Päijät-Hämeen maakunta

Päijät-Hämeen maakunta
	vaakuna
lippu	sijainti
Historialliset läänit	Uudenmaan ja Hämeen lääni (1634–1831) ; Mikkelin lääni (Heinolan seutu, 1831–1997) ; Hämeen lääni (1831–1997) ; Etelä-Suomen lääni (1997–2009)
Maakuntakeskus	Lahti
Maakuntajohtaja	Niina Pautola-Mol (8/2021-)
Kokonaispinta-ala	6 941,71 km²; 15:nneksi suurin 2021
– maa	5 713,72 km²
– sisävesi	1 277,99 km²
Väkiluku	204 663; 8:nneksi suurin 30.9.2024
– väestötiheys	35,82 as./km² (30.9.2024)
Maakuntalaulu	Vihreiden harjujen maa
Nimikkolajit
– järvi	Päijänne
– kala	lahna
– kasvi	ruiskaunokki
– kivi	diabaasi
– lintu	valkoselkätikka
Lyhenne	FI-16
	Infobox OK

Päijät-Häme (ruots. Päijänne-Tavastland) on Suomen maakunta Etelä-Suomessa, ja se käsittää historiallisen Hämeen maakunnan itäosan. Sitä ympäröivät Uusimaa etelässä, Kanta-Häme lännessä, Pirkanmaa luoteessa, Keski-Suomi pohjoisessa, Etelä-Savo koillisessa ja Kymenlaakso idässä. Maakuntaan kuuluu kymmenen kuntaa. Päijät-Hämeessä sijaitsevat Päijänteen eteläpää ja Vesijärvi. Vellamo on Päijät-Hämeen maakuntaliiton symboli.

Historia

Hollolan kirkko on ollut alueen keskus keskiajalta lähtien. Se on Päijät-Hämeen vanhin säilynyt rakennus.

Vaikka maakuntana Päijät-Häme on nuori, ovat sen keskusalueet Suomen vanhimpia tunnettuja asuinpaikkoja: Lahden Ristolassa on ollut asutusta jo 9 300 vuotta sitten silloisen Ancylusjärven rannalla.

Päijänteen eteläpäässä Hollolassa oli tärkeä asutuskeskus 1300-luvulla, jolloin sinne perustettiin katolinen seurakunta. Ennen sitä idän ortodoksisuus ulottui Lahteen asti. 1300-luvulla tiedetään Lahden kylän kautta kulkeneen niin sanotun Ylinen Viipurintien Hämeenlinnasta Viipuriin. Vesijärven etelärannalla sijaitseva Lahden kylä mainitaan kauppapaikkana jo 1400-luvun alkupuolelta. Lahdesta haarautui myös Savontie, joka kulki Heinolan kautta Savonlinnaan, Ruotsin kuningaskunnan itäiseen etuvartioon, Olavinlinnaan. Savon tien toinen reitti kulki Pulkkilanharjua pitkin Sysmään.

Päijät-Häme alkoi kehittyä omaksi talousalueekseen 1800-luvun lopulla sen myötä, kun Hollolan Lahden kylä kasvoi Vääksyn kanavan (1871) ja Helsingin-Hämeenlinnan-Pietarin rautatien (1870) valmistuttua.

Sysmää, Hartolaa ja Heinolaa lukuun ottamatta on Päijät-Häme ollut koko ajan kuulunut hallinnollisesti Hämeen lääniin. Heinola oli 1775 perustetun Kymenkartanon läänin pääkaupunki, mutta 1839 se menetti asemansa Mikkelille, josta tuli uuden Mikkelin läänin pääkaupunki. Myös Sysmä ja Hartola kuuluivat Mikkelin lääniin.

Nykyinen maakunta kattaa suurelta osin saman alueen kuin historiallinen Hollolan emäseurakunta, johon kuului uuden ajan alussa Asikkalan, Heinolan, Nastolan Orimattilan ja Kärkölän alueet. Merkittäväksi kauppapaikaksi muodostui Vesijärven pohjoisrannalla sijaitseva Anianpelto. Anianpelto menetti markkinapaikkana merkityksensä, kun Helsingin ja Pietarin välinen rautatie rakennettiin Lahden kautta 1860-luvulla.

Hollolan Lahden kylästä tuli Hollolaan kuuluva epäitsenäinen kauppala 1878 ja kaupunki 1905. Vääksyn ja Kalkkisten kanavien rakentamisen myötä Päijänteen–Vesijärven reitistä tuli Itä- ja Pohjois-Hämeen tärkein liikenneväylä.^[4]

Aluejako

Päijät-Häme muodostuu 10 kunnasta, joista kolme on kaupunkeja (lihavoituina).

Kartta kunnista

Lahti

Hollola

Heinola

Orimattila

Päijänne

Vesijärvi

Ruotsalainen

Keski-
Suomi

Etelä-
Savo

Kymen-
laakso

Uusi-
maa

Kanta-
Häme

Kuntakeskukset

Yli 100 000 asukasta

Yli 30 000 asukasta

Yli 10 000 asukasta

Yli 3 000 asukasta

Alle 3 000 asukasta

Päijät-Hämeen maakunta kuntakeskuksineen.

Seutukunta

Lahden seutukunta

Entiset kunnat

Päijät-Hämeen kunnat vuonna 1996.

Artjärvi, kuulunut Uudenmaan lääniin ja Itä-Uudenmaan maakuntaan. Siirrettiin Päijät-Hämeen maakuntaan ja liitettiin 2011 Orimattilaan
Heinolan maalaiskunta, kuulunut Mikkelin lääniin ja sittemmin Päijät-Hämeen maakuntaan, liitetty 1997 Heinolaan
Hämeenkoski, liitetty 2016 Hollolaan
Nastola, liitettiin 2016 Lahteen

Kuntavaihdokset

Kuhmoinen siirtyi osaksi entistä Keski-Suomen lääniä, nykyiseen Keski-Suomen maakuntaan vuonna 1974. Keski-Suomen maakunnasta Kuhmoinen siirtyi Pirkanmaan maakuntaan 1.1.2021.
Iitti siirtyi osaksi Päijät-Hämettä 1.1.2021. Sitä ennen se oli osa Kymenlaaksoa.

Maantiedettä

Lahti on Päijät-Hämeen maakuntakeskus ja Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki.

Heinola.

Aluejako

Nimityksenä Päijät-Häme vakiintui 1950-luvulla. Hämeen läänin kuntien lisäksi siihen laskettiin Päijänteen itäpuolella sijainneet Heinola, Heinolan maalaiskunta, Sysmä ja Hartola, jotka kuuluivat Mikkelin lääniin sekä Uudenmaan lääniin kuuluneet Orimattila ja Artjärvi. Vuosien 1997 ja 2009 välillä se kuului kokonaisuudessaan Etelä-Suomen lääniin. Heinolan seutukunta yhdistyi vuoden 2010 alusta Lahden seutukuntaan, joten maakunnassa on nyt vain yksi seutukunta aiemman kahden sijasta.

Päijät-Hämeeseen kuuluu yhdeksän kuntaa, joista Lahti, Heinola ja Orimattila ovat kaupunkeja. Alueella on tehty neljä kuntaliitosta: Heinolan maalaiskunta on liitetty Heinolaan, Artjärvi Orimattilaan, Nastola Lahteen ja Hämeenkoski Hollolaan. Aiemmin myös Kuhmoinen kuului Päijät-Hämeeseen, mutta vuonna 1974 se siirtyi Keski-Suomen lääniin ja vuonna 2021 Keski-Suomen maakunnasta Pirkanmaan maakuntaan. Puhelinluetteloiden aluejaossa Kuhmoinen kuului Päijät-Hämeeseen.

Iitin kunnanvaltuusto hyväksyi vuonna 2011 kunnanhallituksen esityksen, että Iitti siirtyisi Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan vuonna 2013. Asiasta päättää lopullisesti valtioneuvosto.^[5] Toukokuussa 2016 valtioneuvosto hyväksyi Iitin siirtymisen Päijät-Hämeeseen vuoden 2019 alussa.^[6] Iitti liittyi osaksi Päijät-Hämeen maakuntaa 1. tammikuuta 2021.

Luonnonmaantiede

Päijänteen Salonsaari Asikkalassa.

Maakunnan eteläosien halki kulkevat Salpausselän reunamuodostumat. Vääksyssä Toinen Salpausselkä erottaa Vesijärven ja Päijänteen toisistaan. Vesijärven eteläreunan muodostaa Lahden kautta kulkeva Ensimmäinen Salpausselkä. Maakunta kuuluu suurimmaksi osaksi Päijänteen vesistöalueeseen lukuun ottamatta eteläisimpiä osia, jotka kuuluvat Porvoonjoen valuma-alueeseen. Maakunnan länsirajalla on Kokemäenjoen vesistöön kuuluvia järviä. Kalkkisista alkunsa saava Kymijoki virtaa Päijät-Hämeen alueella varsin leveänä ja järvimäisenä: Heinolan ympärillä se muodostaa Ruotsalaisen ja Konniveden järvet.

Reunamuodostumien ohella maakunnassa on myös pitkittäisharjuja, muun muassa Pulkkilanharju ja Kalkkisten harjujaksot. Maaperä on pääosin moreenia, paitsi eteläosissa, joissa on runsaasti savikoita. Päijät-Hämeen korkeimmat kohdat ovat Tiirismaa (223 m) Hollolassa ja Kammiovuori (221 m) Sysmässä. Maakunnalle tyypillisiä metsiä ovat mäntyvaltaiset kangasmetsät, mutta Päijänteen ympäristössä on myös lehtimetsiä. Soita alueella on vähän.

Päijät-Hämeen maakunta muodostuu kolmestatoista maisematyypistä^[7]

Maisematyyppi	Paikkakunta	Kunta
Porvoonjoen viljelyseutu		Lahti Hollola Kärkölä Orimattila
Artjärven viljelyseutu	Artjärvi	Orimattila
Teuronjokilaakson peltotasanko		Hollola Kärkölä
Hämeenkosken korpiylänkö	Hämeenkoski	Hollola
ensimmäinen Salpausselkä		Lahti Hollola Iitti
Vesijärven laakso		Lahti Hollola Kärkölä Orimattila
Nastolan järviseutu	Nastola	Lahti
toinen Salpausselkä		Asikkala Heinola Lahti Iitti
Länsi-Padasjoen metsälänkö		Padasjoki
Heinolan järviseutu		Heinola
Etelä-Päijänteen viljelyseutu		Asikkala Padasjoki
Päijänteen vuorimaa		Padasjoki Sysmä
Sysmän-Hartolan viljelyseutu		Hartola Sysmä

Korkeimmat paikat

Tiirismaan radio- ja televisiomasto.

Päijät-Hämeen korkein paikka on Tiirismaan Tiirismäki, jolle on sijoitettu Etelä-Suomen korkeimpana paikkana radio- ja televisiomasto. Lähistöllä korkeita niin ikään Salpausselän harjulla olevia paikkoja ovat Hakalaukunmäki, joka on Lahden korkein paikka, mutta jonka korkein huippu on Hollolan puolella sekä Kartanonmäki, jolla on laskettelurinne ja vapaa-ajan vuokra-asutusta Messilän kartanon yhteydessä.

Korkeille paikoille ei aina ole ajokelpoista tietä. Helposti tavoitettavia korkeita paikkoja ovat kuitenkin telemastojen paikat, koska niiden huolto- ja kunnossapito edellyttävät ajoyhteyttä laitekopin luokse. Korkeat tavoitettavat paikat voivat toimia hyvinä yhteydenpitopaikkoina UHF- tai VHF-taajuuksisin radioin.

Nimi	Korkeus (m)	Paikka	Paikkakunta	Kunta	Muuta
Niinimäki	193 ^[8]			Asikkala
Vuorenaho	210			Hartola
Pitkäsenmäki	175			Heinola
Vuorenaho	210			Heinola
Tiirismaa	222,6			Hollola	Tiirismaan radio- ja televisiomasto
Tiirismaan Itäkorkea	219,6			Hollola	vapaasti Digitan aidan ulkopuolella tavoitettava alue
Hakalaukunmäki	183		Messilä	Hollola
Kalliolamminmäki	178		Messilä	Hollola
Likokallio	182,6		Viitaila	Asikkala
Pähkinävuori	165		Viitaila	Asikkala
Sakaramäki	165			Kärkölä
Hakalaukunmäki	172			Lahti	sama mäki Hollolassa korkeampi kohta
Vahteristonmäki	177,9 ^[9]			Lahti	Struven ketjun mittauspiste
Himatunmäki				Lahti
Huhtamäki				Lahti
Kankaanmäki	112,9	60.795446, 25.724758	Tönnö	Orimattila	Telian (unibasen) telemasto ORIMATTILA 3 560 2902
Kivikallio	153			Orimattila
Majuanvuori	215,2			Padasjoki
Kammiovuori	221			Sysmä

Asutus

Päijät-Hämeen merkittävin asutustihentymä on Lahden kaupunki.

Muu asutus keskittyy eteläisille maanviljelyyn parhaiten kelpaaville alueille Lahden ympäristöön. Maakunnan pohjois- ja länsiosat ovat sitä vastoin harvaan asuttuja ja metsäisiä.^[4]

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2024 tilanteen mukainen.

Päijät-Hämeen väestönkehitys 1975–2020
Vuosi			Asukkaita
1975			197 924
1980			200 352
1985			202 731
1990			204 901
1995			205 973
2000			204 912
2005			206 240
2010			208 777
2015			208 525
2020			205 771
Lähde: Tilastokeskus.^[10]

Suurimmat taajamat

Vuonna 2017 Päijät-Hämeessä sijaitsi 21 taajamaa.^[11] Seuraavassa on lueteltu maakunnan 11 suurinta taajamaa.

#	Taajama	Kunta	Väkiluku (31.12.2017)^[12] (Iitin osalta 31.12.2018)
1	Lahden keskustaajama	Lahti 103 403 Hollola 15 284 Asikkala 381	&&&&&&&&&0119068.&&&&00119 068
2	Heinolan keskustaajama	Heinola	&&&&&&&&&&014432.&&&&0014 432
3	Nastolan kirkonkylä	Lahti	&&&&&&&&&&011943.&&&&0011 943
4	Orimattilan keskustaajama	Orimattila	&&&&&&&&&&&09102.&&&&009 102
5	Vääksy	Asikkala	&&&&&&&&&&&04872.&&&&004 872
6	Kausala	Iitti	&&&&&&&&&&&03775.&&&&003 775
7	Järvelä	Kärkölä	&&&&&&&&&&&02675.&&&&002 675
8	Heinolan kirkonkylä	Heinola	&&&&&&&&&&&02305.&&&&002 305
9	Sysmän kirkonkylä	Sysmä	&&&&&&&&&&&01986.&&&&001 986
10	Hartolan kirkonkylä	Hartola	&&&&&&&&&&&01544.&&&&001 544
11	Padasjoen kirkonkylä	Padasjoki	&&&&&&&&&&&01531.&&&&001 531

Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.

Liikenne

Lahti–Loviisa-rataa Orimattilassa.

Maantieliikenne

Päijät-Hämeen maakuntaa palvelevat tärkeimmät päätiet ovat valtatiet 4, 5, 12 ja 24 sekä kantatiet 46, 53 ja 54. Myös seututie 167 on erityisen merkittävä varsinkin Lahden ja Orimattilan välisellä osuudella.

Raideliikenne

Päijät-Hämeessä on rautatieyhteydet Helsingistä ja Riihimäeltä Lahden kautta Kouvolaan. Lisäksi Lahdesta menee rautatiet Heinolaan ja Loviisaan, mutta nykyisin nämä rataosuudet ovat vain tavaraliikenteen käytössä. Lahden rautatieaseman kautta kulkevat kaikki Helsingistä Kouvolan suuntaan kulkevat Savon radan ja Karjalan radan kaukojunat. Lähijuna Z kulkee Helsingin ja Lahden välillä Lahden oikorataa pitkin, ja muutama vuoro jatkaa Lahdesta edelleen Kouvolaan. Lähijuna G kulkee Lahden ja Riihimäen välillä ja lähijuna O kulkee Kouvolaan sekä osa vuoroista myös Kotkan satamaan asti. Päijät-Hämeen alueella on 9 rautatieasemaa, jotka ovat Lappila, Järvelä, Herrala, Henna, Lahti, Villähde, Nastola, Uusikylä ja Kausala.

Ilmailu

Päijät-Hämeessä sijaitsee Lahti-Vesivehmaan lentokenttä Asikkalassa, jossa ei ole matkustajaliikennettä. Lisäksi maakuntakaavan luonnosvaiheessa oli esillä uusi lentoasema Orimattilan Hennaan, mutta asia on toistaiseksi jätetty pois maakuntakaavasta.

Tietoliikenne

Päijät-Hämeessä on kuusi yleisradiolähetyspaikkaa. Lahdessa ovat Kolavankangas, sekä Radiomäen itäinen radiomasto ja Radiomäen läntinen radiomasto, Hollolassa Tiirismaa, Padasjoki sekä Sysmän Nuoramoinen. ^[13]

Kristinusko

Päijät-Hämeen alueella esikoislestadiolaisuus on voimakasta erityisesti Lahden seudulla. Lahden seudulla vaikuttaa myös evankelisuus. Lahden–Heinolan seutu on myös evankelioivan herätyskristillisyyden voimakasta tukialuetta. Liikkeen kannatus ulottuu myös ympäristön maaseutupitäjiin.^[14]

Politiikka

Eduskuntavaaleissa Päijät-Häme muodostaa Hämeen vaalipiirin yhdessä Kanta-Hämeen kanssa. Vaalipiiristä eduskuntaan valittavat 14 kansanedustajaa jakautuvat melko tasan molempien maakuntien kesken. Vuoden 2019 vaaleissa väkiluvultaan hieman suurempi Päijät-Häme sai kuusi edustajaa: SDP:stä Mika Kari ja Ville Skinnari, perussuomalaisista Rami Lehto ja Jari Ronkainen, kokoomuksesta Kalle Jokinen ja keskustasta Hilkka Kemppi. Hallitusneuvotteluissa Skinnari valittiin kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeriksi Rinteen hallitukseen, ja hän jatkoi samassa tehtävässä myös Marinin hallituksessa. Maakunnan edustajien määrä laski vuonna 2020 viiteen, kun Jokinen muutti Orimattilasta Hämeenlinnaan.

Kulttuuria

Murteet

Päijät-Hämeen halki kulkee suomen päämurteiden murreraja, joten kieliasun puolesta maakunta jakautuu kahdeksi erilaiseksi osaksi. Sysmä ja Hartola (perinteisen luokituksen mukaan myös Padasjoki) kuuluvat itämurteiden puolelle; sysmäläisten ja hartolalaisten puhetapa kuuluu savolaismurteiden Päijät-Hämeen murteisiin.^[15] Muut Päijät-Hämeen maakunnan kunnat kuuluvat länsimurteiden puolelle; täällä puhemuotona on kaakkoishämäläisten murteiden Hollolan ryhmä.^[16]

Kaakkoishämäläinen kielimuoto ei ole kovin tunnettu, vaikka se onkin varsin omaperäinen. Murretta on tehnyt tunnetuksi lahtelainen Raggars-yhtye, ja myös Pirkka-Pekka Peteliuksen tunnetuksi tekemä Kymenlaakson murre on sitä lähellä^lähde?. Perihämäläisellä murrepohjalla on paljon itäisiä, lähinnä karjalaisia murrepiirteitä. Kaakkoishämäläisten murteiden Hollolan ryhmälle leimallisia läntisiä tai hämäläisiä piirteitä ovat

yleiskielen d:n vastine l, esimerkiksi pata : palan, joka on viime vuosikymmenten aikana väistynyt yleispuhekielisten varianttien tieltä
yleiskielen ts:n vastine astevaihteluton tt, esimerkiksi mettä : mettän, joka on säilyttänyt asemansa hyvin viime aikoihin saakka
yleiskielen ŋŋ- eli äng-äänteen vastine astevaihteluton ŋk, esimerkiksi kenkä : kenkät; tätä piirrettä esiintyy edelleen yleisesti
sanan lopussa olevan i:n ja a/ä:n heittyminen, esimerkiksi sus, halus; järves, järven (=järvenä)
lyhyet pikapuhemuodot joistakin yleisimmistä verbeistä, esimerkiksi ei tu (=tule), sa (=sano), o (=ole), me~mä (=mene), pa (=pane)
joidenkin pronominien muodot: toi, noi (=tuo, nuo)

Itäistä tai karjalaista vaikutusta ovat seuraavat piirteet:

yleiskielen ää:tä on vanhastaan vastannut ie ~ iε ~ iä-diftongi, mutta tämä piirre on väistynyt jo kokonaan
rk- ja lk-yhtymien astevaihtelu: särki : säret, kulkea : kulen
heikko liudennus heittyneen loppu-i:n asemesta, esimerkiksi tul’ (=tuli), män’ (=meni)
heikkoa väli- eli švaavokaalia esiintyy joissakin konsonanttiyhtymissä, esimerkiksi pal^akka
persoonapronominien monikkomuodot: myö, työ, hyö ja taivutus meitin : meittiä (mutta yleishämäläisittäin: minä ~ mä, sinä ~ sä)^lähde?

Perinneruoat

Sananlaskut

Siinä on hyvä emäntä, joka paljon tekee ja vähän syö. (Päijäthämäläinen sanonta)

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet^[17]

Päijätsalo Sysmässä.

Hollolan kulttuurimaisemat (Hollola)
Etelä-Päijänteen kulttuuri- ja harjusaarimaisemat (Asikkala)
Auttoisten ja Vesijaon kulttuurimaisemat (Padasjoki)
Porvoonjokilaakson viljelymaisema (Orimattila; Uudeltamaalta Porvoo, Askola, Pukkila)
Artjärven viljelymaisema (Orimattila)
Tiirismaan ja Salpausselän maisemat (Hollola ja Lahti)
Kimolan kulttuurimaisema (Iitti, Kymenlaaksosta Kouvola)
Hiidenvuoren maisemat (Iitti, Kymenlaaksosta Kouvola)

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt^[18]

Asikkala

Asikkalan kirkko.

Hartola

Lahti

Lahden rautatieasema.

Anttilanmäen esikaupunkiasutus^[19]
Fellmaninpuisto, jälleenrakennuskauden oppilaitokset ja Hakatornit.^[19]
Harjulankadun, Onnelantien, Kymintien pientaloalueet sekä Karjalankadun pienkerrostalot.^[19]
Hennalan kasarmit^[19]
Kariniemi^[19]
Koiskalan kartano^[19]
Lahden kaupungintalo, Lahden kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli^[19]
Lahden rautatieasema ja varikkoalue^[19]
Lahden suurradioasema^[19]
Salpausselän hiihtostadion^[19]
Tapanilan ruotsalaistaloalue^[19]
Erstan kartano^[19]
Immilän, Kumian ja Seestan myllyt^[19]
Seestan kartano^[19]
Toivonojan kartano^[19]

Orimattila

Heinämaan kylä^[19]
Kinttulan kartano, entisen Artjärven kunnan alueella
Orimattilan kirkonmäki^[19]
Ratulan kartano, entisen Artjärven kunnan alueella
Tönnönkosken silta ja myllypaikka^[19]

Padasjoki

Auttoisten kylää.

Sysmä

Nuoramoisten kartanomaisema^[19]
Roviokosken asutustila-alue^[19]
Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema^[19]

Museoita

Kaupunginmuseot

Nimi	Paikka	Paikkakunta	Kunta	Muuta
Heinolan kaupunginmuseo	Heinolan keskusta		Heinola
Lahden kaupunginmuseo	Fellmanin kartano	Kartano	Lahti	historiallinen museo taidemuseo julistemuseo hiihtomuseo radio- ja tv-museo

Kotiseutumuseot

Päijät-Hämeessä on useita kotiseutumuseoita sekä kaupunginmuseoita.

Nimi	Paikka	Paikkakunta	Kunta
Artjärven kotiseutumuseo	Ratula	Artjärvi	Orimattila
Asikkalan kotiseutumuseo		Asikkalan kirkonkylä	Asikkala
Hollolan kotiseutumuseo		Hollolan kirkonkylä	Hollola
Hämeenkosken kotiseutumuseo		Hämeenkosken kirkonkylä	Hollola
Iitin kotiseutumuseo		Iitin kirkonkylä	Iitti
Kärkölän kotiseutumuseo	Huovila	Kärkölän kirkonkylä	Kärkölä
Nastolan kotiseutumuseo		Nastolan kirkonkylä	Lahti
Orimattilan kotiseutumuseo		Orimattilan kirkonkylä	Orimattila
Padasjoen museo	Nyystölä	Maakeski	Padasjoki
Sysmän kotiseutumuseo		Sysmän kirkonkylä	Sysmä

Lahden seudun kuntarakennetunnustelu

Päijät-Hämeen kuntien yhdentyminen perustuu tällä hetkellä sosiaali- ja terveystoimialat kattavaan selvitykseen, jossa tavoitteena on maakunnallinen koko. Toinen yhdentymisprosessi on vuodesta 2002 alkaen voimassa ollut Lahden seutukokeilu, joka laajeni vuonna 2007. Sen ulkopuolelle jäivät Päijät-Hämeen kunnista Artjärvi ja Hartola. Sosiaali- ja terveysalan yhdentymistä ei hoideta Lahden seutukokeilun piirissä vaan erikseen.

Osa Päijät-Hämeen kunnista kävi keskenään kuntarakennetunnusteluja 2010, jossa kartoitettiin mahdollisuutta siihen, että Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola ja Padasjoki voisivat muodostaa yhden kunnan. Hankkeen työnimenä oli Vellamo. Kuntien valtuustot Lahtea lukuun ottamatta päättivät kuitenkin olla lähtemättä mukaan kuntaliitokseen.^[20]

Sosiaali- ja terveystoimiala

Erikoissairaanhoito

Päijät-hämeen Keskussairaala Lahdessa

Erikoissairaanhoitoa varten Päijät-Hämeen kunnilla on Päijät-Hämeen keskussairaala, jota ylläpitää Päijät-Hämeen hyvinvointialue.^[21]

Siihen kuuluvat Päijät-Hämeen kaikki 10 kuntaa.

Terveydenhoito

Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän (Hollola, Hämeenkoski ja Kärkölä) toiminta siirtyi osittain Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymälle ja pääosin Peruspalvelukeskus Oivalle. Kuntayhtymän nimi muuttui Tiirismaan terveydenhuoltokiinteistöjen kuntayhtymäksi. Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki perustivat Hollolan kunnan organisaatioon liikelaitoksen, Peruspalvelukeskus Oivan, joka vastaa pääosasta näiden kuntien sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palveluja.^[22]

Artjärvellä, Orimattilalla, Myrskylällä ja Pukkilalla on yhteinen Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä.^[23]

Nastolan perusturvapiirissä yhdistyisivät Nastolan ja Iitin terveyskeskukset sekä sosiaalipalvelut.

Orimattilan perusturvapiiriin kuuluisi nykyisen Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän kunnat ja Orimattilan kaupunki (Orimattila, Myrskylä ja Pukkila).

Tekninen toimiala

Sähkö- ja kaukolämpö

Lahden ja Hollolan alueella toimii Lahti Energia, joka vastaa Lahden ja Hollolan Salpakankaan sähkönjakelusta sekä kaukolämmöstä. Lahti Energialle kuuluvaa sähkönjakeluverkkoa on myös Hollolan Salpakankaan ja osittain Orimattilan alueella. Lahden kaupunginvaltuustolla on veroprosentin nousun hillitsemiseksi suuria budjettitavoitteita Lahti Energian sille maksamien osinkojen suhteen. Lahden kaupungin talousarvion alijäämiä on maksettu Lahden kaupunkikonsernin muiden osien, lähinnä Lahti Energian tuotoilla, jolloin kaupungin tilinpäätöksen ollessa alijäämäinen kaupunkikonsernin tilinpäätöksestä on silti muodostunut ylijäämäinen.

Palo- ja pelastustoimi

Katso myös: Lahden seutukokeilu

Palo- ja pelastustoimessa palokunnat on maakunnallistettu Päijät-Hämeen pelastuslaitokseksi 2004 alkaen.^[24]

Yhteistyössä jotkut kunnat katsoivat joutuvansa maksamaan liikaa palo- ja pelastuslaitokselle ja palotoimen kustannustensa lisääntyvän. Ratkaisuna maksuja palautettiin sekä palo- ja pelastuslaitoksen sallittiin ottavan velkaa. Nettomaksajaksi katsoo joutuneensa erityisesti Padasjoki.^[25]^[26]

Päijät-Hämeen alueella on useita sopimuspalokuntia, jotka avustavat Päijät-Hämeen pelastuslaitosta.