Malesian maantiede
Malesia jakautuu kahteen osaan. Länsi-Malesiaan kuuluu Malakan niemimaan eteläosa ja Itä-Malesiaan kuuluu Borneon saaren pohjois- ja luoteisosat. Itä- ja Länsi-Malesian välissä on Etelä-Kiinan meri, joka on kapeimmillaan 650 km, enimmillään välissä on merialuetta noin 2 000 km. Malesian naapurimaat ovat mantereen puoleisella osalla pohjoisessa Thaimaa, sekä etelässä Johorensalmen toisella puolella oleva Singapore, jonka kanssa Malesialla ei ole yhteistä maarajaa. Borneon saarella Malesian eteläpuolella on Indonesia. Malesian ja Etelä-Kiinan meren välissä saaren luoteisrannikolla sijaitsee Brunein sulttaanikunta.[1][2]
| Malesian maantiede | |
|---|---|
 Malesian kartta |
|
| Maanosa | Aasia |
| Naapurimaat | Thaimaa, Singapore, Indonesia, Brunei |
| Koordinaatit | |
| Tilastot | |
| Pinta-ala | 330 803 km² |
| – Maa | 328 627 km² |
| – Sisävesi | 1 220 km² |
| Rantaviiva | 4 675 km |
| Ennätykset | |
| Korkein kohta | Mount Kinabalu, 4 095 m |
| Matalin kohta | Intian valtameri, 0 m |
| Ilmasto | |
| Ilmasto | trooppinen monsuuni-ilmasto |
Fyysinen maantiede
muokkaaSijainti
muokkaa
Länsi-Malesia sijaitsee Malakan niemimaan eteläkärjessä ja ulottuu etelässä Johorensalmelle ja pohjoisessa Thaimaan rajalle asti. Länsi-Malesian itäpuolella on Etelä-Kiinan meri, länsipuolella Malakansalmi ja Andamaanienmeri ja eteläpuolella Johorensalmi ja Singaporensalmi. Itä-Malesian muodostavat Sabahin ja Sarawakin osavaltiot Borneon saaren pohjoisosassa. Rajan eteläpuolella on Indonesialle kuuluva Kalimantan. Pohjois-Borneon pohjoispuolella on Etelä-Kiinan meri ja itäpuolella Sulunmeri ja Celebesinmeri.[2] Malakan niemimaan ja Sumatran välissä oleva Malakansalmi on yksi maailman merkittävimmistä laivareiteistä.[3]
Malesian pinta-ala on 329 847 km². Se on Malaijien saaristossa ainoa maa, jolla on maa-aluetta myös mantereella.[4][3] Malesian Malakan niemimaan -puoleinen osa on 132 090 km² ja Borneon saarella Malesialle kuuluvan alueen pinta-ala on 198 847 km². Pinta-alasta on Itä-Malesiassa näin ollen noin 60 % ja Länsi-Malesiassa 40 %. Pinta-alasta on vesialaa 1 200 km². Rantaviivaa maalla on yhteensä 4 675 km, josta Länsi-Malesiassa 2 068 km ja Itä-Malesiassa 2 607 km.[4][5]
Kallioperä ja pinnanmuodot
muokkaa
Länsi-Malesian alue kattaa Malakan niemimaan eteläosan. Länsi-Malesia on pohjois-eteläsuunnassa noin 740 km ja itä-länsisuunnassa noin 320 km. Maa on vuoristoista, yli puolet alasta on yli 150 metrin korkeudella merenpinnasta. Noin puolet kallioperästä on graniittia ja muuta vulkaanista kiveä. Runsas kolmasosa on graniittia vanhempaa kerrostunutta kivilajia.[3] Niemimaan jakaa kahtia etelästä pohjoiseen kulkeva vuorijono Banjaran Titiwangsan. Malesian mantereen korkein vuori on 2 189 metriä korkea Mount Tahan. Vuorijono erottaa niemimaan kapean itäisen rannikkovyöhykkeen ja lännen hedelmälliset alluviaalitasangot. Rannikkoalueilla on monia pieniä jokia, joiden alkulähde on vuoristossa.[2][6][7] Länsi-Malesian pisin joki on 459 km pitkä Pahangjoki Pahangin osavaltiossa. Itä-Malesian pisimmät joet ovat Rajangjoki 563 km ja Kinabatangan 560 km.[8][9][10]
Itä-Malesian alue Borneon saarella jakautuu mäkiseen ja laaksoiseen rannikkoalueeseen ja vuoristoiseen sisämaahan. Suuri osa lännempänä olevaa Sarawakin osavaltiota on rannikkoista alankoa, jossa on laajat mangroverantaiset tasangot. Sisämaahan päin mentäessä maasto muuttuu kukkulaisemmaksi ja saaren keskiosissa ja pohjoisimmassa osassa Sabahin osavaltiossa kohoaa vuoristo.[3][2] Saaren korkein vuori on 4 095 metriä korkea Kinabalu.[11]
Malesia sijaitsee Sundan mannerlaatalla ja laattatektonisesti maan alue ei ole aktiivinen. Malesian kallioperä on enimmäkseen kalkkikiveä, joka on muodostunut paleotsooisella maailmankaudella. Vanhimmat kivet maan alueella ovat 540 miljoonaa vuotta vanhaa sedimenttikiveä. Maan vuoristot ovat syntyneet orogenisesti poimuttumalla mesotsooisella maailmankaudella.[3]
Vuoristot
muokkaa
Malesian korkein vuoristo on Banjaran Crocker -vuoristo Itä-Malesiassa Sabahin osavaltiossa. Vuoristo jakaa osavaltion kahtia. Vuoristossa sijaitsee maan korkein vuori, 4 095 metriä merenpinnasta nouseva Kinabalu, sekä maan kolmanneksi korkein vuori Mount Tambuyukon. Kinabalu sijaitsee Kinabalun kansallispuistossa, joka on Unescon maailmanperintökohde.[12][13] Monilla vuorilla on rosoisia kalkkikivihuippuja. Maan toiseksi korkein vuori on Trus Madi, samannimisessä vuoristossa Sabahissa. Sabahissa sijaitsee myös Malesian ainoa toimiva tulivuori Bombalai. Sen edellistä purkautumisajankohtaa ei tiedetä varmasti, mutta todennäköisesti edellinen purkaus on tapahtunut noin 27 000 vuotta sitten.[14][15] Borneon vuorijonot kulkevat itä-länsi- ja koillinen-luodesuuntaisesti ja ne muodostavat Malesian ja Indonesian välille pitkälti luonnollisen rajan.[3]
Malesian mantereen puoleisella osalla on kolme rinnakkaista pohjois-eteläsuuntaista vuorijonoa. Vuoret ovat geologisesti hyvin vanhoja ja eroosio on pyöristänyt niiden muotoja. Olennainen piirre ovat myös keilamaiset karstimuodostumakukkulat, jotka ovat muotoutuneet miljoonien vuosien saatossa, kun sateet ovat kuluttaneet kalkkikiveä.[1] Suurin vuoristo on pohjois-eteläsuuntainen Titiwangsanvuoristo. Siellä sijaitsee myös Länsi-Malesian toiseksi korkein vuori, Mount Korbu, 2 183 m.[16] Vuoristo on hyvin metsäistä ja vuoret ovat pääasiassa graniittisia.[7] Titiwangsanista itään on Bintangin vuorijono, ja Bintangista itään on Tahanvuoret, jossa sijaitsee myös Länsi-Malesian korkein vuori Mount Tahan.[5]
Saaret
muokkaa
Malakan niemimaan ja Borneon ympärillä on satoja Malesialle kuuluvia saaria. Jotkut saarista ovat asuttuja ja jotkut vähemmän tutkittuja. Tunnetuimmat saaret ovat Malakan niemimaan länsipuolella olevat Langkawi, Pulau Pinang ja Pangkor, sekä itäpuolella olevat Perhentian-saaret, Redang ja Tioman. Borneon saaren ympärillä sijaitsevat muun muassa Labuan, Sipadan ja Banggi.[17] Monet saaret ovat turistien suosiossa, etenkin niemimaan länsipuolella olevat saaret.[18][17]
Ilmasto
muokkaaMalesia sijaitsee lähellä päiväntasaajaa, 1. ja 6. pohjoisen leveyspiirin välillä, joten maassa vallitsee päiväntasaajan trooppinen ilmasto, jossa lämpötilat ovat korkeat ja sateet yleisiä ympäri vuoden. Ilman suhteellinen kosteus on 90–95 prosenttia. Lämpötila on yleensä yli 30 °C, eikä se koskaan laske alle 20 °C:n. Vuodessa sataa keskimäärin 2 000–2 500 mm.[1][19] Huhtikuusta syyskuuhun puhaltaa lounaismonsuuni, marraskuusta helmikuuhun koillismonsuuni.[19] Lounaismonsuuni tuo sateita länsirannikolle ja koillismonsuuni itärannikolle ja Borneolle. Joulukuusta helmikuuhun itärannikolla ja Itä-Malesiassa on hyvin sateista.[3][1] Lounaismonsuuni saa alkunsa Australian aavikoilta ja sateisempi koillismonsuuni pohjoiselta Tyyneltämereltä.[3] Vuotuinen sadanta on suurinta Borneolla ja pienintä maan mantereisen osan pohjoisimmassa osavaltiossa Perlisissä.[20]
Itä- ja Länsi-Malesian ilmastot eroavat hieman toisistaan, sillä lännessä puhaltavat välillä mantereiset tuulet, toisin kuin Borneolla vallitsevassa meri-ilmastossa. Ilmastoissa on myös paikallisia eroja rannikkoseutujen ja sisämaan ylänköalueiden välillä. Ylängöillä on hieman viileämpää ja sateisempaa ja lämpötilojen vaihtelu on suurempaa.[3]
|
Kuala Lumpurin ilmastotilastoa
Lähde: Weatherbase[21]
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Luonto
muokkaaSademetsät
muokkaa
75 % maasta on metsien peitossa ja 60 % siitä on luonnontilaista trooppista sademetsää.[22][23] Borneon saaren alavat maat ovat aiemmin olleet sademetsien peittämät, sademetsissä kasvoi yli 2000 puulajia. Metsät ovat paikoin tuhoutuneet kun metsää on raivattu pelloiksi 1960-luvulta lähtien. Sarawakin osavaltiossa on 80 % alkuperäisestä metsäluonnosta tuhottu. Hakkuut ovat saastuttaneet vesistöjä, lisänneet eroosiota ja maanvyöryjä ja vahingoittaneet alueen maataloutta. Jotkut osavaltiot ovat ryhtyneet toimiin sademetsien suojelemiseksi.[3][24]
Suurimmaksi osaksi Malesian sademetsissä kasvaa dipterokarpuskasveja. Yleisimmillään dipterokarpuskasveja löytyy Malesian sademetsistä. Muita tavanomaisia metsätyyppejä ovat mangrovemetsät ja soistuneet metsät. Mangrovemetsiä Malesiassa on 1425 km² alueella.[5][24] Borneolla kasvaa maailman suurin kukka rafflesia. Sen lisäksi Malesiassa tavataan ainakin 15 000 putkilokasvilajia.[23] Luonnontilaisten kasvien lisäksi talousmetsissä kasvatetaan kumipuuta ja öljypalmua. Cameron Highlandsin alue on tunnettu teeviljelmistään.[18]
Malesian kansallispuistot ovat suosittuja matkailukohteita. Niihin kuuluvat maan suurin Taman Negaran kansallispuisto, Bakon kansallispuisto Borneon rannikolla, Niahin kansallispuisto luolineen sekä Tanjung Datun kansallispuisto, jossa on sekä koralliriuttoja että luonnontilaista sademetsää.[23] Gunung Mulun kansallispuisto ja Kinabalun kansallispuisto ovat Unescon maailmanperintökohteita.[12]
Eläimistö
muokkaa
On arvioitu että Malesiassa elää 20 % maailman eläinlajeista. Näin ollen maan eliökunnan monimuotoisuus on yksi maailman suurimmista. Maassa elää noin 210 nisäkäslajia, 620 lintulajia, 250 matelijalajia ja 150 sammakkolajia. Myös merialueiden eläimistö on runsasta.[25]
Isoista kissaelämistä maassa elävät malakantiikeri, leopardi ja puuleopardi. Malaijikarhu on myös suuri petoeläin. Suuria kasvinsyöjiä ovat sumatransarvikuono, intiantapiiri, kääpiökauris, muntjakki, sambarhirvi, villisika, partasika, gauri ja aasiannorsu.[25]
Kädellislajeja Malesian alueella ovat borneonoranki, siamanki, nenäapina, jaavanmakaki, borneongibboni, harmaalanguri ja hidaslori.[3][13][26]
Monet Malesiassa elävistä suurista nisäkäslajeista ovat erittäin uhanalaisia. Maan hallitus pyrkii säilyttämään maan monipuolisen luonnon. Hallitus pyrkii tasapainottamaan maan talouskasvun ja luonnonsuojelun, mutta sitä on syytetty suuryritysten suosimisesta luonnonsuojelun kustannuksella. Etenkin metsien hakkuut ovat olleet kohtalokkaita metsien eläimistölle. Ongelmana on myös ollut salametsästys ja laiton eläinkauppa.[3][13] Merieläimistölle on uhkana elinympäristöjen tuhoutuminen ja laiton kalastus. Malesia on ryhtynyt Indonesian ja Filippiinien valtioiden kanssa yhteiseen suojeluprojektiin, jolla pyritään suojelemaan meriluontoa.[27]
Hasardit
muokkaaSeisminen aktiivisuus
muokkaaMalesia sijaitsee kahden suuren tektonisen laatan, Euraasian laatan ja Indo-Australian laatan välissä olevalla Sundan laatalla. Malesian alue on vakaa, mutta joskus Sumatralla ja Filippiineillä sattuvat maanjäristykset voivat tuntua Malesiassa pienenä vapinana.[28] Vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristys kasvatti Malesiassa mielenkiintoa seismisen aktiivisuuden vaikutuksista. Huolenaiheina ovat Malakan niemimaan länsirannikolla sijaitsevat osavaltiot, sekä Itä-Malesiassa Sabah.[29]
Tulvat
muokkaaMalesian keskimääräinen sademäärä on 2000–4000 mm vuodessa ja maa on altis tulville. Vuodesta 1926 lähtien maassa on ollut 15 suurta tulvaa. Tulvista on tullut yhä suurempi huolenaihe jokivarsien nopean kehittämisen takia, mikä on vähentänyt jokien kapasiteettia ja lisännyt jokien virtaamaa.[30] Myös sademetsien häviäminen on lisännyt tulvia, koska metsät hidastavat alas rinnettä valuvan veden virtausta ja metsäkasvusto imee oman osuutensa vedestä. Lisäksi sateiden puuttomasta maasta irrottama liete tukkii joet.[24]
Lähteet
muokkaa- Wissen Media Verlag GmbH Gütersloh/München: Maailmalla Aasia, s. 112-115. Saksa: WSOY, 2008. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- Marshall Cavendish Corporation s. 1156, 1158–1161, 1164, 1166–1171. New York: Marshall Cavendish Corporation. (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c d Maailmalla Aasia, WSOY
- ↑ a b c d Könemann: Geographica. Australia: Random House Australia Pty ltd, 2006. ISBN 978-3-89731-916-5 (suomeksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l Marshall Cavendish Corporation, World and Its Peoples: Malaysia, Philippines, Singapore, and Brunei
- ↑ a b Maritime Claims CIA The World Factbook. Arkistoitu 19.11.2012. Viitattu 29.8.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c Saw, Swee-Hock: The population of Peninsular Malaysia, s. 1-2. WSOY, 2007. ISBN 978-981-230-730-9 Julkaisupaikka = Saksa Teoksen verkkoversio (viitattu 29.8.2014). (englanniksi)
- ↑ Countries and Their Cultures, Malaysia everyculture.com. Viitattu 29.8.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Main Range (mountains, Malaysia) Encyclopædia Britannica. Viitattu 10.1.2010. (englanniksi)
- ↑ Pahang River Encyclopædia Britannica. Viitattu 31.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Kinabatangan River Encyclopædia Britannica. Viitattu 31.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Rajang River Encyclopædia Britannica. Viitattu 31.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Lonely Planet: Mt Kinabalu Lonely Planet. Viitattu 29.8.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 29.8.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c Richmond, Simon: Malaysia, Singapore & Brunei, s. 366. Lonely Planet, 2010. ISBN 978-1-74104-887-2 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Bombalai Smithsonian Insititution. Arkistoitu 26.8.2014. Viitattu 30.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Bombalai volcano Volcano Live. Viitattu 30.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Stevens, Alan M.: Kamus Lengkap Indonesia Inggris, s. 89. Ateena: hio University Press, 2004. ISBN 979-433-387-5 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Islands of Malaysia wonderfulmalaysia.com. Viitattu 31.8.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Lehtipuu, Markus: Malesia, Singapore, Bali, s. 284-288. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 952-9715-16-1
- ↑ a b BBC Weather, country guide Malaysia bbc.com. Arkistoitu 25.5.2005. Viitattu 29.8.2014. (englanniksi)
- ↑ General Climate Information 28.7.2008. Malaysia Meteorological Department. Arkistoitu 20.3.2008. Viitattu 31.8.2014.
- ↑ Kuala Lumpur, Malaysia Weatherbase. Viitattu 31.8.2014.
- ↑ Tropical Forest Mapping and Monitoring in Malaysia (pdf) 15.3.1999. Global Observation of Forest Cover Workshop. Arkistoitu 21.2.2014. Viitattu 3.2.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c National parks Tourism Malaysia. Viitattu 29.8.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c The Malaysian Rainforest WWF. Viitattu 30.8.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Alexander, James: Malaysia Brunei & Singapore, s. 46-50. Saksa: New Holland Publishers, 2006. 1-86011-309-5 Teoksen verkkoversio (viitattu 31.8.2014).[vanhentunut linkki]
- ↑ Borneo dream borneodream.com. Viitattu 30.8.2014. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Saving the gardeners of the ocean Inquirer Global Nation. Viitattu 31.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Keseismikan Malaysia webarchive.org. Arkistoitu 24.6.2008. Viitattu 31.8.2014. (malaijiksi)
- ↑ Dealing with a restless planet 17.4.2008. New Straits Times. Arkistoitu 19.2.2013. Viitattu 31.7.2008. (englanniksi)
- ↑ Flood and Drought Management in Malaysia 21.6.2007. Ministry of Natural Resources and Environment Malaysia. Arkistoitu 10.9.2008. Viitattu 1.8.2008. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Malesian maantiede Wikimedia Commonsissa
