Pauli Räsänen

suomalainen laulaja, muusikko, säveltäjä ja sanoittaja
Tämä artikkeli kertoo laulajasta ja muusikosta. Lääkäristä ja kansanedustajasta kertoo artikkeli Pauli Räsänen (kansanedustaja).

Pauli Räsänen (23. helmikuuta 1928 Tampere22. maaliskuuta 2000 Tampere)[1] oli suomalainen laulaja, muusikko, säveltäjä ja sanoittaja. Tunnetuin hänen esittämistään lauluista oli Kotkan ruusu.

Pauli Räsänen opiskeli viulunsoittoa 6-vuotiaasta saakka ja esiintyi iltamissa ja juhlissa jo 8-vuotiaana vuonna 1936. Jatkosodan aikana hän oli mukana viihdytyskiertueilla Karjalassa muiden muassa Eugen Malmsténin, Harry Bergströmin ja Lasse Pihlajamaan kanssa. Räsänen oli ryhmän nuorin, mutta taitojensa perusteella jo täysivaltainen jäsen. Sodan aikana perustetussa tamperelaisessa Vivo-orkesterissa hän lauloi sekä soitti kitaraa ja viulua. Vuonna 1950 hän julkaisi ensilevytyksenään laulun Mimmi eli uintiretki aamutuimaan. 1950-luvun alkuvuosina hän levytti muutamia kymmeniä lauluja, joukossa myös hänen itse kirjoittamiaan kupletteja, kunnes levytyksiin tuli pitkä tauko.[2] Räsänen kiersi 1940-luvun lopulta 1970-luvulle saakka tanssilavoja tamperelaisen Toivo Honkosen Suruttomat-yhtyeen solistina.[3]

Räsänen hankki hienomekaanikon kisällikirjan ja työskenteli Valtion lentokonetehtaalla ja Suomen Trikoossa. Myöhemmin hän kouluttautui työntutkijaksi. Päätoimiseksi muusikoksi hän ryhtyi vasta 1970-luvulla. Kuuluisuuteen hän nousi vuonna 1969 levytettyään laulun Kotkan ruusu ja sikermän sota-ajan iskelmiä. Räsäsen laulujen varaan rakentui pitkälti TV2:n sarja Nää niitä lauluja on. Räsänen perusti 1970-luvulla Tampereelle lasten musiikkileikkikoulun. Tapsan Tahtien laulelmakilpailun tuomaristossa hän toimi kymmenen vuotta. Hänen vuonna 1976 julkaisemansa albumi Tampereelle takaisin sisältää Toivo Kärjen säveltämiä ja Vexi Salmen sanoittamia Tampere-aiheisia lauluja. 1970-luvun lopulta lähtien Räsänen alkoi rajoittaa esiintymisiään tanssikeikkailusta pienimuotoisempiin tilaisuuksiin ja konsertteihin. Viimeiset levytyksensä hän teki vuonna 1982 ja sai valtion ylimääräisen taiteilijaeläkkeen toukokuusta 1987 alkaen[4]. Esiintymiset hän jätti vuonna 1994 menetettyään pitkäksi aikaa puhe- ja osin liikuntakykynsäkin.[2]

Diskografia

muokkaa
  • Nää niitä lauluja on (1969, Scandia)
  • Kotkan ruusu / Vieraalla maalla (single, 1969, Scandia)
  • Pauli Räsänen (1970, Scandia)
  • Pauli Räsänen & Humppa Veikot (1972, Scandia)
  • Tampereelle takaisin (1976, Finnlevy)
  • Mies peilissä (1982, OK-Music)
  • Unohtumattomat (1999, Warner Music)
  • 20 suosikkia – Kotkan ruusu (2000, Warner Music)

Lähteet

muokkaa
  • Kotirinta, Pirkko: Kotkan ruusu -tango teki laulajasta maankuulun. Helsingin Sanomat, 24.3.2000, s. A 14. Artikkelin verkkoversio.
  • Latva, Tony; Tuunainen, Petri: Iskelmän tähtitaivas: 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27817-3
  • Virkkunen, Urpo (toim.): Kuka on kuka TV:ssä. Helsinki: Otava, 1970.

Viitteet

muokkaa
  1. Pauli Räsänen, pomus.netin sivu
  2. a b <Latva & Tuunainen 2004, s. 375–376.
  3. Keijo Virtamo (toim.): Otavan musiikkitieto (2. painos), s. 146. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14518-5.
  4. Ylimääräiset eläkkeet 88 taiteilijalle. Helsingin Sanomat, 4.11.1986, s. 20. Näköislehti (maksullinen).

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  NODES