Paul Giamatti
Paul Edward Valentine Giamatti (s. 6. kesäkuuta 1967, New Haven, Connecticut, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen näyttelijä.[1]
| Paul Giamatti | |
|---|---|
 Paul Giamatti 2024. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Paul Edward Valentine Giamatti |
| Syntynyt | 6. kesäkuuta 1967 New Haven, Connecticut, Yhdysvallat |
| Puoliso | Elizabeth Cohen (1997–) |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1990– |
| Palkinnot | |
|
Emmy (2008) |
|
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Giamatti on saanut urallaan Oscar-ehdokkuuden, kolme Golden Globe -palkintoa, Primetime Emmy -palkinnon ja neljä SAG-palkintoa.
Nuoruus ja opiskelu
muokkaaPaul Giamatti syntyi 1967 New Havenissa perheeseen, jonka äiti amerikanirlantilainen Toni Smith opetti englantia toisen asteen koulussa oli entinen näyttelijä ja jonka isä Bart Giamatti oli Yalen yliopiston professori. Bartista tuli myöhemmin yliopiston rehtori sekä Major League Baseball komissaari. Paulin veli Marcus on näyttelijä. Hän on näytellyt muun muassa televisiosarjassa Amyn lailla.[2][1][3][4]
Giamatti kävi Choate Rosemary Hallin valmistavaa koulua Connecticutin Wallingfordissa, minkä jälkeen hän opiskeli Yalen yliopistossa. Hän suoritti yliopistossa kaksi tutkintoa, vuonna 1989 Bachelor of Arts -tutkinnon pääaineenaan englanti ja vuonna 1994 esittävien taiteiden Master of Fine Arts -tutkinnon Yale School of Dramassa.[1][3] Tutkintojensa välissä hän asui Seattlessa, missä hän yritti luoda uraa animaattorina. Hänellä oli myös muutama pieni elokuvarooli.[2]
Ura
muokkaaValmistumisensa jälkeen hän näytteli lukuisissa teatteriproduktioissa (myös Broadwayllä), minkä lisäksi hän esiintyi pienissä rooleissa televisiossa ja elokuvissa.[1][3] Hän sai 1994 pienen osan televisiosarjasta NYPD Blue sekä vuonna 1996 elokuvasta Rakkauden jumalatar.[2]
Giamattin elokuvauran ensimmäinen merkittävä rooli oli elokuvassa Howard Sternin intiimit osat vuodelta 1997, jossa hän esitti ohjelmajohtaja Kenny ”Pig Vomit” Rushtonia. 1990-luvun lopulla hän esiintyi sivuosissa muun muassa elokuvissa Truman Show, Pelastakaa sotamies Ryan ja Neuvottelija. Vuonna 1999 hän esitti koomikko Bob Zmudaa Andy Kaufmanista kertovassa elokuvassa Man on the Moon.[1][3]
Giamattin arvostus näyttelijänä kasvoi 2000-vuosikymmenellä. Vuosikymmenen ensimmäisellä puoliskolla hän esiintyi pääosarooleissa elokuvissa American Splendor, jossa hän näytteli Harvey Pekaria, ja Sideways, jossa hän näytteli Miles Raymondia, ja sai useita palkintoehdokkuuksia. Hän oli muun muassa Golden Globe -ehdokkaana, sarjassa paras miespääosa musikaali- tai komediaelokuvassa, roolistaan jälkimmäisessä. Vuonna 2005 hän esitti nyrkkeilymanageri Joe Gouldia Ron Howardin ohjaamassa elokuvassa Cinderella Man ja sai ensimmäisen Oscar-ehdokkuutensa, sarjassa paras miessivuosa. Maalis–huhtikuussa 2008 HBO esitti seitsenosaisen minisarjan John Adams, jossa Giamatti näytteli pääroolia, Yhdysvaltain toista presidenttiä John Adamsia. Hänelle myönnettiin roolityöstään muun muassa Emmy-palkinto ja Golden Globe, sarjassa paras miespääosa minisarjassa tai televisioelokuvassa.[1][3][5][6]
Vuonna 2011 Giamatti palkittiin toisen kerran urallaan Golden Globe -palkinnolla, tällä kertaa sarjassa paras miespääosa musikaali- tai komediaelokuvassa. Hän sai palkinnon suorituksestaan elokuvassa Barney's Version, jossa esitti Barney Panofskya. Samana vuonna hän esitti Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajaa Ben Bernankea HBO:n televisioelokuvassa Too Big to Fail, josta sai Emmy-ehdokkuuden sarjassa paras miessivuosa televisioelokuvassa tai minisarjassa.[1][6]
Giamattin vuoden 2012 rooleja olivat törkyinen kykyjenetsijä rock-musikaalissa Rock of Ages, palkkamurhaajaksi pyrkivä henkilö Cosmopoliksessa ja toimittaja kauhukomediassa John Dies at the End. Seuraavana vuonna ilmestyivät animaatioelokuva Turbo, jossa Giamatti ääninäyttelee etanaa, John F. Kennedyn salamurhaa käsittelevä Parkland, 12 Years a Slave, jossa Giamatti on orjakauppias, sekä Saving Mr. Banks, jossa hänen roolihahmonsa on P. L. Traversin autonkuljettaja. Giamatti on puolestaan elokuvassa The Amazing Spider-Man 2 (2014) superroisto Sarvikuono.[2]
Giamatti näytteli vuosina 2016–2023 Showtime-kanavan draamasarjassa Billions. Talousrikoksia käsitelleessä sarjassa Giamatti oli itsepintainen yleinen syyttäjä. Giamatti teki Billionsin ohella myös elokuvia. Vuonna 2018 ilmestyivät The Catcher Was a Spy ilmestyi post-apokalyptinen I Think We’re Alone Now ja draamakomedia Yksityiselämä. Hän oli äänenä dokumenttisarjassa The Sons of Sam: A Descent into Darkness, joka kertoi toimittajasta, joka tutki David Berkowitzin tekemiä murhia. Seikkailuelokuva Jungle Cruise ilmestyi vuonna 2021.[2]
Giamatti palkittiin 2024 Golden Globella parhaasta miespääosasta musikaalissa tai komediassa elokuvasta The Holdovers, jossa hän näytteli tuittuista muinaisen historian opettajaa.[2]
Yksityiselämä
muokkaaPaul Giamatti on ollut naimisissa Elizabeth Giamattin (o.s. Cohen) kanssa vuodesta 1997 lähtien. Heillä on yksi lapsi, vuonna 2001 syntynyt poika.[3]
Filmografia
muokkaa
|
|
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g Paul Giamatti Biography Yahoo! Movies. Viitattu 19.7.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Paul Giamatti Encyclopedia Britannica. 5.6.2024. Viitattu 5.6.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Paul Giamatti: the rise of a great actor telegraph.co.uk. 27.1.2011. Viitattu 19.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Paul Giamatti - Biography talktalk.co.uk. Viitattu 19.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Luttermoser, John: Paul Giamatti stars in seven-part 'John Adams' on HBO cleveland.com. 13.3.2008. Viitattu 19.7.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Awards for Paul Giamatti The Internet Movie Database. Viitattu 19.7.2011. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paul Giamatti Wikimedia Commonsissa
- Paul Giamatti Internet Movie Databasessa. (englanniksi)