Patrik Lilius
Patrik Johan Arvid Lilius (1. maaliskuuta 1920 Helsinki[1] – 7. lokakuuta 1999[2]) oli suomalainen poliitikko ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka toimi Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) puoluesihteerinä vuosina 1957–1971.
Patrik Lilius kuului Lilius-sukuun.[3] Hänen vanhempansa olivat pankinjohtaja Harry Lilius ja Märta Rundberg. Lilius kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1938 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1948 ja maisteriksi 1950 sekä valtiotieteen lisensiaatiksi Åbo Akademista vuonna 1971. Hän toimi Nylands Nation -osakunnan kuraattorina 1948–1951, aikakauslehti Appellin toimittajana 1948–1956, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan varapuheenjohtajana 1953–1955, RKP:n keskushallinnon sihteerinä 1953–1957 ja puoluesihteerinä 1957–1971 sekä Suomen Työnantajain Keskusliiton (STK) hallinnollisen osaston päällikkönä 1971–1985. Hän oli RKP:n oikeisto -ryhmittymän puheenjohtaja 1974–1984 sekä puolueen keskushallituksen jäsen 1974–1985 ja kolmas varapuheenjohtaja 1983–1985.[4][1][5]
Lilius kuului vuosina 1955–1975 John Stenbergin ja Oy Arma Ab:n sekä vuodesta 1969 Tampereen Verkatehtaan johtokuntaan. Hän kuului myös Suomen YK-valtuuskuntaan vuosina 1972 ja 1975, ulkoministeriön kehitysyhteistyöneuvottelukuntaan vuodesta 1973, A-klinikkasäätiön hallitukseen vuodesta 1974, ulkoministeriön kehitysyhteistyörahaston hallintoneuvostoon 1979–1987, Taloudellisten kehitysmaasuhteiden neuvottelukuntaan 1980–1985, Elinkeinoelämän keskusarkiston hallitukseen 1982–1985 sekä vakuutusyhtiö Suomi-Salaman edustajistoon vuodesta 1983. Hän oli Suomen Kamarimusiikkiseuran puheenjohtaja vuosina 1950–1953, Svenska Oratorieföreningenin puheenjohtaja 1967–1972, Helsingin kaupungin musiikkilautakunnan jäsen 1953–1972 ja Helsingin kaupunginorkesterin johtokunnan jäsen vuodesta 1981 sekä sen puheenjohtaja vuodesta 1989.[4][1]
Lilius kuului RKP:n edustajana vaalilakikomiteaan, joka valmisteli vuoden 1969 puoluelain. Hän jätti komitean mietintöön eriävän mielipiteen koskien puoluetuen käyttöönottoa.[6]
Yritysjohtaja Henrik Lilius oli Patrik Liliuksen veli.[1][7] Liliuksen puolisona oli vuodesta 1948 Britt-Inger Kullberg, jonka isä oli toimitusjohtaja Percy Kullberg.[1] Heillä oli neljä lasta, joihin kuuluvat Fortumin toimitusjohtajana tunnettu Mikael Lilius ja Scandicin varatoimitusjohtajana toiminut Anders Lilius.[1][8] Patrik Lilius omisti historiallisen Koivuniemen tilan Sipoossa.[9]
Teoksia
muokkaa- Suomen kansanedustuslaitoksen historia 4. Säätyedustuslaitoksen kokoonpano, työmuodot ja valtuudet. Eduskunnan historiakomitea, Helsinki 1962. (kirjoittajakunnan jäsen)
- Svenska folkpartiet 3. 1930–1939: från Lappo till vinterkriget. Svenska folkpartiet, Helsingfors 1992. (Henrik Schaumanin kanssa)
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f Kuka kukin on 1978, s. 527 (Runeberg.org). Viitattu 16.4.2023.
- ↑ (Patrik Liliuksen hauta) SukuHaku, Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 16.4.2023.
- ↑ Veli-Matti Autio: Lilius (1600 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b Kuka kukin on 1990: henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 566. Otava, Helsinki 1990.
- ↑ Anneli Sundberg: Lilius löi Laxin Rkp:ssa (tilaajille) Helsingin Sanomat 6.6.1983, s. 3, HS Aikakone. Viitattu 16.4.2023.
- ↑ Sami Markus Outinen: Puolueet juoniva itselleen lain – puoluelainsäädäntö poliittisen valmistelun alaisena 1967 – 1969, s. 18, 39 Poliittisen historian pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto 2000. Viitattu 16.4.2023.
- ↑ Lilius, Henrik hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ Esko Nurmi: Varmaotteiset veljekset vieraalla maalla (tilaajille) Helsingin Sanomat 11.6.2000. Viitattu 16.4.2023.
- ↑ Anneli Sundberg: Politiikka on kuin pisara myrkkyä veressä: Patrik Lilius 60 vuotta tänään (tilaajille) Helsingin Sanomat 1.3.1980, s. 12, HS Aikakone. Viitattu 16.4.2023.