Myrsky (Giorgione)
Myrsky (ital. La Tempesta) on renessanssin maalarin Giorgionen maalaus vuosien 1506 ja 1508 väliltä. Maalauksen tilasi venetsialainen Gabriele Vendramin. Maalaus on sijoitettu Gallerie dell’Accademiaan Venetsiaan. Teos on saanut Myrsky-nimen myöhemmin.lähde?
| Myrsky La Tempesta |
|
|---|---|
 |
|
| Nimi |
Myrsky La Tempesta |
| Tekijä | Giorgione |
| Valmistumisvuosi | noin 1508 |
| Taiteenlaji | Öljy kankaalle, renessanssin taide |
| Korkeus | 83 cm |
| Leveys | 73 cm |
| Sijainti | Gallerie dell'Accademia |
| Paikkakunta | Venetsia |
Maalaus kuvaa idyllistä maisemaa, näkyvissä on joki, puita, raunioita ja kaupunkia. Taivaalla on tummia pilviä ja salamanisku. Maalauksen oikeassa reunassa on lasta imettävä nainen. Naisen imetysasento on tavallisesta poikkeava, lapsi ei ole äitinsä sylissä vaan hänen vieressään. Alastomalla naisella on hartioidensa päällä valkoinen vaate, joka saattaa viitata puhtauteen ja viattomuuteen. Toisaalta naisen rehevät rinnat ja vatsa, samoin kuin imettäminen todennäköisesti edustavat hedelmällisyyttä. Naisen kuvaus viittaa myös neitsyt Mariaan.lähde?
Vasemmalla seisoo kontrapostossa mies, jonka kädessä on pitkä sauva. Mies hymyilee ja katsoo oikealle, muttei näytä katsovan naista. Mies saattaa olla sotilas, paimen tai mustalainen. Röntgentutkimusten mukaan miehen tilalla oli alun perin alaston naishahmo. Miehen takana on pylväitä, jotka viittaavat voimaan ja pysyvyyteen, mutta pylväät ovat keskeltä poikki, mikä tavallisesti on kuoleman symboli. Oikealla katon päällä seisoo haikara, joka toisinaan kuvaa vanhempien rakkautta lapseensa.lähde?
Maalauksen taustamaisemassa on myrskyn enteitä. Värit ovat hillittyjä ja valaistus on pehmeä. Väreistä vihreät ja siniset sävyt hallitsevat kuvaa. Maisema ei ole pelkkä tausta, sillä on ollut osansa varhaisen maisemamaalaustaiteen kehityksessä.[1] Maalauksen tunnelma on hiljainen.
Maalauksen on tulkittu kuvaavan pakoa Egyptiin. Se on nähty myös klassisen mytologian kohtauksena, joka kuvaa Parista ja hänen ensimmäistä vaimoaan tai antiikin Kreikan pastoraalikohtausta. Italialaisen Salvatore Settisin mukaan taustalla oleva kaupunki kuvaisi paratiisia, ja henkilöt ovat Aatami ja Eeva. Lapsi on Kain. Salamointi edustaa jumalaa, joka on juuri karkottanut pariskunnan Eedenistä.[1] Katkenneet pylväät edustaisivat tällöin alkusyntiä. Erään tulkinnan mukaan maalaus voi olla jopa alkemistisen kullan valmistuksen allegoria.lähde?
Myrskyn katsotaan vaikuttaneen Manet’n maalaukseen Aamiainen ruohikolla.[2]
-
Yksityiskohta, haikara ja salamointia. -
Äiti ja lapsi. -
Mies lähikuvassa.
Myrsky kirjallisuudessa ja elokuvissa
muokkaa- Mary Shelley, Frankenstein 1818, romaani
- Mark Helprin, A Soldier of the Great War 1991, romaani
- Juan Manuel de Prada, Myrsky 1997, romaani
- Tempesta, Pradan romaaniin pohjautuva Tim Disneyn ohjaama elokuva vuodelta 2004
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Büttner, Nils: Landscape Painting: A History, s. 74–77. New York: Abbeville Press Publishers, 2006. ISBN 0-7892-0902-0
- ↑ Rewald, John,The History of Impressionism, The Museum of Modern Art, 4. korjattu p. 1973, s. 85. ISBN 0-87070-369-2.
Kirjallisuutta
muokkaa- Settis, Salvatore: La tempesta interpretata. Giorgione, i committenti il soggetto, Einaudi, 1978. (italiaksi)
- Belting, Hans: Exil in Arkadien. Giorgiones Tempestà in neuerer Sicht - Meisterwerke der Malerei. Leipzig: Reclam, 2001. ISBN 3-379-20013-1. (saksaksi)
- Nichols, Tom: Giorgione’s Ambiguity. London: Reaktion Books, 2020. ISBN 978-1-789-14297-6 (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Myrsky (Giorgione) Wikimedia Commonsissa