Ole Einar Bjørndalen
Ole Einar Bjørndalen (s. 27. tammikuuta 1974 Drammen)[1] on norjalainen uransa lopettanut ampumahiihtäjä. Hän on ainoa ampumahiihtäjä, joka on voittanut arvokisamitalin 21 vuotena peräkkäin vuosina 1997-2017 sekä neljä matkaa yksissä olympialaisissa.
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Ole Einar Bjørndalen | |||
Maa:  Norja
| |||
| Miesten ampumahiihto | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Nagano 1998 | pikakilpailu | |
| Kultaa |
Salt Lake City 2002 | pikakilpailu | |
| Kultaa |
Salt Lake City 2002 | takaa-ajo | |
| Kultaa |
Salt Lake City 2002 | normaalimatka | |
| Kultaa |
Salt Lake City 2002 | viesti | |
| Kultaa |
Vancouver 2010 | viesti | |
| Kultaa |
Sotši 2014 | pikakilpailu | |
| Kultaa |
Sotši 2014 | sekaviesti | |
 Hopeaa |
Nagano 1998 | viesti | |
| Hopeaa |
Torino 2006 | takaa-ajo | |
| Hopeaa |
Torino 2006 | normaalimatka | |
| Hopeaa |
Vancouver 2010 | normaalimatka | |
 Pronssia |
Torino 2006 | yhteislähtö | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Hochfilzen 1998 | joukkuekilpailu | |
| Kultaa |
Hanty-Mansijsk 2003 | pikakilpailu | |
| Kultaa |
Hanty-Mansijsk 2003 | yhteislähtö | |
| Kultaa |
Hochfilzen 2005 | pikakilpailu | |
| Kultaa |
Hochfilzen 2005 | takaa-ajo | |
| Kultaa |
Hochfilzen 2005 | yhteislähtö | |
| Kultaa |
Hochfilzen 2005 | viesti | |
| Kultaa |
Anterselva 2007 | pikakilpailu | |
| Kultaa |
Anterselva 2007 | takaa-ajo | |
| Kultaa |
Östersund 2008 | takaa-ajo | |
| Kultaa |
Pyeongchang 2009 | pikakilpailu | |
| Kultaa |
Pyeongchang 2009 | takaa-ajo | |
| Kultaa |
Pyeongchang 2009 | normaalimatka | |
| Kultaa |
Pyeongchang 2009 | viesti | |
| Kultaa |
Hanty-Mansijsk 2011 | viesti | |
| Kultaa |
Hanty-Mansijsk 2011 | sekaviesti | |
| Kultaa |
Ruhpolding 2012 | viesti | |
| Kultaa |
Ruhpolding 2012 | sekaviesti | |
| Kultaa |
Nové Město 2013 | viesti | |
| Kultaa |
Oslo 2016 | viesti | |
| Hopeaa |
Brezno-Osrblie 1997 | viesti | |
| Hopeaa |
Pokljuka 1998 | takaa-ajo | |
| Hopeaa |
Lahti 2000 | viesti | |
| Hopeaa |
Pokljuka 2001 | yhteislähtö | |
| Hopeaa |
Oberhof 2004 | viesti | |
| Hopeaa |
Pokljuka 2006 | sekaviesti | |
| Hopeaa |
Anterselva 2007 | viesti | |
| Hopeaa |
Östersund 2008 | yhteislähtö | |
| Hopeaa |
Östersund 2008 | normaalikilpailu | |
| Hopeaa |
Östersund 2008 | viesti | |
| Hopeaa |
Hanty-Mansijsk 2010 | sekaviesti | |
| Hopeaa |
Kontiolahti 2015 | viesti | |
| Hopeaa |
Oslo 2016 | pikakilpailu | |
| Hopeaa |
Oslo 2016 | takaa-ajo | |
| Pronssia |
Brezno-Osrblie 1997 | takaa-ajo | |
| Pronssia |
Kontiolahti 1999 | yhteislähtö | |
| Pronssia |
Kontiolahti 1999 | viesti | |
| Pronssia |
Oslo 2000 | yhteislähtö | |
| Pronssia |
Pokljuka 2001 | viesti | |
| Pronssia |
Oberhof 2004 | pikakilpailu | |
| Pronssia |
Oberhof 2004 | takaa-ajo | |
| Pronssia |
Oberhof 2004 | normaalikilpailu | |
| Pronssia |
Östersund 2008 | pikakilpailu | |
| Pronssia |
Oslo 2016 | yhteislähtö | |
| Pronssia |
Hochfilzen 2017 | takaa-ajo | |
Ura urheilijana
muokkaaBjørndalen voitti Brezno-Osrblien MM-kisoista 1997 viestistä hopeaa ja takaa-ajosta pronssia. Naganon talviolympialaisista Bjørndalen voitti kultaa pikakilpailusta ja hopeaa viestistä. Hochfilzenin ja Pokljukan MM-kisoista 1998 Bjørndalen voitti kultaa joukkuekilpailusta ja hopeaa takaa-ajosta. Kontiolahden MM-kisoista 1999 Bjørndalen voitti pronssia yhteislähdöstä ja viestistä.
Oslon ja Lahden MM-kisoista 2000 Bjørndalen voitti viestistä hopeaa ja yhteislähdöstä pronssia. Pokljukan MM-kisoista 2001 Bjørndalen voitti yhteislähdöstä hopeaa ja viestistä pronssia.
Salt Lake Cityn kisoissa 2002 Bjørndalen voitti kultaa pikakilpailusta, takaa-ajosta, normaalimatkalta ja viestistä. Samoissa kisoissa hän hiihti vielä maastohiihdon 30 kilometrillä viidenneksi. Hanty-Mansijskin MM-kisoista 2003 Bjørndalen voitti kultaa pikakilpailusta ja yhteislähdöstä.
Oberhofin MM-kisoista 2004 Bjørndalen voitti viestistä hopeaa ja pronssia pikakilpailusta, takaa-ajosta ja normaalikilpailusta. Hochfilzenin MM-kisoista 2005 Bjørndalen voitti kultaa pikakilpailusta, takaa-ajosta, yhteislähdöstä ja viestistä.
Torinon talviolympialaisista 2006 Bjørndalen voitti hopeaa takaa-ajosta ja normaalimatkalta ja pronssia yhteislähdöstä. Pokljukan MM-kisoista 2006 Bjørndalen voitti hopeaa sekaviestistä. Anterselvan MM-kisoista 2007 Bjørndalen voitti kultaa pikakilpailusta, takaa-ajosta ja hopeaa viestistä.
Östersundin MM-kisoissa 2008 Bjørndalen voitti mitalin joka matkalta, jolle osallistui. Takaa-ajossa hän voitti kultaa, normaalimatkalla ja yhteislähdössä hän oli hopealla ja hävisi molemmilla matkoilla maanmiehelleen Emil Hegle Svendsenille. Pikakilpailussa hän oli pronssilla ja miesten viestissä hopealla.
Pyeongchangin MM-kilpailuissa 2009 Bjørndalen voitti kultaa pikakilpailussa, takaa-ajossa, normaalimatkalla ja viestissä. Yhteislähdössä hän sijoittui neljänneksi. Vancouverin olympialaisissa 2010 Bjørndalen voitti viestissä kultaa ja normaalimatkalla hopeaa jaetulla ajalla Sjarhei Novikaun kanssa. Aiemmin samoissa kilpailuissa hän sijoittui sprintissä 17:nneksi ja takaa-ajossa seitsemänneksi.
Hanty-Mansijskin MM-kisoista 2010 Bjørndalen voitti sekaviestistä hopeaa. Hanty-Mansijskin MM-kisoista 2011 Bjørndalen voitti kultaa viestistä ja sekaviestistä. Ruhpoldingin MM-kisoista 2012 Bjørndalen voitti kultaa viestistä ja sekaviestistä. Nové Měston MM-kisoista 2013 Bjørndalen voitti kultaa viestissä.
Sotšin olympialaisissa 2014 hän voitti sprintissä ja sekaviestissä kultaa. Jälkimmäisen myötä hänestä tuli kahdeksalla kullalla ja yhteensä 13 mitalillaan kaikkien aikojen menestynein talviolympiaurheilija.[2] Kontiolahden MM-kisoista 2015 Bjørndalen voitti hopeaa viestistä. Koti MM-kisoista 2016 Bjørndalen voitti kultaa viestistä, hopeaa pika-kilpailusta ja takaa-ajosta ja pronssia yhteislähdöstä Holmenkollenilla. Hochfilzenin MM-kisoista 2017 Bjørndalen voitti pronssia takaa-ajosta.
Bjørndalen lopetti uransa ampumahiihtäjänä huhtikuussa 2018 sydämen rytmihäiriöiden takia.[3]
Vuonna 1996 Bjørndalen sai ensimmäisen maailmancupin osakilpailuvoittonsa. Hän saavutti 87:nnen osakilpailuvoittonsa, joista yksi on tullut maastohiihdossa, voittaessaan ampumahiihdon normaalimatkan maailmanmestaruuden Pyeongchangissa 2009 ja nousi eniten hiihtolajien maailmancup-osakilpailuja voittaneeksi urheilijaksi ohi Ingemar Stenmarkin.[4]
Marraskuussa 2006 Jällivaarassa Bjørndalen voitti ensimmäisen maastohiihdon maailmancupin osakilpailunsa. Aikaisemmin kaudelta 2001–2002 hänellä oli kaksi kakkossijaa. Kauden 2006–2007 ampumahiihdon maailmancupissa Bjørndalen voitti viisi ensimmäistä osakilpailua ja yhdestätoista ensimmäisestä osakilpailusta hän voitti seitsemän.
Bjørndalen toimi Kansainvälisen Olympiakomitean urheilijajäsenenä vuosina 2014–2016.[5][6]
Yksityiselämä
muokkaaBjørndalen oli vuosina 2006–2012 naimisissa ampumahiihtäjä Nathalie Santerin kanssa.[7] Bjørndalen avioitui ampumahiihtäjä Darja Domratšavan kanssa heinäkuussa 2016.[8] Heille syntyi tytär lokakuussa 2016.[9] Myös Bjørndalenin veli Dag Bjørndalen on ampumahiihtäjä.
Saavutukset
muokkaaOlympialaiset
muokkaa- 1998 Nagano
- Kultaa 10 kilometrillä
- Hopeaa 4×7,5 kilometrin viestissä
- 2002 Salt Lake City
- Kultaa 10 kilometrillä
- Kultaa 12,5 kilometrin takaa-ajossa
- Kultaa 20 kilometrillä
- Kultaa 4×7,5 kilometrin viestissä
- 2006 Torino
- Hopeaa 20 kilometrillä
- Hopeaa 12,5 km takaa-ajo
- Pronssia 15 km yhteislähtö
- 2010 Vancouver
- Hopeaa 20 kilometrillä
- Kultaa 4×7,5 kilometrin viestissä
- 2014 Sotši
- Kultaa 10 kilometrillä
- Kultaa sekaviestissä
Muut
muokkaa- 45 MM-mitalia (20 kultaa, 14 hopeaa ja 11 pronssia)
- 6 maailmancupin kokonaiskilpailun voittoa (1997–1998, 2002–2003, 2004–2005, 2005–2006, 2007–2008, 2008–2009)
- 5 maailmancupin hopeaa (1998–1999, 1999–2000, 2000–2001, 2003–2004, 2006–2007)
- 1 maailmancupin pronssi (2001–2002)
- yhteensä 95 maailmancupin osakilpailuvoittoa
- ampumahiihdossa: 94 voittoa[10], 53 kakkossijaa, 31 kolmossijaa, palkintosijoituksia 177 (15.2.2017 mennessä)
- maastohiihdossa: 1 voitto, 2 kakkossijaa, palkintosijoituksia 3 (15.2.2017 mennessä)
- maastohiihdon FIS-kilpailuissa: 2 voittoa, 2 kakkossijaa, 1 kolmossijaa, palkintosijoituksia 5 (15.2.2017 mennessä)
- Norjan vuoden urheilija 2002[11] ja 2014[12]
- Vuoden urheilija maailmassa 2002
Lähteet
muokkaa- International Olympic Committee
- Ole Einar Bjørndalen Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS). (englanniksi)
- Ole Einar Bjørndalen Kansainvälinen ampumahiihtoliitto (IBU). (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ Ole Einar Bjoerndalen IBU Datacenter. IBU. Viitattu 6.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Norjalle sekaviestin kulta - Björndalen nousi Dählien ohi mitalitaulukossa 20.02.2014. Kestävyysurheilu. Arkistoitu 18.1.2017. Viitattu 18.1.2017.
- ↑ Sydänvaivat pakottivat Björndalenin lopettamaan: "Se oli kauheaa" yle.fi. Viitattu 3.4.2018.
- ↑ Björndalenin voittokulku jatkuu MM-kisoissa Yle 17.2.2009
- ↑ Saku Koivun kausi KOK:ssa päättyi - kaksi legendaa tilalle 20.2.2014. yle.fi. Viitattu 21.3.2014.
- ↑ Ole Einar Björndalenin kaksoisroolille loppu Ilta-Sanomat. 7.4.2016. Arkistoitu 15.2.2017. Viitattu 15.2.2017.
- ↑ Jokinen, Leena: Ampumahiihdon huippupari piilottelee suhdettaan Ilta-Sanomat. 18.2.2014. Arkistoitu 18.1.2017. Viitattu 18.1.2016.
- ↑ Supertähdet menivät naimisiin – tämä pariskunta tarvitsee valtavan palkintokaapin mitaleilleen iltasanomat.fi. 17.7.2016. Arkistoitu 17.7.2016. Viitattu 17.7.2016.
- ↑ Eskola, Jussi: Mäkäräisen kova kilpakumppani palaa kisoihin - Oberhofin pikakisa iltapäivällä yle.fi. 6.1.2017. Viitattu 7.1.2017.
- ↑ Björndalenilta vietiin mc-voitto: kokonaisluku sittenkin 94 yle.fi. Viitattu 3.12.2015.
- ↑ Norske Sportsjournalister www.norskesportsjournalister.no. 1.11.2016. Norske Sportsjournalister. Viitattu 18.1.2017. (norjaksi)
- ↑ Björgen jäi kauas kärjestä - Björndalen arvostettiin vuoden norjalaisurheilijaksi yle.fi. 31.12.2014. Viitattu 11.1.2015.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ole Einar Bjørndalen Wikimedia Commonsissa
- Ole Einar Bjørndalen Bio, Stats, and Results (Arkistoitu – Internet Archive) Olympics at Sports-Reference.com (englanniksi)
|
1960: Klas Lestander | 1964: Vladimir Melanin | 1968: Magnar Solberg | 1972: Magnar Solberg | 1976: Nikolai Kruglov | 1980: Anatoli Aljabjev | 1984: Peter Angerer | 1988: Frank-Peter Roetsch | 1992: Jevgeni Redkin | 1994: Sergei Tarasov | 1998: Halvard Hanevold | 2002: Ole Einar Bjørndalen | 2006: Michael Greis | 2010: Emil Hegle Svendsen | 2014: Martin Fourcade | 2018: Johannes Thingnes Bø | 2022: Quentin Fillon Maillet |