Nuori Irlanti

Nuori Irlanti (engl. Young Ireland) oli Irlannissa 1840-luvulla toiminut nationalistinen liike. Sen perusti joukko nuoren polven älykköjä, jotka olivat ryhmittyneet The Nation -nimisen lehden ympärille. Ryhmän johtajiin kuuluivat lehden keskeisimmät kirjoittajat Charles Gavan Duffy, Thomas Davis ja John Blake Dillon. Nuoren Irlannin liike omistautui Irlannin historian tutkimiselle ja iirin kielen elvyttämiselle. Sen tavoitteena oli kuitenkin Irlannin itsenäisyyden saavuttaminen. Liikkeen radikaalisiipi ryhtyi vuonna 1848 epäonnistuneeseen kapinayritykseen, joka tuhosi koko liikkeen.

The Nation -lehden perustivat vuonna nuoret toimittajat 1842 Duffy ja Davis, joista ensinmainittu oli katolinen ja jälkimmäinen protestantti. Lehti oli alkujaan osa Daniel O’Connellin johtamaa niin sanottua repeal-liikettä, joka tähtäsi Irlannin ja Ison-Britannian unionin kumoamiseen. O’Connellin taivuttua brittiviranomaisten vaatimuksiin Clontarfissa vuonna 1843 nuoret kuitenkin pettyivät hänen varovaisuuteensa. Katolinen ja väkivaltaa vastustanut O’Connell tukijoineen syytti The Nationia sekularismin tukemisesta ja O’Connellin politiikan vaarantamisesta liian hyökkäävällä esiintymisellä. Davisin kuoltua vuonna 1846 nuoren Irlannin ryhmä irtautui O’Connellin Repeal Association -järjestöstä, sillä vaikka he eivät vastustaneetkaan O’Connellin poliittista strategiaa, he eivät hyväksyneet periaatteellista kieltäytymistä poliittisesta väkivallasta. Repeal Associationin kilpailijaksi he perustivat vuoden 1847 alussa Irlannin konfederaatio -nimisen liikkeen, joka käytännössä ajoi samanlaista rauhanomaista politiikkaa. Tukijakseen se sai vaikutusvaltaisen parlamenttiedustaja William Smith O’Brienin.

Suuren nälänhädän koetellessa Irlantia John Mitchelin johtama radikaalisiipi alkoi irtautua Nuoren Irlannin liikkeestä vuoden 1848 alussa. Ranskassa samana vuonna puhjennut helmikuun vallankumous sai kuitenkin myös liikkeen maltilliset johtajat tilapäisesti radikalisoitumaan. Jyrkkien esiintymisten seurauksena John Russellin johtama Ison-Britannian hallitus päätti kesäkuussa 1848 pidätyttää Irlannin konfederaation johtajat, jolloin O’Brien ryhtyi vastentahtoisesti johtamaan kapinaa. Vaatimattomaksi jäänyt aseellinen kansannousu Tipperaryssa kukistettiin viikossa. Liikkeen johtajat vangittiin ja tuomittiin kuolemaan, joskin tuomiot muutettiin karkotuksiksi Tasmaniaan. Myöhemmin O’Brien ja eräät muut päästettiin palaamaan Irlantiin.

Aiheesta muualla

• Katja Härkisuo: Alistetuista orjista irlantilaiseksi kansakunnaksi: Nuori Irlanti -ryhmä yhtenäisen, ylpeän, irlantilaisen kansakunnan rakentajana 1840-luvun alkupuoliskolla Yleisen historian pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto 2008.