Pankkikriisi on tilanne, jossa pankki tai useampi pankki samaan aikaan ajautuu maksukyvyttömyyteen tai pankista pakenee suuret määrät talletuksia[1]. Kun aiemmin pankkikriiseissä valtio tai keskuspankki on joutunut ottamaan pankille kuuluvia vastuita ja mahdollisesti koko pankin hallintaansa, nykyään pankkikriisejä Suomessa ratkaisee Rahoitusvakausvirasto (RVV) ja Euroopassa Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB) erillisten kriisinratkaisumekanismien avulla. Yleinen talletuspako ja talletusten menettäminen voivat aiheuttaa yllättäviä kerrannaisvaikutuksia.

Pankkikriisit liittyvät yleensä lamaan tai muuhun kriisiin, joka laukaisee luottotappioaallon. Pankkikriisin on usein katsottu aiheutuneen holtittomasta luotonannosta. Lähes puoleen pankkikriiseistä liittyy myös valuuttakriisi. Myös mittavat likviditeettioperaatiot ovat kriiseille tyypillisiä. Pankkikriisien nettokustannukset ovat yleensä mittavia, keskimäärin 13,3 prosenttia bruttokansantuotteesta.[2]

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on laskenut 124 eri pankkikriisiä vuodesta 1980 vuoteen 2008.[2] Luottoluokitusyhtiö Moody´s on selvityksessään vuodelta 2008 löytänyt viime vuosikymmeniltä 26 pankkikriisiä, joista ulospääsemiseen on tarvittu joko keskuspankin tai valtiovarainministeriön apua. Yhdeksän kriiseistä sattui rikkaissa teollisuusmaissa.

Pankkikriisi on muuttunut globaaliksi ongelmaksi. Se heijastaa koko maailman rahoitusmarkkinoilla kytevää kriisiä. Myös Kiinan ja Intian tapaiset kehittyvät taloudet ovat vaaravyöhykkeessä.

Viime vuosikymmenten tunnettuja pankkikriisejä

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Lukkarila, J.: "Aasian, Turkin ja Venäjän rahoituskriisien vertailua", Suomen Pankin Keskustelualoitteita 3/2003
  2. a b Merrill Lynch: USA:n pankkikriisi ei ole ainutlaatuinen, Taloussanomat, 26.9.2008 (Arkistoitu – Internet Archive)
Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  NODES
Intern 1
OOP 1
os 9