Mošenskojen piiri
Mošenskojen piiri (ven. Мошенско́й райо́н, Mošenskoi raion) on kunnallishallintoalue Novgorodin alueella Venäjällä. Vuonna 1927 perustetun piirin pinta-ala on 2 568 neliökilometriä. Asukkaita on 7 000 henkeä (vuonna 2012).[1]
Mošenskojen piiri Мошенско́й райо́н, Mošenskoi raion |
|
---|---|
Lippu |
|
Mošenskojen piiri Novgorodin alueen kartalla. |
|
Valtio | Venäjä |
Alue | Novgorodin alue |
Hallinto | |
– hallinnon tyyppi | kunnallispiiri |
– hallinnollinen keskus | Mošenskoje |
Pinta-ala | 2 568 km² |
Väkiluku (2012) | 7 000 |
Piirin sivusto |
Maantiede
muokkaaPiiri sijaitsee Valdain ylängön pohjoisosassa Msta- ja Mologajokien vedenjakajalla. Se rajoittuu lännessä Novgorodin alueen Borovitšin, pohjoisessa Hvoinajan ja idässä Pestovon piireihin sekä etelässä Tverin alueeseen.[1] Pinta-alasta 69,3 % on metsää, 18,4 % maatalousmaata, 7,2 % luonnonsuojelualuetta, 3,1 % vesistöjä ja 2,5 % asuinaluetta[2].
Tärkeimmät joet ovat Mstan sivujoki Uver, Mologaan laskeva Koboža sekä Uverin sivujoet Suhaja ja Radol. Seudulla on lukuisia järviä, joista suurimmat ovat Karaboža, Igor, Suhoje, Velikoje, Tšornoje, Beloje, Brodskoje, Ostrovenskoje ja Meglino. Piirin alueella sijaitsee Redrovskin rauhoitusalue.[1]
Hallinnollinen jako ja asutus
muokkaaPiiriin kuuluu viisi maalaiskuntaa: Dolgoje, Kalininskoje (keskuspaikka Novyi Posjolok), Kirovskoje (keskuspaikka Sloptovo), Mošenskoje ja Orehovno[3]. Hallinnollinen keskus on Mošenskojen kylä, josta on 250 kilometriä alueen pääkaupunkiin Novgorodiin[1]. Baryšovon, Brodin, Gorodištšin, Dubiškin, Kabožan, Krasnaja Goran, Megletsyn, Ostaševon, Tšuvaševa Goran ja Ustrekan kunnat lakkautettiin vuonna 2010[4].
Asutuskeskuksia on yhteensä 210[1]. Piirin väestöstä 34 % asuu Mošenskojen kylässä. Kaupunkiväestöä ei ole.[5]
Asukasluvun kehitys
1959 | 1970 | 1979 | 1989 | 2002 | 2010 |
---|---|---|---|---|---|
20 816[6] | 15 758[7] | 11 737[8] | 10 679[9] | 9 486[10] | 7 309[5] |
Historia
muokkaaNovgorodin Bežetskin viidennekseen kuulunut Mošenskojen pogosta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1545. Sen kautta kulki Mstajoen kosket ohittanut kulkureitti Ustjužnaan ja Vologdaan. [11].
Mošenskojen piiri on perustettu vuonna 1927. Aluksi se kuului Leningradin alueen Borovitšin piirikuntaan. Vuonna 1944 piiri liitettiin vasta perustettuun Novgorodin alueeseen. Se yhdistettiin Borovitšin maaseutupiiriin vuonna 1963, mutta perustettiin uudelleen vuonna 1965.[12]
Liikenne, talous ja palvelut
muokkaaPiirin läpi kulkee Borovitšin ja Pestovon välinen maantie R8. Lähin rautatieasema on Borovitšissa[1].
Paikallisista elinkeinoista tärkeimpiä ovat maa- ja metsätalous (15 % vuonna 2009) sekä hallinto ja erilaiset julkiset palvelut[13]. Piirissä toimii pieniä puunhankinta- ja puunjalostusyhtiöitä, leipomo ja meijeri. Maataloutta edustaa kolme maatalousyritystä, neljä yksityistilaa ja yli 3000 asukkaiden palstaviljelmää, jotka tuottavat maitoa, lihaa, viljaa ja perunaa.[1] 28 % työssäkäyvistä työskentelee piirin ulkopuolella ja 24 % työvoimasta ei käy ansiotöissä[14].
Piirissä toimii seitsemän lastentarhaa, neljä keskikoulua ja lasten harrastuskeskus. Kulttuurilaitoksia ovat kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus, kirjastolaitos, kansantaiteen keskus, lasten taidekoulu ja taidegalleria. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvat piirisairaala, Orehovnon paikallissairaala, poliklinikka, ensiapuasema, 14 lääkintäasemaa, lasten ja vanhusten palvelukeskukset, lastenkoti ja kaksi vanhainkotia.[1]
Nähtävyydet ja matkailu
muokkaaSeudulta on löydetty lukuisia muinaisia asuin- ja hautapaikkoja, uhrikiviä sekä kaksi muinaislinnaa. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat Mošenskojen, Orehovnon ja Petrovon kartanot, kotiseutumuseona toimiva kauppias Rjabovon talo sekä Mošenskojen, Platanovon ja Ustrekan kirkot.[1][15]
Piirissä toimii kaksi kalastajille ja metsästäjille palvelujaan tarjoavaa lomakylää ja kaksi vierasmajaa. Stolbovossa on lasten kesäleiri.[16]
Lähteet
muokkaa- Shema territorialnogo planirovanija Mošenskogo munitsipalnogo raiona Novgorodskoi oblasti: Analiz resursnogo potentsiala territorii. Tom 1: Obštšaja pojasnitelnaja zapiska fgis.minregion.ru. 2009. Veliki Novgorod. Viitattu 9.10.2013. (venäjäksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i Investitsionnyi pasport Mošenskogo raiona econominv.novreg.ru. Arkistoitu 8.5.2014. Viitattu 9.10.2013. (venäjäksi)
- ↑ Shema, s. 35.
- ↑ Ofitsialnyi sait Mošenskogo munitsipalnogo raiona: Raion segodnja moshensk.ru. Arkistoitu 10.6.2015. Viitattu 27.10.2011. (venäjäksi)
- ↑ Oblastnoi zakon O preobrazovanii nekotoryh munitsipalnyh obrazovani, vhodjaštših v sostav territorii Mošenskogo munitsipalnogo raiona regionz.ru. Arkistoitu 2.1.2015. Viitattu 9.10.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b Tšislennost naselenija Rossii, federalnyh okrugov, subjektov Rossijskoi Federatsii, gorodskih okrugov, munitsipalnyh raionov, gorodskih i selskih poseleni gks.ru. Arkistoitu 5.6.2013. Viitattu 9.10.2013. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. demoscope.ru. Viitattu 9.10.2013. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. demoscope.ru. Viitattu 9.10.2013. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. demoscope.ru. Viitattu 9.10.2013. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. demoscope.ru. Viitattu 9.10.2013. (venäjäksi)
- ↑ Demoskop Weekly: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. demoscope.ru. Viitattu 9.10.2013. (venäjäksi)
- ↑ Ofitsialnyi sait Mošenskogo munitsipalnogo raiona: Istorija raiona moshensk.ru. Arkistoitu 10.6.2015. Viitattu 9.10.2013. (venäjäksi)
- ↑ Administrativno-territorialnoje delenije Novgorodskoi gubernii i oblasti 1727–1995 gg.: Spravotšnik, s. 116, 197, 199. Sankt-Peterburg: Komitet kultury, turizma i arhivnogo dela Novgorodskoi oblasti, Gosudarstvennyi arhiv Novgorodskoi oblasti, 2009. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.10.2013). (venäjäksi)
- ↑ Shema, s. 81–82.
- ↑ Shema, s. 79, 81.
- ↑ Shema, s. 55–66.
- ↑ Ofitsialnyi sait Mošenskogo munitsipalnogo raiona: Turizm moshensk.ru. Viitattu 9.10.2013. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
muokkaa- Mošenskojen piirin sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)