Orrorin tugenensis
Orrorin tugenensis eli tugeninapinaihminen oli varhainen ihmisapina, jota pidetään toiseksi vanhimpana mahdollisena ihmisten esi-isänä. Se on ainut sukuunsa sijoitettu laji. Orrorin tugenensis eli noin 6,1–5,8 miljoonaa vuotta sitten mioseenikaudella. Tähän asti löydetyt fossiilit ovat kuuluneet ainakin viidelle eri yksilölle. Reisiluun perusteella on päätelty sen kävelleen pystyasennossa[1] ja olkaluu viittaa siihen että laji pystyi kiipeilemään puissa. Teoriaa tugeninapinaihmisen pystyasennosta on myös epäilty, sillä nelijalkaisesti liikkuvien nykypaviaanien reisiluut muistuttavat tugeninapinaihmisen reisiluuta[1].
Orrorin tugenensis | |
---|---|
Lajin luita |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Kädelliset Primates |
Heimo: | Isot ihmisapinat Hominidae |
Alaheimo: | Homininae |
Tribus: | Hominini |
Alatribus: | Hominina |
Suku: | Orrorin |
Laji: | tugenensis |
Kaksiosainen nimi | |
Orrorin tugenensis |
|
Katso myös | |
Orrorin tugenensis Wikispeciesissä |
Ensimmäisen lajiin liittyvän löydön teki tiedettävästi Martin Pickford vuonna 1974. Hän löysi Kenian Tugenkukkuloilta alaposkihampaan[1]. Vuonna 2000 ranskalais-kenialainen tutkimusryhmä, jota johtivat Pickford ja Brigitte Senut, löysi samoilta kukkuloilta lajin fossileita.[1][2] Löydön tehnyt tutkija esittää nykyisten apinoiden ja ihmisen eronneen 7 miljoonaa vuotta sitten, mikä eroaa jonkin verran molekyylikellon arvioimista luvuista.[2]
Hampaiden perusteella tugeninapinaihmisen ruokavalio oli samankaltainen kuin nykyisillä ihmisillä, ja laji todennäköisesti söi paljon hedelmiä[1] ja kasviksia ja satunnaisesti lihaa. Hedelmien puutteessa laji olisi pystynyt syömään myös kovempaa ravintoa, kuten siemeniä ja pähkinöitä[1]. Orrorin tugenensis oli noin nykyisten simpanssien kokoinen.
Laji muistuttaa nykyisiä esi-ihmisiä enemmän kuin Australopithecus afarensis[2], varhainen eteläapina, joita pidetään ihmisten esi-isinä, ja kaiken lisäksi Orrorin tugenensis on elänyt yli 1,5 miljoonaa vuotta aikaisemmin. Tämän vuoksi Australopithecus-sukua on esitetty ihmisten kehityspuun sivuhaaraksi. Laji eli metsäisellä alueella eikä savannilla, missä nykytutkimuksen valossa on päätelty varhaisten ihmisten ja pystyasentoisen kävelytyylin kehittyneen.
Lähteet
muokkaa- Valste, Juha: Ihmislajin synty. SKS, 2012. ISBN 978-952-222-332-6
Viitteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- http://www.esi-topics.com/fbp/comments/december-01-Martin-Pickford.html
- http://cogweb.ucla.edu/EP/Orrorin.html