Olet mennyt minun vereeni
Olet mennyt minun vereeni on Teuvo Tulion ohjaama elokuva vuodelta 1956.
| Olet mennyt minun vereeni | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Teuvo Tulio |
| Käsikirjoittaja | Arel |
| Tuottaja | Teuvo Tulio |
| Säveltäjä | Tauno Marttinen |
| Kuvaaja | Veikko Laakso |
| Leikkaaja | Teuvo Tulio |
| Lavastaja | Lauri Ahokas |
| Pääosat |
Regina Linnanheimo Ami Runnas Rauha Rentola Åke Lindman |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Teuvo Tulio |
| Ensi-ilta | 1956 |
| Kesto | 102 min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Mennyttä muisteleva tehtaantyttö Rea (Regina Linnanheimo) palaa hetkeen, joka muutti hänen elämänsä. Tytöstä naiseksi kasvavan Rean alkoholinhuuruinen kohtalo kietoutuu kahden miehen, säveltäjä Tauno Tarraksen (Ami Runnas) ja merikapteeni Erkin (Åke Lindman), ympärille.[1]
Elokuva valmistui hitaasti, ja Suomen kansallisfilmografian mukaan se edusti valmistuttuaan jo mennyttä aikakautta. Niinpä sen yleisömenestys oli kehno.[2] Myös aikalaiskriitikot totesivat, että aika oli ajanut sen ohi.[3] Elokuvan käsikirjoituksen on tehnyt Regina Linnanheimo nimimerkillä Arel, ja pääosan hän kirjoitti itselleen. Linnanheimon näyttelijäsuorituksen sanotaan kuuluvan hänen parhaisiinsa.[3]
Näyttelijät
muokkaa| Regina Linnanheimo | … | Rea |
| Ami Runnas | … | säveltäjä Tauno Tarras |
| Rauha Rentola | … | Eeva |
| Åke Lindman | … | Erkki, merikapteeni |
| Elli Ylimaa | … | Rean äiti |
| Kirsti Hurme | … | Tarraksen vaimo |
| Kauko Vuorensola | … | poliisi |
| Laila Rihte | … | Tarraksen sisäkkö |
| Hugo Ranta | … | Henkisen työn välityskeskuksen virkailija |
| Matti Lehtelä | … | mies olutkapakassa |
| Sven Relander | … | olutkapakan omistaja |
| Nestori Lampi | … | kavaljeeri |
| Anton Soini | … | osto-ja myyntiliikkeen omistaja |
| Lauri Korpela | … | siivooja |
| Eero Leväluoma | … | poliisi |
Arviot
muokkaaAikalaisarvioissa elokuva ei juuri saanut kiitosta. Esimerkiksi Modest Savtschenko (Työkansan Sanomat) totesi, että Tulio ”elää yhä 1930-luvun tyylipyrkimysten lumoissa”. Olavi Veistäjä (Aamulehti) havaitsi kuitenkin hyvääkin: ”joukossa useita erinomaisia yksityiskohtia, kohtauksia, kuvakulmia, tunnelmatehosteita”.[3]
Myöhemmässä kritiikissä on todettu elokuvan pohtivan kiinnostavasti naisen asemaa yhteiskunnassa.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b OL: Olet mennyt minun vereeni. Päivän elokuvia, Tv-maailma 32/2012, s. 25.
- ↑ Olet mennyt minun vereeni Elonet. Taustaa. Elonet.fi. Viitattu 27.6.2012.
- ↑ a b c Olet mennyt minun vereeni Elonet. Lehdistöarvioita]. Elonet.fi. Viitattu 27.6.2012.