Minäkäsitys

Minäkäsitys eli minäkuva on mielle omasta itsestä, ihmisen käsitys siitä, millainen hän on.

Taiteilija Gustave Léonard de Jonghen maalaus Vanity.

Minäkäsitys on osa yksilön maailmankuvaa. Se on läpi elämän muuttuva kuva itsestä ja suhteesta ympäristöön. Siihen vaikuttava tekijä on toisten ihmisten suhtautuminen yksilön toimintatapoihin ja persoonallisuuteen. Esimerkiksi se, että kehitysvammaisten kyseessä ollen yleensä kiinnitetään huomiota vain heidän taitamattomuuteen eikä heidän kykyihinsä, saa kehitysvammaisten minäkäsityksen muodostumaan jokseenkin negatiiviseksi. Sen sijaan muiden ihmisten hyväksyvä ja arvosteleva palaute tukee ihmisen henkistä hyvinvointia ja se voi esimerkiksi auttaa toipumaan psyykkisistä ongelmista. Minäkuvaa voidaan katsoa kolmesta näkökulmasta. Ensinnäkin on ihanneminäkuva, joka käsittää yksilön mielikuvan siitä, millainen hän haluaisi olla ja millaisia toiveita hänellä on itsensä suhteen. Toiseksi on normatiivinen minäkäsitys, joka kuvaa ihmisen käsitystä siitä, että millaisen ympäristö haluaa hänen olevan ja mitä ympäristö odottaa häneltä. Kolmanneksi on todellinen minäkuva, joka käsittää ihmisen mielikuvan siitä, että millainen hän oikeasti on ja millaisia rooleja hänellä on eri yhteisöissä ja tilanteissa.

Katso myös

• Itsetunto
• Ruumiinkuva
• Suuruusharha
• Narsismi
• Narsistinen persoonallisuushäiriö

Kirjallisuutta

• Järvilehto, Timo: Mikä ihmistä määrää?: Ajatuksia yhteistyöstä, tietoisuudesta ja koulutuksesta. Oulu: Pohjoinen, 1995. ISBN 951-749-226-X
• Keltikangas-Järvinen, Liisa: Hyvä itsetunto. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19425-5