Matalaenergiatalo

Matalaenergiatalo on rakennus, jonka tilojen lämmitykseen kuluvan energian kulutus on tavanomaista pienempi, korkeintaan 60 kWh/m² vuodessa eli puolet rakennusmääräykset täyttävän omakotitalon keskimääräisestä kulutuksesta. Määritelmä on Euroopassa jokseenkin vakiintunut. Matalaenergiatalojen rakentaminen on mahdollista tavanomaisella nykytekniikalla: riittävällä vaipan eristämisellä yhdistettynä energiatehokkaaseen ilmanvaihtoon.

Energiankulutus

Esimerkiksi pientalon koko elinkaaren ympäristökuormituksesta 80-90 % aiheutuu käytön aikaisesta energiankulutuksesta. Suomessa energian kokonaiskäytöstä kuluu vuosittain 22 % rakennuksien lämmitykseen. Asumisen osuus Suomen kasvihuonepäästöistä on noin 30 prosenttia. Matalaenergiatalosta hyötyvät kansantalous, ympäristö ja käyttäjät.

Rakennusten energiatehokkuusluokitus: kulutuksen maksimiarvot kWh/m2 vuodessa
Luokka	Saksa	Ruotsi	Suomi
A-luokka	30	100	150
B-luokka	50	130	170
C-luokka	70	160	190
D-luokka	90	190	230

Matalaenergia-, minimienergia- ja normitalon energiankulutus asuinneliötä kohti vuodessa Suomessa (taulukon tiedot ovat suuntaa antavia)
Sijainti	Normitalo (minimi)	Matalaenergiatalo	Minimienergiatalo
Etelä-Suomessa	60 kWh	31 kWh	16 kWh
Jyväskylän korkeudella	70 kWh	35 kWh	19 kWh
Inarin korkeudella	90 kWh	~45 kWh	~24 kWh

Säästö

VTT:n mukaan matalaenergiatalon kustannukset nousevat 3-5 prosenttia normaalirakentamiseen verrattuna. Investoinnin takaisinmaksuaika on alle 10 vuotta. Oulun kaupungin rakennusvalvonnan ja rakennusyritysten selvityksen mukaan energiatehokkaan omakotitalon rakentaminen maksaa 4 000-8 000 euroa enemmän kuin tavanomainen talo.

Suunnittelun lähtökohdat

Matalaenergiatalojen suunnittelun lähtökohta on kestävä kehitys. Tavoitteena on, että energiaa, sähköä ja vettä kuluu vähemmän ja uusiutuvaa energiaa hyödynnetään tehokkaasti .

Suunnittelun avainasioita ovat rakennuksen koko ja muoto, massan sijoittelu tontille, vaipan lämmöneristys ja ilmanpitävyys, lämmitysjärjestelmä ja lämmöntuottotapa, lämmöntalteenotolla varustettu ilmastointi, pieni vedenkulutus, vähän kuluttavat vesikalusteet ja sähköratkaisut, sekä teknisten järjestelmien tarpeenmukainen ohjaus. Kiinnittämällä huomiota rakennuksen vaipan lämmöneristyskykyyn ja tiiviyteen, sekä rakennuksen ilmanvaihtoon voidaan huomattavasti vaikuttaa rakennuksen energiankulutukseen.

Matalaenergiataloissa on eristettä normitaloa enemmän: seinät 30 cm (normi 25 cm), yläpohja 55 cm (50 cm) ja alapohja 20 cm (15 cm). Ikkunoiden ja ovien lämmönläpäisyarvo U-arvo on alle 1,0 (normi 1,0).

Suomi

Suomessa rakennusten lämmittämiseen kuluu 22 % energiasta. Rakennusten käyttö, ylläpito ja rakentaminen vie 40 % energiasta. Jos kaikki Suomen uudisrakennukset toteutettaisiin matalaenergiatekniikalla tilojen lämmitystarve putoaisi 5 % 10 vuodessa. Korjausrakentaminen antaisi saman vähennyksen energiatarpeessa. Suomessa matalaenergiatutkimus on verrattain vähäistä. Ekologisen rakentamisen ylioppilaan mukaan aihetta ei opeteta kunnolla korkeakouluissa ja yliopistossa. Tappioiksi muodostuvat energiakustannukset, kilpailuedun antaminen muille maille ja ilmastokatastrofin sosiaaliset, taloudelliset ja luonnontieteelliset menetykset.

Suosio

Rakennustekniikantutkijoista osa on sitä mieltä, ettei olisi järkevää rakentaa muita kuin matalaenergiarakennuksia. Niiden hyödyt ovat moninaiset ja investoidun rahan saa moninkertaisesti takaisin. Matalaenergiarakentaminen ei ole kuitenkaan vielä yleisesti tunnettua. Matalaenergiarakennuksia rakennetaan Suomessa vähän, koska päätöksenteossa painotetaan rakennuskustannusten merkitystä rakennuksen koko elinkaaren kustannusten sijaan. Valmiita "Avaimet käteen" -periaatteella tehtyjä ratkaisuja on vaikeaa löytää. Koska tekniikan hyödyt ovat suurimmat käyttäjille ja yhteiskunnalle, poliittisten päättäjien ja kuluttajien pitäisi osata vaatia vaihtoehtoja.

Helsingin Sanomien kesällä 2008 neljälle suurelle rakennusliikkeelle tekemän kyselyn mukaan Uudeltamaalta ei löytynyt ko. yrityksiltä yhtäkään D-luokkaa parempaa rivitalokohdetta. Kyselyn rakennusliikkeet lupasivat tällaisia taloja joskus tulevaisuudessa.

VTT:n tutkimukset

Matalaenergiarakentaminen ei vaadi erikoistekniikkaa, vaan perustuu jo olemassa oleviin, toimiviksi havaittuihin ratkaisuihin. Matalaenergiaratkaisut nostavat rakennuskustannuksia noin 3-5 %. Investoinnilla lämmitysenergian kulutus putoaa alle puoleen.VTT:n tekemien laskelmien (arvioiden) mukaan rakennustavan muutoksella voitaisiin helposti pienentää koko Suomen energiantarvetta. Mikäli kaikki uudet asuinrakennukset tehtäisiin matalaenergiataloiksi vuoden 2000 normien sijaan, niin 25 vuoden päästä kulutuksen vuotuinen pieneneminen vastaisi Loviisan ydinvoimalan tuottamaa energiamäärää. Rakennusten energiankulutusta voidaan laskea myös jälkeenpäin tehtävillä toimilla. Samalla usein sisäilman laatu ja asumismukavuus parantuvat.

Historia

• 1978 Bruno Erat rakensi Suomeen ensimmäisen passiivista aurinkoenergiaa hyödyntävän talon
• 1980 Saksassa ja Itävallassa alkoi julkinen alan tutkimus
• 1992 Ensimmäinen passiivitalo (15 kWh/m²/a) Darmstad Saksa (normi 100-120 kWh/m²/a)
• 1996 Passivhaus-Institut Saksa
• 2005 7000 passiivitaloa Saksassa, Suomessa ei yhtään
• 2005 Norjan asuntorahasto myöntää lainoja vain matalaenergiataloille
• 2005 Espanjassa aurinkolämmitys pakolliseksi uudisrakentamisessa ja korjausrakentamisessa
• 2008 Suomessa energiatodistus

Katso myös

• Passiivitalo
• Nollaenergiatalo
• Plusenergiatalo
• Lämmönläpäisykerroin
• Ekorakentaminen
• Poistoilmalämpöpumppu

Lähteet

• Hellsten Johanna: Määritelmäviidakko. Matalaenergia-, passiivi-, nolla- ja plusenergiatalo. Rakennuslehti, 2.10.2008, 2008. vsk, nro 30, s. 17. Suomen Rakennuslehti Oy. www-linkki (maksullinen). Viitattu 4.10.2008.
• Mikko Saari: Matalaenergiatalot ja sähkölämmitys (pdf) 9.11.2004. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 19.10.2007.
• Motiva Oy: Motivan julkaisuja: Lämmitysjärjestelmät motiva.fi. Arkistoitu 5.12.2013. Viitattu 6.5.2013.
• Matalaenergiatalo säästää rahaa (Arkistoitu – Internet Archive), STUL, 21.6.2004.
• VTT:n uudella teknologialla kerrostalon lämmitysenergian kulutus laskee kolmasosaan, Tiedetoimittaja, 24.10.2005.
• Ensimmäinen passiivitalo nousee Vantaalle (Arkistoitu – Internet Archive), Mikko Piiroinen, Tekniikka ja Talous, 13.02.2008.

Aiheesta muualla

• Energiatehokas koti -sivusto, Motiva.
• Rakentaminen (Arkistoitu – Internet Archive), Motiva
• Kuinka säästät ostoenergiaa omakotitalon lämmityksessä (Arkistoitu – Internet Archive), Oulun kaupungin rakennusvalvontavirasto, 2007.
• Jyri Nieminen: Matalaenergiarakentaminen 7.5.2007. VTT. Arkistoitu 8.10.2007. Viitattu 26.6.2007.
• Energiapihi rakentaja on yksin, Taloussanomat, 17.2.2008.
• Pohjoismaiden ensimmäisten matalaenergiakerrostalojen rakentaminen alkaa Espoossa ja Heinolassa (Arkistoitu – Internet Archive), Rakennusliike Reponen Oy, 2008.
• Ympäristö ja asuinmukavuus etusijalla Lahden Ankkurissa, Sivut 4-6^{[vanhentunut linkki]}, Schneider Electric, 2011

Rakentaminen ja kestävä kehitys

Yhdyskuntasuunnittelu	ympäristövaikutusten arviointi ekokylä yhteisökylä
Suunnitteluperiaatteet	ekorakentaminen aurinkoarkkitehtuuri matalaenergiatalo passiivitalo nollaenergiatalo plusenergiatalo
Lämmitys	aurinkolämmitys kaukolämpö lämpöpumppu maalämpö puupelletti takka
Talotekniikka	ilmanvaihtokone aurinkokenno energiansäästölamppu
Rakennustekniikka	rakennuksen vaippa lämmöneriste ilmansulku ikkuna
Perinnerakentaminen	hirsirakentaminen olkipaalirakentaminen savirakentaminen turpasmökki terva keittomaali
Organisaatiot	ympäristöhallinto Ympäristöministeriö Ympäristökeskus Motiva