Oldenburgin vapaavaltio
Saksan osavaltio 1918–1946
Oldenburgin vapaavaltio (saks. Freistaat Oldenburg) oli Weimarin tasavallan osavaltio.[1] Se perustettiin vuonna 1918 suurherttua Fredrik August II:n kruunusta luopumisen jälkeen Saksan vallankumouksen johdosta.
| Oldenburgin vapaavaltio Freistaat Oldenburg |
|||
|---|---|---|---|
1918–1946 |
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | tasavalta | ||
| Pääkaupunki | Oldenburg | ||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 6 427 km² | ||
| Väkiluku (1925) | 545 172 | ||
| – väestötiheys | 84,8 / km² | ||
| Historia | |||
| – perustettiin | 1918 | ||
| – purettiin | 1946 | ||
| Edeltäjä |
 Oldenburgin suurherttuakunta |
||
| Seuraajat |
 Ala-Saksi Rheinland-Pfalz Schleswig-Holstein |
||
Vuonna 1925 Oldenburg käsitti 6 427 neliökilometrin suuruisen alueen ja sen väkiluku oli 545 172. Oldenburg menetti alueita Preussille vuonna 1937, jonka johdosta toisen maailmansodan alkamiseen mennessä vuonna 1939 Oldenburg oli 5 375 neliökilometrin suuruinen alue ja sen väkiluku oli noin 580 000.
Lähteet
muokkaa- ↑ Oldenburg: Die Staatsministerien 1918–1933 www.gonschior.de. Viitattu 21.2.2018. (saksaksi)