Mustaleppälintu

lintulaji

Mustaleppälintu (Phoenicurus ochruros) on leppälintujen sukuun kuuluva tumma varpuslintulaji, jota tavataan Euraasiassa ja Afrikassa. Suomessa se on harvinainen pesimälaji.

Mustaleppälintu
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Silmälläpidettävä [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Siepot Muscicapidae
Suku: Leppälinnut Phoenicurus
Laji: ochruros
Kaksiosainen nimi

Phoenicurus ochruros
(Gmelin, 1774)

Katso myös

  Mustaleppälintu Wikispeciesissä
  Mustaleppälintu Commonsissa

Mustaleppälintu.

Koko ja ulkonäkö

muokkaa

Mustaleppälinnulla on harmahtava vartalo ja tiilenpunainen pyrstö. Vartalonmuoto ja liikehdintä muistuttaa punarintaa.

Naaras ja nuori hiirenharmaita, ruskeansävyisiä. Pyrstö ruosteenpunainen. Leppälintu on vaaleampi, hiekanruskeampi eikä yhtä tumma. Vanha koiras hiilenmusta, harmaasävyinen. Alaperä ja pyrstö punaiset, otsa vaaleampi ja siivellä valkoinen paneeli. 2. kalenterivuoden koiraat keväällä joko täysin naaraan näköisiä (”naaraspukuisia”) tai ruumiin jo sulkineita.

Pituus on 14 cm, siipien kärkiväli 23–26 cm ja paino noin 14–18 g.

Mustaleppälintukoiras laulaa alkukesän öisin. Varoitushuuto on lyhyt ”tik”, terävä ”tshak” ja korkea ”hi”.

Euroopan vanhin rengastettu mustaleppälintu oli hollantilainen vähintään 10 vuotta 2 kuukautta vanha yksilö.

Mustaleppälinnun kuvaili ja nimesi Samuel Gottlieb Gmelin 1774. Lajista tunnetaan 7 alalajia.

Levinneisyys

muokkaa

Mustaleppälintu pesii yleisenä Keski- ja Etelä-Euroopassa, sekä Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa, ja Keski-Aasiassa Kiinaan saakka. Euroopan populaation koko on 7,9–18 miljoonaa yksilöä. Suomessa mustaleppälintu on hyvin vähälukuinen pesimälaji pääosin etelärannikolla. Saapuu huhtikuussa, poistuu syys–lokakuussa. Karaistunut, on yrittänyt mm. talvehtia Suomessa.

Elinympäristö

muokkaa

Alun perin vuoristojen laji, joka on urbanisoitunut ja viihtyy nykyisin satamissa, teollisuusalueilla ja rakennustyömailla.

Lisääntyminen

muokkaa
 
Phoenicurus ochruros

Mustaleppälintu tekee pesänsä koloon tai onkaloon. Munia on 4–6. Haudonta kestää noin 13 päivää, vain naaras hautoo. Poikaset jättävät pesän 12–20 päivän ikäisinä.

Ravinto

muokkaa

Pääravintoa ovat hyönteiset ja hämähäkit, mutta marjoja ja siemeniäkin se syö.

Lähteet

muokkaa
  1. BirdLife International: Phoenicurus ochruros IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.2.2014. (englanniksi)
  2. Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 569. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 15.8.2021).
  NODES
INTERN 2