Myrkkynääpikkä
Myrkkynääpikkä (Galerina marginata) on erityisesti havupuiden kannoilla viihtyvä tappavan myrkyllinen lahottajasienilaji.
| Myrkkynääpikkä | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Alaluokka: | Agaricomycetidae |
| Lahko: | Agaricales |
| Heimo: | Hymenogastraceae |
| Suku: | Nääpikät Galerina |
| Laji: | marginata |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Tuntomerkit
muokkaa
Myrkkynääpikkä on pienikokoinen ja kellertävänruskea sieni. Sen 1–5 cm leveä, keskuskohoumallinen lakki on nuorena puolipallomainen, mutta vanhemmiten laakenee ja muotoutuu lopulta kartiomaiseksi. Lakki on kosteusmuuntuva: kuivana se on vaalean kellanruskea ja kosteana se voi olla kuultavan tummanruskea. Lakin reunat ovat läpisäteiset. Heltat ovat tiheät, tasatyviset ja vaaleanruskeat. Jalka on 2–7 cm pitkä, hento ja tasapaksu. Nuoren sienen jalassa on selvä rengas, joka kuitenkin kuihtuu nopeasti. Jalan pohjaväri on ruskea, mutta varsinkin tyveltä, renkaan alapuolelta, jalka on valkean silkkisäikeinen. Jalan tyvi tummenee kosketeltaessa. Sieni tuoksuu heikosti jauholta.
Kasvuaika ja -paikka
muokkaaMyrkkynääpikkä kasvaa syys-marraskuussa enimmäkseen havupuiden kannoilla, lahoavalla puuaineksella tai hakkuuaukealla, joskus puutarhoissa ja puistikoissa. Joskus sientä voi löytää myös lehtipuulta. Se on hyvin yleinen koko Suomessa paljakka-alueita lukuun ottamatta.
Myrkyllisyys
muokkaaMyrkkynääpikkä sisältää amatoksiineja, samoja solumyrkkyjä kuin valko- ja kavalakärpässieni, joskin jonkin verran vähemmän. Myrkky vaurioittaa maksaa, suolistoa ja munuaisia, ja saattaa pahimmassa tapauksessa tappaa. Myrkytysoireita ovat pahoinvointi, oksentelu, maha- ja suolistovaivat ja vetinen ripuli. Keittäminen ei poista sienen myrkkyjä. Sienen myrkyt ovat amanitiinit.
Samannäköisiä lajeja
muokkaaMyrkkynääpikkä muistuttaa erehdyttävästi koivunkantosientä, joka on erinomainen ruokasieni. Koivunkantosieni on kookkaampi ja tukevampi kuin myrkkynääpikkä, ja sen jalka on renkaan alapuolelta ruskeasuomuinen eikä valkean silkkisäikeinen. Koivunkantosieni kasvaa yleensä lehtipuun lahokannolla, ja sen tuoksu on miellyttävän mausteinen eikä jauhomainen.[2][3]
Myrkkynääpikkä muistuttaa myös jonkin verran kuusilahokkaa, joka on hyvä ruokasieni. Kuusilahokan jalka on renkaaton, yläosasta valkeankellertävä ja tyvestä ruosteenruskea, kun taas myrkkynääpikän jalka on pohjaväriltään ruskea, renkaallinen ja renkaan alapuolelta valkean silkkisäikeinen. Kuusilahokan tuoksu on heikosti ummehtunut ja muistuttaa maakellaria eikä jauhoja.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ Galerina marginata (Batsch) Kühner gbif.org. Viitattu 29.11.2020.
- ↑ Myrkkynääpikkä Ruokavirasto. Viitattu 16.1.2020.
- ↑ Koivunkantosieni LuontoPortti.
- ↑ Kuusilahokka LuontoPortti.