toimi näin, kun kramppi iskee Helsingin Sanomat. 14.5.2019.
  19. ↑ Signs and symptoms of low magnesium www.medicalnewstoday.com. 20.6.2018. Viitattu 28.9.2024. (englanniksi)
  20. ↑ Signs and symptoms of low magnesium www.medicalnewstoday.com. 20.6.2018. Viitattu 28.9.2024. (englanniksi)
  21. ↑ Neriya Levran, Noah Levek, Bruria Sher, Noah Gruber, Arnon Afek, Efrat Monsonego-Ornan, Orit Pinhas-Hamiel: The Impact of a Low-Carbohydrate Diet on Micronutrient Intake and Status in Adolescents with Type 1 Diabetes. Nutrients, 15.3.2023, 15. vsk, nro 6, s. 1418. PubMed:36986149 doi:10.3390/nu15061418 ISSN 2072-6643 Artikkelin verkkoversio.
  22. ↑ Magnesiumin Puute On Yleinen Vaiva | LisäravinneTieto.com lisaravinnetieto.com. Viitattu 29.6.2016.[vanhentunut linkki]
  23. ↑ a b c R Swaminathan: Magnesium Metabolism and its Disorders. The Clinical Biochemist Reviews, 1.5.2003, nro 2, s. 47–66. PubMed:18568054 ISSN 0159-8090 Artikkelin verkkoversio.
  24. ↑ R. J. Elin, J. M. Hosseini, J. R. Gill: Erythrocyte and mononuclear blood cell magnesium concentrations are normal in hypomagnesemic patients with chronic renal magnesium wasting. Journal of the American College of Nutrition, 1.10.1994, nro 5, s. 463–466. PubMed:7836624 ISSN 0731-5724 Artikkelin verkkoversio.
  25. ↑ a b Afsaneh Rajizadeh, Hassan Mozaffari-Khosravi, Mojtaba Yassini-Ardakani, Ali Dehghani: Effect of magnesium supplementation on depression status in depressed patients with magnesium deficiency: A randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Nutrition (Burbank, Los Angeles County, Calif.), 2017-03, 35. vsk, s. 56–60. PubMed:28241991 doi:10.1016/j.nut.2016.10.014 ISSN 1873-1244 Artikkelin verkkoversio.
  26. ↑ Magnesium threonate: Benefits, side effects, dosage, and more www.medicalnewstoday.com. 11.1.2022. Viitattu 28.9.2024. (englanniksi)
  27. ↑ a b Office of Dietary Supplements - Magnesium ods.od.nih.gov. Viitattu 31.10.2024. (englanniksi)
  28. ↑ EV Lerma et al: Nephrology secrets, s. 560–569. (3. painos) Elsevier/Mosby, 2012. doi:10.1016/B978-1-4160-3362-2.00089-0 ISBN 9781416033622
  29. ↑ a b Total, Dietary, and Supplemental Magnesium Intakes and Risk of All-Cause, Cardiovascular, and Cancer Mortality: A Systematic Review and Dose-Response Meta-Analysis of Prospective Cohort Studies. Advances in Nutrition 2021 Jul 30;12(4):1196-1210. https://www.researchgate.net/publication/349913282_Total_Dietary_and_Supplemental_Magnesium_Intakes_and_Risk_of_All-Cause_Cardiovascular_and_Cancer_Mortality_A_Systematic_Review_and_Dose-Response_Meta-Analysis_of_Prospective_Cohort_Studies
  30. ↑ Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.): Finravinto 2007 -tutkimus 2008. Kansanterveyslaitos. Arkistoitu 7.6.2011. Viitattu 6.10.2008.
  31. ↑ Jan Philipp Schuchardt, Andreas Hahn: Intestinal Absorption and Factors Influencing Bioavailability of Magnesium-An Update. Current Nutrition and Food Science, 2017-11, 13. vsk, nro 4, s. 260–278. PubMed:29123461 doi:10.2174/1573401313666170427162740 ISSN 1573-4013 Artikkelin verkkoversio.
  32. ↑ a b https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5652077/
  33. ↑ E. J. Brink, A. C. Beynen: Nutrition and magnesium absorption: a review. Progress in Food & Nutrition Science, 1992, nro 2, s. 125–162. PubMed:1496118 ISSN 0306-0632 Artikkelin verkkoversio.
  34. ↑ How Much Magnesium Should You Take per Day? Healthline. 28.10.2019. Viitattu 31.10.2024. (englanniksi)
  35. ↑ Suvi Erkkilä, Katja Räisänen & Paula Ylikulju: MAGNESIUMIN IMEYTYMINEN VOITEESTA. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/82066/Erkkila_Suvi_Raisanen_Katja_Ylikulju_Paula.pdf;jsessionid=3AFF1D919A5F92EF6552037699BF14CD?sequence=1
  36. ↑ a b Magnesiumin uskotaan ehkäisevän diabetesta Yle.fi. Viitattu 2.9.2011.
  37. ↑ Afsaneh Rajizadeh, Hassan Mozaffari-Khosravi, Mojtaba Yassini-Ardakani, Ali Dehghani: Effect of magnesium supplementation on depression status in depressed patients with magnesium deficiency: A randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Nutrition (Burbank, Los Angeles County, Calif.), 2017-03, 35. vsk, s. 56–60. PubMed:28241991 doi:10.1016/j.nut.2016.10.014 ISSN 1873-1244 Artikkelin verkkoversio.
  38. ↑ Magnesium for muscle cramps. https://www.cochrane.org/CD009402/NEUROMUSC_magnesium-for-muscle-cramps
  39. ↑ Magnesium for muscle cramps. https://www.publish.csiro.au/hc/pdf/HC13253

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Magnesium.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Magnesium&oldid=22838624”
  NODES
HOME 1
Intern 1
OOP 12
os 109