Mustakonnanmarja
Mustakonnanmarja (Actaea spicata) on Euroopassa kasvava mustamarjainen ja hyvin myrkyllinen lehtojen leinikkikasvi.
| Mustakonnanmarja | |
|---|---|
 Mustakonnanmarjan valkoinen kukinto. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Ranunculales |
| Heimo: | Leinikkikasvit Ranunculaceae |
| Suku: | Konnanmarjat Actaea |
| Laji: | spicata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Actaea spicata |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Suomessa mustakonnanmarja on tunnettu myös kansanomaisilla nimillä karhunmarja, surmanmarja, konnanmarja.[1]
Ulkonäkö ja koko
muokkaa
Monivuotinen mustakonnanmarja kasvaa 30–60 cm korkeaksi. Juurakko on lyhyt, viisto ja puutunut. Pystyt varret ovat kaljuja ja niiden tyvellä on kolme tai neljä suomua. Aluslehdet ovat pitkäruotisia. Tummahkonvihreä lehtilapa on kolmiomainen, jopa 40 cm leveä ja tavallisesti kolmekertaa sormilehdykkäinen. Pikkulehdykät ovat leveänpuikeita ja lyhyehköhampaisia, päättölehdykkä on kookas, tavallisesti hertta- tai tylppätyvinen. Keskiliuska on hieman sivuliuskoja pitempi, kärkihammas hieman laidan hampaita pitempi. Varsilehtiä on yhdestä kolmeen ja ne ovat aluslehtiä pienempiä, vähemmän kerrannaisia ja lyhytruotisia. Kukinto on tiheä, pysty terttu, jonka alapuolella on usein muutamia yksittäisiä kukkia. Joskus kukkaterttuja saattaa olla kaksi tai kolmekin kappaletta. Heikosti tuoksuvat pienet kukat ovat väriltään valkoisia tai punertavia. Verholehtiä on 3–5, terälehtiä tavallisesti neljä kappaletta. Sekä verho- että terälehdet ovat heteitä lyhyempiä ja varisevat varhain. Suomessa mustakonnanmarja kukkii kesäkuussa. Hieman mustikkaa (Vaccinium myrtillus) muistuttavat monisiemeniset marjat ovat 12–14 mm pitkiä ja kypsinä kiiltävän mustia. Marja on myrkyllinen.[2] Marjat sisältävät ainakin protoanemoniinia(C5H4O2) ja trans-akoniittihappoa (C6H6O6).
Suomessa esiintyvä harvinainen punakonnanmarja (A. erythrocarpa) on muistuttaa suuresti mustakonnanmarjaa, mutta on vaaleampi ja marjat ovat kypsinä punaisia. Lajien yhteisillä kasvupaikoilla saattaa syntyä risteymiä (A. erythrocarpa x spicata). Risteymäyksilöiden marjat ovat mustanpunaisia ja epämuodostuneita.[2]
Levinneisyys
muokkaaMustakonnanmarjaa tavataan lähinnä Euroopassa. Sen päälevinneisyysalue ulottuu Keski-Ranskasta ja Alpeilta Uralille saakka. Eteläisimmät esiintymät ovat Etelä-Italiassa, Albaniassa, Pohjois-Kreikassa, Bulgariassa ja Kaukasuksen alueella. Pohjoisessa sitä kasvaa Fennoskandian pohjoisosissa ja Pohjois-Venäjällä arktisimpia alueita lukuun ottamatta. Lisäksi lajia kasvaa paikoitellen myös Britteinsaarilla, Espanjassa ja Turkissa.[3]
Suomessa mustakonnanmarjaa kasvaa jokseenkin yleisenä mutta paikoittaisena Etelä-Lappiin saakka. Runsaimmillaan laji on Etelä- ja Itä-Suomessa. Pohjoisimmat yksittäiset havainnot siitä on Keski-Lapista.[4]
Elinympäristö
muokkaaMustakonnanmarja viihtyy tuoreissa ja kuivahkoissa lehdoissa etenkin kallionalusilla ja rinteillä. Pohjoisessa laji on kalkinsuosija.[2]
Käyttö
muokkaaMustakonnanmarjan marjoista on yhdessä alunan kanssa keitetty mustetta.[5] Kasvia on käytetty myös rohtona kansanlääkinnässä. Esimerkiksi juurista keitettyä puuroa on käytetty ihotautien hoitoon. Juurista keitettyä väkevää lientä on käytetty luteiden karkottamiseen.[1]
Myrkyllisyys
muokkaaMustakonnanmarja on kokonaan myrkyllinen kasvi. Pienten lasten tiedetään kuolleen syötyään kasvin marjoja. Myös juuren syömisestä saa myrkytyksen. Joutuessaan ihon kanssa kosketuksiin marjat aiheuttavat punoitusta ja rakkoja, syötäessä seurauksena on pahoinvointia, vatsakipuja ja ripulia, myöhemmin myös huimausta ja hengenahdistusta. Kuolettava annos marjoja aiheuttaa hengityshalvauksen ja verenkierron pysähtymisen. Mustakonnanmarjasta aiheutunut myrkytys vaatii pikaista lääkärinhoitoa.[6] Myös punakonnanmarjan myrkyllisyys on samaa luokkaa.[7]
Lähteet
muokkaa- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Suomen terveyskasvit. Luonnon parantavat yrtit ja niiden salaisuudet. Toim. Huovinen, Marja-Leena & Kanerva, Kaarina. Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab, Tampere 1982.
- Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Toinen laajennettu painos. Ekenäs Tryckeri, Ekenäs 2010.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Suomen terveyskasvit 1982, s. 301.
- ↑ a b c Retkeilykasvio 1998, s. 67.
- ↑ Arne Anderberg: Den virtuella floran: Trolldruva (myös levinneisyyskartat) Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 30.10.2011. (ruotsiksi)
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Mustakonnanmarjan levinneisyys Suomessa. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 30.10.2011.
- ↑ Ålands flora 2010, s. 115.
- ↑ Suomen terveyskasvit 1982, s. 331.
- ↑ Mikko Raatikainen...[et al.]: Luonnonmarjaopas, s. 55. Helsinki: Ammattikasvatushallitus, 1987. ISBN 9518605610
Aiheesta muualla
muokkaa- Kasviatlas 2016: Mustakonnanmarjan (Actaea spicata) levinneisyys Suomessa
- Metsiemme lehtokasveja, s. 22. Valkeakoski: UPM Metsä. Teoksen verkkoversio (pdf). (Arkistoitu – Internet Archive)
- Laji.fi: mustakonnanmarja (Actaea spicata)
- Luontoportti: Mustakonnanmarja (Actaea spicata)
- Pohjolan kasvien pauloissa: Actaea spicata - mustakonnanmarja
- Valokki - nettikasvio: Mustakonnanmarja (Actaea spicata)
- Puutarha.net: Mustakonnanmarja (Actaea spicata)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Actaea spicata (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Pherobase: Floral volatiles of Actaea spicata (englanniksi)