Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta
YTV (lyhenne sanoista Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, ruots. Huvudstadsregionens samarbetsdelegation, SAD) oli vuosina 1970–2009 Suomen pääkaupunkiseudun lakisääteinen yhteistyöelin. YTV-alueeseen kuuluivat pääkaupunkiseudun kaupungit Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen.
| Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | kuntien yhteistyöelin |
| Perustettu | 16. kesäkuuta 1970 |
| Lakkautettu | 31. joulukuuta 2009 |
| Kotipaikka | Helsinki, Suomi |
| Toimiala | joukkoliikenne, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto |
| Kotisivu | www.ytv.fi |
YTV:n tehtävänä oli edistää pääkaupunkiseudun kehitystä tuottamalla korkeatasoisia joukkoliikenteen, jätehuollon, ilmansuojelun ja kehityssuunnittelun palveluita. YTV vastasi muun muassa bussien seutuliikenteen ja kaupunkiratojen liikenteen suunnittelusta ja tilaamisesta, mutta ei liikennöinnistä. YTV:n olemassaoloaikana Helsingin kaupungin sisäisen joukkoliikenteen suunnitteli ja osin liikennöi Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL.
Erillissopimusten perusteella YTV antoi palveluita myös muille Uudenmaan kunnille. Kerava otti seutulippujärjestelmän osittain käyttöön maaliskuun 2006 alussa sekä loput lipputuotteet 1. tammikuuta 2007 alkaen.[1] Kirkkonummi otti käyttöön seutulippujärjestelmän junaliikenteessä ja osassa linja-autoliikennettä 1. tammikuuta 2007 alkaen.[2] Kirkkonummi liittyi YTV Jätehuollon järjestämän jätehuollon piiriin 1. huhtikuuta 2008.[3]
YTV:n toiminta lakkautettiin vuoden 2009 lopussa. Samalla sen tehtävät siirrettiin kahdelle uudelle kuntayhtymälle: Helsingin seudun liikenne (HSL) ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY).[4]
Organisaatio ja talous
muokkaaYTV:n asioista päättivät seutukokous ja hallitus. Toimintaorganisaation johdossa oli yhteistyöjohtaja. Seutukokouksessa 23. tammikuuta 2009 valittiin tammikuussa 2008 Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtajaksi siirtyneen Hannu Penttilän tilalle uudeksi yhteistyöjohtajaksi Raimo Inkinen (vihr), joka aloitti työssään 9. maaliskuuta 2009.
Organisaation toiminta oli vuoden 2006 alusta jakautunut neljään tulosalueeseen, jotka olivat liikenne, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto (kuten ilmanlaatu) sekä yhteiset palvelut.
Vuoden 2005 alusta Espoon, Vantaan ja Kauniaisten sisäisen liikenteen hoitoon liittyvät tehtävät siirtyivät YTV:lle. Kerava liittyi sopimusperusteisesti lippu- ja taksajärjestelmään (ns. 3. vyöhyke) 1. maaliskuuta 2006 alkaen, Kirkkonummi 1. tammikuuta 2007 alkaen.
YTV:n toimintatulot vuonna 2008 olivat 304,1 miljoonaa euroa ja toimintakulut 291,5 miljoonaa euroa ilman sisäisiä eriä. Liikenteen tulosalueen osuus toimintatuloista on noin 71 %, jätehuollon noin 28 %.
Toimintatuotoista joukkoliikenteen lipputulot muodostavat 39,1 %, jätteen käsittely- ja kuljetusmaksut 27,1 %. Kuntaosuuksilla rahoitetaan 29,6 % ja muilla toimintatuotoilla 4,2 %.
Tiedot ovat YTV:n hallituksen 27. helmikuuta 2009 allekirjoittamasta vuoden 2008 tilinpäätöksestä.
Historia
muokkaa |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n esivaiheena toimineen Pääkaupunkiseudun yhteistyötoimikunnan (YTT) perustava kokous pidettiin 16. kesäkuuta 1970. YTT perustui seudun kunnanjohtajien (Helsingin ylipormestari Teuvo Aura, Espoon kauppalanjohtaja Teppo Tiihonen, Kauniaisten kauppalanjohtaja Åke Almark ja Helsingin maalaiskunnan kunnanjohtaja Lauri Lairala) aloitteeseen. Näistä kunnista muodostettiin tuolloin virallisesti pääkaupunkiseutu. Ensimmäisen merkittävän palvelutehtävän YTV sai vuonna 1982, jolloin seudun kunnat siirsivät sopimusperusteisesti jätehuoltotoimintansa. Uuden vaiheen pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä aloitti varsinkin seutulipun käyttöönotto vuonna 1986 ja seudun bussiliikennöitsijöiden liikenteen omien tilaajatehtävien siirtyminen YTV:lle. Lisäksi tuosta vuodesta lähtien YTV alkoi yhteistyössä HKL:n kanssa päättää seudun joukkoliikenteen hinnoista. Jo 1970-luvulta lähtien Helsingin sisäisen liikenteen matkalippujen tarkastus ja tilaamistehtävät olivat HKL:n hallussa.
YTV:n lopettaminen ja toiminnan siirtäminen HSL:lle ja HSY:lle
muokkaaPääkaupunkiseudun neuvottelukunnan koordinaatioryhmä hyväksyi 18. tammikuuta 2008 YTV:n jäsenkuntien kaupunginjohtajien esityksen pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen sekä vesi- ja viemärilaitosten uudelleenorganisoinnista. Myös kaupunginhallitukset hyväksyivät esityksen ja organisaatiomuutosten valmistelu aloitettiin maaliskuussa 2008. Sopimusluonnokset hyväksyttiin kaupunginvaltuustoissa joulukuussa 2008, Espoossa vesilaitosten yhdistämisen osalta tammikuussa 2009. Tavoitteena on saada organisaatiomuutokset voimaan 1. tammikuuta 2010.
YTV lakkautettiin 31. joulukuuta 2009. Samalla 1. tammikuuta 2010 aloitti toimintansa uusi henkilöliikennelakiin perustuva kuntayhtymä, Helsingin seudun liikenne (HSL).[5]
Pääkaupunkiseudulla aiemmin toimineista organisaatioista uuteen joukkoliikenteen kuntayhtymään siirtyivät YTV Liikenne sekä HKL:n suunnittelu- ja tilaajatoiminnot sekä matkalippujen tarkastus. HKL:ään jäävät edelleen raitio- ja metroliikennettä liikennöivät toimintayksiköt. Uuden HSL-kuntayhtymän perustajajäseniä ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kerava, Kirkkonummi ja Kauniainen. HSL:n liikevaihdoksi vuonna 2010 budjetoitiin 500 miljoonaa euroa, ja henkilöstön määrä oli noin 330.
HSL:n sisaryhtymä, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) on Suomen suurin vesi- ja ympäristöalan toimija. Se on tarjonnut vuoden 2010 alusta alkaen vesi- ja jätehuoltopalveluita yhteensä yli miljoonalle Helsingin seudun asukkaalle. HSY tuottaa myös seutu- ja ympäristötietoa muun muassa ilmanlaadusta ja asumisesta. Uudessa kuntayhtymässä yhdistyivät YTV Jätehuolto ja seutu- ja ympäristötieto sekä Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan vesilaitokset.[5]
Logot
muokkaaYTV:n ensimmäinen logo oli käytössä 1970-luvun alusta 1990-luvun alkupuolelle asti. Siinä oli tyylitelty Y-kirjain, sen alla vaakunakilven napa ja yläpuolella pienoiskoossa Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan vaakunat. Logon vasemmalla puolella oli kirjaimet YTV ja oikealla puolella ruotsiksi SAD.
Toinen logo tuli käyttöön vuonna 1992[6] ja viimeinen vuonna 2005.
Kritiikkiä
muokkaaMatkustajien yksityisyys ja oikeusturva
muokkaaYTV:tä on kritisoitu matkustajien yksityisyyttä loukkaavan matkakorttijärjestelmän rakentamisesta. Järjestelmä tallensi sen käytön alkuvaiheessa kortinhaltijan kaiken liikkumisen julkisilla kulkuvälineillä tietokantaan, jossa tiedot oli teoriassa mahdollista yhdistää kortin omistajaan, muun muassa henkilötunnukseen. Oikeus tähän oli kuitenkin vain muutamalla palvelupisteen työntekijällä ja sekin kortinhaltijan itsensä pyynnöstä, jos hän epäili esimerkiksi, että kortilla on jäljellä liian vähän arvoa. Tietojen keruu lopetettiin tietosuojavaltuutetun väliintulon jälkeen, koska hän ei hyväksynyt esitettyjä perusteluja.
Matkakorttiin ladatulla rahalla eli "arvolla" maksusta ei jää asiakkaalle tositetta, joten virhe järjestelmässä voisi johtaa perusteettomaan tarkastusmaksuun.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Väliaho, Tuomo: Kerava liittymässä YTV:n joukko- liikenteeseen (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 27.9.2005. Viitattu 4.7.2021.
- ↑ Salonen, Juha: Matkakortti kelpaa Kirkkonummella maanantaina (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 31.12.2006. Viitattu 4.7.2021.
- ↑ Karhuvaara, Veera: Kirkkonummen jätehuolto siirtyy YTV:lle (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 2.4.2008. Viitattu 4.7.2021.
- ↑ HSL ja HSY aloittavat toimintansa uudella ilmeellä Yle Uutiset. 25.11.2009. Viitattu 4.7.2021.
- ↑ a b HKL:n ja YTV:n fuusiosta syntyy HSL Yle Uutiset. 17.6.2009. Viitattu 4.7.2021.
- ↑ https://www.raitio.org/wp-content/uploads/2021/03/Raitio-lehti-1992.3.pdf
Aiheesta muualla
muokkaa
- YTV - 40 vuotta yhteistyötä pääkaupunkiseudulla (Arkistoitu – Internet Archive)
- YTV:lle Big Brother - Julkishallinnon Isovelipalkinto - kielteinen palkinto kansalaisoikeusjärjestö EFFI:ltä
| Raskas raideliikenne | Helsingin seudun lähijunaliikenne (linjat) • Helsingin metro (linjat: M1, M2) |
|---|---|
| Kevyt raideliikenne | Helsingin raitioliikenne (linjat) • Helsingin seudun pikaraitiotiet (linjat: 15) |
| Lauttaliikenne | Kruunuvuorenrannan lautta • Suomenlinnan lautta |
| Linja-autoliikenne Runkolinjat | Helsingin seudun linja-autoliikenne 20 • 30 • 40 • 200 • 300 • 400 • 500 • 510 • 520 • 530 • 560 • 570 • 600 |
| Liikenteen tilaaja | HSL |
| Liikennöitsijät | Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne • Helsingin kaupungin liikennelaitos • VR • Nobina • Pohjolan Liikenne • Helsingin Bussiliikenne • Savonlinja • Tammelundin Liikenne • Åbergin Linja • Korsisaari • Reissu Ruoti • Tilausliikenne Nikkanen |
| Hankkeet | Espoon pikaraitiotiet • Kruunusillat • Tiederatikka • Tuusulanväylän pikaraitiotie • Vantaan pikaraitiotie • Vihdintien pikaraitiotie • Viikin–Malmin pikaraitiotie • Espoon kaupunkirata • Pisararata • Itämetro |