Pakkasen purevuus
Pakkasen purevuus eli tuulen hyytävyys kertoo, miten lämpötilan ja tuulen yhteisvaikutus vaikuttaa ihmisen ihoon. Tuuli haihduttaa iholta lämpöä ja kosteutta nopeasti, jolloin iho kylmenee ja kuivuu.[1] Lämmön siirtyminen iholta ympäröivään ilmaan on sitä suurempaa, mitä kylmempää ulkoilma on, ja tuuli nopeuttaa lämmön häviämistä. Sen sijaan ilman kosteudella ei pakkasoloissa ole oleellista merkitystä kylmyyden aistimiseen. Ilmiöstä käytetään myös nimeä viimaindeksi (engl. wind chill index – WCI).[2]
Vanha kaava
muokkaaAlkujaan majuri Paul Siple ja maantieteilijä Charles Passel tutkivat tätä 1940-luvulla Etelämantereella laittamalla vettä muoviastiaan, ja mittaamalla aikaa joka kuluu sen jäätymiseen. Samalla on mitattu ilman lämpötila ja tuulen nopeus. He kehittivät tiedoista kaavan pakkasen purevuudelle[3]:
Kaavassa WCT on pakkasen purevuus, V on tuulen nopeus metreinä sekunnissa ja T on ilman lämpötila celsiusasteina.
Yksinkertaistettu vanha kaava
muokkaaSiplen kirjasarjassa 90° South vuodelta 1959 mainitaan Etelämantereella käytössä ollut kaava
missä K0 on pakkasen purevuusindeksi, V tuulen nopeus m/s ja Ta lämpötila celsiusasteina[4]. Tämä purevuusindeksi osoittaa iholta ulos virtaavan lämpömäärän kilokaloreina neliömetriä kohti (kcal/m²).
Käytännössä tämän indeksiluvun (WCT) sijasta käytetään pakkasen purevuuden mittana usein sitä lämpötilaa, jossa tämä indeksi saisi saman arvon tuulen nopeuden ollessa nolla.
Uusi kaava
muokkaaSiplen-Passelin kaava oli käytössä noin 50 vuotta. Sen oikeellisuudesta keskusteltiin paljon, sillä muoviastia luultavasti käyttäytyy pakkasella eri tavalla kuin ihmisen iho. Yhdysvaltalaiset ja kanadalaiset tutkijat tekivät matemaattisia mallinnuksia ja myös kokeita vapaaehtoisilla koehenkilöillä, ja tutkimusten perusteella kehitettiin uusi kaava[5]:
Kaavassa WCT on pakkasen purevuus, T on lämpötila asteina ja V on tuulen nopeus kilometreinä tunnissa 10 metrin korkeudella.
Ilmatieteen laitoksen sivuilla on myös interaktiivinen taulukko, jossa voi testata eri tuulen nopeuksia ja lämpötiloja. Ohjelmakoodia tutkimalla näkyy, että siellä käytetään seuraavaa kaavaa[6]:
Kaavassa WCT on pakkasen purevuus, V on tuulen nopeus metreinä sekunnissa ja T on ilman lämpötila celsiusasteina. Tämä kaava on käytännössä sama kuin kanadalaisten kaava, mutta nopeusyksiköt ovat erilaisia.
Tuulen nopeudet mitataan WMO:n suosituksen mukaan 10 metrin korkeudella esteiden yläpuolella, ja muutetaan Kanadassa nopeudeksi kasvojen korkeudella kertomalla luvulla 2/3. Muilla korkeuksilla mitattuja tuulia voi käyttää pinnanläheisen tuulen arviointiin avoimella paikalla logaritmisen tuulilain avulla: tuulen nopeus on verrannollinen korkeuden logaritmiin. Auringon lämmittävää vaikutusta ei oteta huomioon kaavoissa.
Uusi kaava antaa huomattavasti pienempiä arvoja kuin vanha.
Paleltumisaika
muokkaaTuulen hyytävyys – paleltumisaika[7]:
- alle −21 … −27 °C pieni paleltumariski, jos oikein pukeuduttu
- −28…−30 °C 30 min, paljaan ihon paleltumariski kasvaa
- −36…−47 °C 5–10 min, iso paleltumavaara
- −44…−54 °C 2–5 min
- −55…−61 °C alle 2 min
Paleltumisaika voidaan myös laskea. Karkeasti ottaen tuulen hyytävyys −27 °C palelluttaa puolessa tunnissa, −36 °C 10 minuutissa ja −44 °C viidessä minuutissa, jos tuulee myrskyisästi 27 m/s[8]. Jos tuulta on 7 m/s ja pakkasta −10 °C, paleltuma-aika on yli 30 minuuttia. Mutta −20 °C / 7 m/s tuottaa paleltumia jo 30 minuutissa. −30 °C / 7 m/s palelluttaa 10 minuutissa. Toisaalta −30 °C / 3 m/s palelluttaa 30 minuutissa[9].
Muuta
muokkaaTuulen hyytävys voi vähetä kirkkaassa auringonpaisteessa jopa −6 tai −10 astetta.[7]
Katso myös
muokkaa- Helteen tukaluus – vastaavanlainen ilmiö, joka riippuu ilmankosteudesta ja lämpötilasta
Lähteet
muokkaa- ↑ Paljonko tuuli lisää pakkasen purevuutta?
- ↑ Vauhkonen, Tuula: Pakkasen purevuus TTL.fi. 8.12.2011. Työterveyslaitos. Viitattu 4.2.2012.
- ↑ http://www.restena.lu/meteo_lcd/papers/windchill/newwindchill.html
- ↑ 90° south, The story of south pole conquest, Paul Siple, Putnam 1959, New York 1959, s. 246
- ↑ Report on Wind Chill Temperature and Extreme Heat Indices: Evaluation and Improvement Projects (PDF) US Dept. Comm NOAA. Viitattu 1.2.2013.
- ↑ http://web.archive.org/web/20050413234644/http://www.fmi.fi/scr/tuotteet/PakkasenPurevuus/funcs.js
- ↑ a b http://www.candac.ca/candac/Outreach/Teacher_Resources_Index/tri/31.pdf
- ↑ [1]
- ↑ [2]
Aiheesta muualla
muokkaa- Pakkasen purevuus Ilmakehä ABC / Ilmatieteen laitos
- Pakkasen purevuus jkauppi
- Pakkasen purevuus Yle sää
- Tuulen vaikutuksen laskeminen
- Pakkasen purevuus sattuma.net
- Time to Frostbite Calculator
- Wind Chill Calculator
- Francis Massenin artikkeli tuulen hyytävyydestä. Mukana kaava pakkasen purevuuden laskemiseen.
- Environment Canada's Wind Chill Calculator
- Wind chill calculation chart.
- Report on Wind Chill Temperature and Extreme Heat Indices. Pdf-tiedosto, 75 sivua.
- Pakkasen purevuus. Online-laskuri ja laskuri matkapuhelimeen suomeksi.
- Säätermien selityksiä ja laskentakaavoja