Tämä artikkeli kertoo lasimuotoilijasta. Samannimisestä asianajajasta kertoo artikkeli Markku Salo (asianajaja).

Markku Juhani Salo (s. 20. tammikuuta 1954 Nokia) on suomalainen muotoilija ja lasitaiteilija.[1] Salo tunnetaan lasiteostensa ohella sarjavalmistetuista lasiesineistä, kuten Nappi-kynttilätuikuista, Oliivi-laseista ja Aava-maljakosta.[2]

Markku Salon Lasiaika, 2002, Urjala.

Salo valmistui kuvataiteilijaksi Kankaanpään taidekoulusta vuonna 1974 ja teolliseksi muotoilijaksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1979. Vuoteen 1983 saakka Salo toimi Saloralla aluksi televisioiden ja äänentoistolaitteiden muotoilijana ja sitten muotoiluosaston päällikkönä. Vuonna 1983 hän siirtyi elektroniikasta lasimuotoiluun ja Salorasta Iittala-Nuutajärvi Oy:n suunnittelijaksi[1], jossa tehtävässä toimi Nuutajärven lasitehtaalla vuoteen 1991. Siitä lähtien hän on toiminut oman Muotohuone Oy:nsä puitteissa Urjalan Nuutajärvellä. Hän on myös Nuutajärven Galleria Osuuskunta NuGO:n ja Nuutajärven Lasikomppanian sekä muotoilijoiden ja taidekäsityöläisten Modus ry:n perustajajäsen.[3]

Salo käyttää lasitaiteessaan useita eri tekniikoita, kuten lasin puhaltamista metalliverkkoon, lasin yhdistämistä puuhun sekä pâte de verre -muottiinsulatusmenetelmää, jossa käytetään hienoa lasimurskaa.[2]

Muotoilijan ja lasitaiteilijan työnsä ohella Salo on toiminut opettajana muun muassa Taideteollisessa korkeakoulussa ja Hämeen ammattikorkeakoulun lasialan yksikössä Hämeenlinnan Wetterhoffissa. Saloran ja Iittalan lisäksi Salo on toteuttanut muotoiluprojekteja muun muassa Arabialle, Aarikalle ja Lundialle. Hän on vuodesta 1987 lähtien pitänyt lähes 40 yksityisnäyttelyä Suomessa – useimmin Galleria Uusitalossa Helsingissä – ja eri puolilla Eurooppaa sekä 1997 Etelä-Koreassa. Hänen teoksiaan on ulkomailla muun muassa Victoria and Albert Museumissa Lontoossa sekä The Corning Museum of Glass- ja Cooper Hewitt -museoissa New Yorkissa.[3]

Vuonna 1994 avatun kulttuurikeskus Malmitalon lasikattoiseen aulaan Helsingissä tilattiin Salolta Tuulipussiksi nimetty lasiveistos.[4]

Salolle myönnettiin Valtion taideteollisuuspalkinto 1989, Georg Jensen -palkinto 1990 ja viisivuotinen taiteilija-apuraha 1992. Vuonna 1999 Salo sai Pro Finnish Design -kunniamaininnan[1] ja vuonna 2015 Kaj Franck -palkinnon.[5] Hänelle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2018[6].

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Kuka kukin on 2003. Helsinki: Otava, 2002.
  2. a b Hannu Pöppönen: Lasitaiteilijan näyttävät vuodet – Markku Salon pitkästä urasta on esillä parhaat palat 22.8.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 27.10.2012.
  3. a b Markku Salo: Markku Salo curriculum vitae (pdf) 5/2011. Pori: Porin taidemuseo. Viitattu 27.10.2012.
  4. Malmitalon historiaa Helsingin kaupunki. Viitattu 4.1.2017.
  5. Kaj Franck -palkinto lasitaiteilija Markku Salolle
  6. Taiteilijaeläkkeiden saajissa eniten muusikoita ja kuvataiteilijoita Taiteen edistämiskeskus (Taike). 5.3.2018. Viitattu 6.3.2022.

Aiheesta muualla

muokkaa
  NODES
OOP 2
os 11