Marguerite Duras

ranskalainen kirjailija ja elokuvaohjaaja (1914–1996)

Marguerite Duras, oik. Marguerite Germaine Marie Donnadieu (4. huhtikuuta 1914 Saigon, Ranskan Indokiina (nyk. Vietnam) – 3. maaliskuuta 1996 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija ja elokuvaohjaaja. Durasia pidetään yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä ranskalaisista kirjailijoista ja kulttuurivaikuttajista. Durasin teoksia on käännetty yli 40 kielelle. Hän on luetuimpia ja tunnetuimpia ranskalaisia nykykirjailijoita.

Marguerite Duras
Marguerite Duras
Marguerite Duras
Henkilötiedot
Syntynyt4. huhtikuuta 1914
Saigon, Kotšinkiina, Ranskan Indokiina
Kuollut3. maaliskuuta 1996 (81 vuotta)
Pariisi, Ranska
Kansalaisuus Ranska
Ammatti kirjailija, näytelmäkirjailija, elokuvaohjaaja
Kirjailija
Äidinkieliranska
Tuotannon kieliranska
Esikoisteos Les Impudents (1943)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Elämä ja ura

muokkaa

Duras asui lapsuutensa ja nuoruutensa Vietnamissa eli silloisessa Indokiinassa, joka oli Ranskan siirtomaa. Hänen äitinsä oli ranskalainen ja toimi vietnamilaisille tarkoitetun kansakoulun opettajana. Äiti oli kirjailijan sanojen mukaan yhteisön hierarkiassa alinta tasoa, ja menetti myös vähäiset omaisuutensa huonolla kiinteistökaupalla. Duras muutti Ranskaan opiskelemaan oikeustiedettä ja matematiikkaa päästyään 18-vuotiaana ylioppilaaksi. Hän kuitenkin keskeytti opintonsa ja ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi. Hänen esikoisteoksensa ilmestyi vuonna 1941.[1][2]

Duras teki läpimurtonsa kirjailijana teoksilla Le marin de Gibraltar (1952), Les petits chevaux de Tarquinia (1953) ja Le square (1955). Ne kuvaavat usein naisia, joiden asiat ovat ulkoisesti kunnossa, mutta jotka ovat ikävystyneitä eivätkä saa otetta tai kosketusta läheisiinsä tai muihin ihmisiin. Myös hänen 1970-luvun teoksensa kuvaavat eristyneisyyttä. Duras ei yleensä esittänyt teostensa henkilöiden tunteita niitä suoraan kuvaamalla, vaan antaa niiden heijastua ympäröivään yhteisöön. Tämän vuoksi häntä on pidetty uuden romaanin (roman nouveau) kirjailijaryhmään kuuluvana, joskaan hänellä ei ollut suoraa kosketusta tämän ryhmän jäseniin.[1]

Vuosina 1943–1949 Duras kirjoitti päiväkirjaa vihkoihin, jotka hän sittemmin testamenttasi arkistoitaviksi. Niihin perustuvat Durasin muistelmat ja "nuoruuden päiväkirjat" julkaistiin vuonna 2006 nimellä Cahiers de la guerre (suom. Sodan vihkot, 2008).

Duras sai kansainvälistä huomiota Cannesin elokuvafestivaaleilla vuonna 1959 käsikirjoituksellaan Alain Resnais'n ohjaamaan elokuvaan Hiroshima, rakastettuni. Elokuvakäsikirjoitus on julkaistu myös suomeksi. Hänen tunnetuin elokuvaohjauksensa on varsin omaperäistä ja aistillista, 1970-luvun henkeen feminiiniä estetiikkaa pursuava India Song (1975).

Osa Durasin 1960- ja 1970-luvun teoksista, mukaan lukien Lol V. Steinin elämä (1964) ja Varakonsuli (1965), muodostavat itsessään yhtenäisen kokonaisuuden, niin sanotun Intia-syklin. Näissä teoksissa hän käsittelee osaksi samoja henkilöitä ja tapahtumia. Kummankin edellä mainitun romaanin päähenkilöt sairastavat kirjailijan tuotannolle ominaista ”kuolemantautia”. 1970-luvun poliittisen, feministisen ja elokuvallisesti rikkaan kauden jälkeen Duras palasi 1950-luvun lopulla valitsemastaan modernismista konventionaalisempaan ja narratiivisempaan tyyliin. Voimakkaasti omaelämäkerrallinen romaani Rakastaja (1984) sai julkaisuvuotenaan arvostetun Goncourt-palkinnon, ja siitä tuli kansainvälinen bestseller. Pohjoiskiinalainen rakastaja (1991) on romaanin toisinto, jonka Duras kirjoitti suivaannuttuaan Jean-Jacques Annaud'n romaanin pohjalta ohjaamaan valtavirtaa kosiskelevaan filmatisointiin.lähde?

Novellikokoelman Tuska dokumentaarisen niminovellin Duras oli kirjoittanut toisen maailmansodan aikaan, mutta sota-ajan kärsimyksistä – niin yhteiskunnallisessa kuin henkilökohtaisessakin elämässään – traumatisoituneena hän unohti tekstin vuosikymmeniksi,lähde? ja teos julkaistiin vasta vuonna 1985. Pitkä novelli käsittelee Durasin rakastetun paluuta keskitysleiristä ja Ranskan vastarintaliikkeen toimintaa. Sodan vihkot palaa muun muassa Tuskan teemoihin, aiheisiin ja tapahtumiin.

Duras kuoli 81-vuotiaana elettyään elämänsä viimeiset vuodet 36 vuotta itseään nuoremman Yann Andréan kanssa (nimi on Durasin rakastetulleen antama). Duras oli kärsinyt pitkään masennuksesta ja alkoholismista.

Teokset

muokkaa

Suomennokset

muokkaa

Kaikki

muokkaa
Romaanit
  • Les impudents (1943)
  • La vie tranquille (1944)
  • Un barrage contre le Pacifique (1950)
  • Le marin de Gibraltar (1952)
  • Les petits chevaux de Tarquinia (1953)
  • Le square (1955)
  • Moderato cantabile. Sonaatti rakkaudelle (1967), (Moderato Cantabile, 1958).
  • Puoli yksitoista kesäiltana (1963), (Dix heures et demie du soir en été, 1960).
  • Lol V. Steinin elämä (1986), (Le Ravissement de Lol V. Stein, 1964).
  • Varakonsuli (1988), (Le Vice-Consul, 1965).
  • L'Amante anglaise (1967)
  • Détruire, dit-elle (1969)
  • Abahn Sabana David (1970)
  • L'Amour (1971)
  • Ah, Ernesto (1972)
  • Laiva Nuit (Le Navire Night, suivi de Césarée, Les mains négatives, Aurelia Steiner, 1979)
  • L'Été 1980 (1980)
  • Les yeux verts (1980)
  • Agatha (1981, pienoisromaani, suom. 2000).
  • Outside (1981)
  • L'Homme atlantique (1982)
  • Savannah bay (1982)
  • La Maladie de la mort (1982)
  • Rakastaja (1985), (L’Amant, 1984).
  • Tuska (La Douleur, 1985)
  • La musica deuxième (1985)
  • La mouette de Tchekhov (1985)
  • Siniset silmät, musta tukka, (Les Yeux bleus Cheveux noirs, 1986, pienoisromaani).
  • La pute de la côte normande (1986)
  • Jokapäiväinen elämä, (La vie matérielle, 1987, muistelma).
  • Emily L., (1987, suom. 1989).
  • Kesäsade, (La Pluie d’été, 1990).
  • Pohjoiskiinalainen rakastaja, (L’Amant de la Chine du Nord, 1991).
  • Yann Andréa Steiner (1992)
  • Ei muuta, (C’est tout, 1995, pienoisromaani).
Elokuvakäsikirjoitukset
  • Hiroshima, rakastettuni (Hiroshima, mon amour, 1960)
  • Une aussi longue absence (1961)
  • La musica (1966)
  • Détruire, dit-elle (1969)
  • Jaune le soleil (1971)
  • Nathalie Granger (1972)
  • La femme du Gange (1973)
  • India Song (1975)
  • Baxter, Vera Baxter (1976)
  • Son nom de Venise dans Calcutta désert (1976)
  • Des journées entières dans les arbres (1976)
  • Le camion (1977)
  • Le navire night (1978)
  • Césarée (1978)
  • Les mains négatives (1979)
  • Aurelia Steiner, dit Aurelia Melbourne (1979)
  • Aurelia Steiner, dit Aurelia Vancouver (1979)
  • Agatha, ou les lectures illimitées (1981)
  • Dialogue de Rome (1982)
  • L'Homme atlantique (1982)
Näytelmäkäsikirjoituksia
  • Les Viaducs de la Seine-et-Oise (1959)
  • L'Éden-cinéma (1982)

(romaani- ja elokuvakäsikirjoitusten pohjalta lukuisia näytelmiä)

Muita teoksia
  • Les Parleuses (1974), haastatteluja Xavière Gauthier'n kanssa.
  • Les lieux de Marguerite Duras (1977), haastattelu Michelle Porten kanssa.
  • Kirjoitan. ((Écrire, 1993.) Suomentanut Annika Idström) Helsinki: Like, 2005. ISBN 952-471-583-X
  • Sodan vihkot ja muita kirjoituksia. ((Cahiers de la guerre et autres textes, 2006.) Suomentanut Matti Brotherus) Helsinki: Like, 2008. ISBN 978-952-471-968-1

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Andréa, Yann: Duras, rakastettuni, Nemo, 2001.
  • Adler, Laurie: Marguerite Duras, Gallimard, 1998. (ranskaksi)
  • Kuuskoski, Martti-Tapio: ”Marguerite Durasin kirjalliset ja elokuvalliset rituaalit”, Filmihullu 2/2001.

Lähteet

muokkaa
  1. a b Otavan suuri ensyklopedia. Täydennysosa 1, s. 9641, art. Duras, Marguerite. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-05124-5
  2. Duras, Marguerite Like. Viitattu 5.7.2008., päivitetty viite 5.1.2016
  NODES