Matthias Castrén
Matthias Eriksson Castrén, ven. Матиас Кастрен, (29. toukokuuta 1764 Pudasjärvi – 15. toukokuuta 1845 Kemi) oli Kemin kirkkoherra [1]ja Pohjois-Suomen lääninrovasti[2].[3]
Matthias Castrén | |
---|---|
Suomen lähetyskunnan edustaja | |
pappissäädyn edustaja Suomen Pietarin lähetyskunnassa joulukuun aikana 1808 – noin. 31. tammikuuta 1809.
|
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Matias Eriksson Castrén |
Syntynyt | 29. toukokuuta 1764 Pudasjärvi, Ruotsin valtakunta |
Kuollut | 15. toukokuuta 1845 (80 vuotta) Kemi, Suomen suuriruhtinaskunta |
Kansalaisuus | Ruotsi 1764– , Suomi 1809– |
Ammatti | kirkkoherra, lääninrovasti |
Arvonimi | teologian kunniatohtori 1817 |
Titteli | pappi |
Vanhemmat | Isä; Eric Castrén, Sr. ja äiti; Catarina Elisabet Keckman |
Puoliso | Elsa Beata Jacocsdotter Elfving |
Sukulaiset | Castrén |
Muut tiedot | |
Tunnustukset | Pyhän Vladimirin ritarikunta 4. lk ritarimerkki, Pyhän Annan ritarikunta 2. lk ritarimerkki. |
Aiheesta muualla | |
Kotisivu | |
Henkilöhistoria
muokkaaPerhetausta
muokkaaMattias Castrénin vanhemmat olivat Kemin kirkkoherra Erik Mattsson Castrén sr. ja Katarina Elisabet Castrén. Aviopuoliso oli Elsa Beata Jacocsdotter Elfving. Heidän perheeseen kuului viisi lasta: Maria Vilhelmina Castrén, Gustava Matilda Castrén, Erik Vilhelm Castrén, Matthias Ulric Castrén ja Carolina Jacobina Castrén.
Mattiaksen veljen Kristian Castrénin (1779–1825[4]) pojanpoika oli historioitsija ja valtiopäivämies Robert Castrén, jonka teoksiin lukeutuu muun muassa Finska deputationen 1808–1809 (1879).
Historia
muokkaaTurun akatemian opintojen ja pappisvihkimyksen jälkeen vuonna 1786 Castrén oli aluksi isänsä Kemin kirkkoherran Eric Castrénin apulaisena. Tämän kuoltua hänet nimitettiin kaksi vuotta myöhemmin kirkkoherraksi. Koko Pohjois-Suomesta vastaavaksi lääninrovastiksi hän tuli 1791. Castrén edisti kansanopetusta seurakunnassaan, mutta vastusti saamen kielen käyttöä opetuksessa. Vuonna 1808 hän oli mukana Suomen lähetyskunnan jäsenenä Aleksanteri I:n luona[1][5]. Seuraavina vuosina hän järjesti kirkolliset olot Suomeen liitetyssä Länsi-Pohjassa. Keisari myönsi 1817 hänelle ansioistaan teologian kunniatohtorin arvon[6].[3]
Castrén harrasti kasvi- ja eläintiedettä. Hänen lukuisia kasvitieteellisiä havaintojaan ilmestyi Suomen Talousseuran julkaisuissa.[7]
Huomionosoitukset
muokkaaPyhän Vladimirin ritarikunta IV. luokan kunniamerkki, Suomen lähetyskunta 1808.[1]
Pyhän Annan ritarikunta II. luokan, kunniamerkki 1811.[1]
Arvonimet
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 20.10.2022.
- ↑ 14.6.1845 Wasa Tidning no 24, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 20.10.2022.
- ↑ a b Castrén, Matias (1764-1845) kansallisbiografia.fi. Viitattu 4.5.2024.
- ↑ Castrén, Kristian (1779-1825) kansallisbiografia.fi. Viitattu 8.5.2024.
- ↑ 31.10.1939 Vaasa no 294, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 23.1.2023.
- ↑ a b Matthias Castrén - Svenskt Biografiskt Lexikon sok.riksarkivet.se. Viitattu 20.10.2022.
- ↑ Jouko Vahtola: Castrén, Matthias (1764–1845) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.6.2003. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.