Nur al-Din
Nur al-Din, (arab. الملك العادل نور الدين ابو القاسم بن زنكي, al-Malik al-ʿĀdil Nūr ad-Dīn Abu l-Qāsim Maḥmūd b. Zengī (1118 – 15. toukokuuta 1174) oli turkkilaiseen zangid-dynastiaan kuulunut Aleppon emiiri ja seldžukkivaltion vasalli, joka taisteli ristiretkeläisiä ja erityisesti Tripolin kreivikuntaa vastaan 1100-luvulla.[1] Hän oli Syyrian hallitsija vuosina 1146–1174.
Nur al-Din torjui toisen ristiretken aikana vuonna 1148 Konrad III:n ja Ludvig VII:n hyökkäyksen Damaskokseen, josta tuli vuonna 1154 hänen hallituskaupunkinsa. Hän yhdisti vuonna 1154 Syyrian ja Egyptin kukistamalla Pohjois-Afrikkaa hallinneen Fatimidien kalifaatin ja hyökkäsi menestyksellisesti Jerusalemin kuningaskuntaa vastaan. Hänen jälkeensä Syyrian valtaistuimelle tuli Saladin. [2]
Lähteet
muokkaa- ↑ Michael A. Köhler, Frankish-Muslim Relations in the Period of Nur al-Din and Saladin (1158–92). Teoksessa: Alliances and Treaties between Frankish and Muslim Rulers in the Middle East. ISBN 9789004248908 (Referenceworks Online). Viitattu 17.11.2016.
- ↑ Syrias eldre historie. Dag Leerand. Store Norske Leksikon.(norjaksi). Viitattu 17.11.2016.