Pertti Hari
Pertti Kaarlo Juhani Hari (s. 18. helmikuuta 1941 Mikkeli) on suomalainen matemaatikko ja metsäekologi. Hän on Helsingin yliopiston metsäekologian emeritusprofessori.[1][2]
| Pertti Hari | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. helmikuuta 1941 Mikkeli[1] |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | metsäekologian emeritusprofessori[1] |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto (FK 1967, FL 1969, MMK 1975, MML ja MMT 1976)[1] |
| Instituutti | Helsingin yliopisto[1] |
| Tutkimusalue | forestry engineer (käännä suomeksi), metsäekologia ja matematiikka |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Hari kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin kaksoisyhteislyseosta vuonna 1961. Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1967, filosofian lisensiaatiksi 1969, maatalous- ja metsätieteiden kandidaatiksi 1975, lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1976.[1] Hänen väitöskirjansa (1976) oli otsikoitu An approach to the use of differential and integral calculus in plant autecology.[3] Hän oli Helsingin yliopiston kvantitatiivisen ekologian dosentti 1977–1990.[1]
Hari työskenteli Suomen Akatemian tutkimusassistenttina vuosina 1970–1976, nuorempana tutkijana 1977–1979, 1982–1983 ja vanhempana tutkijana 1983–1987. Metsäntutkimuslaitoksen matematiikan osaston viransijaisuutta hoitava professori hän oli 1979–1982 ja virkaatekevä professori 1987–1989. Helsingin yliopiston metsähistorian virkaatekevä henkilökohtainen ylimääräinen professori hän oli 1989–90 ja metsäekologian henkilökohtainen ylimääräinen professori vuodesta 1990 eläkkeelle jäämiseensä saakka.[1] Hän on jatkanut tutkimustyötä myös emeritusprofessorina ollessaan.
Hari on ollut kiinnostunut metsäekosysteemin ainevirroista: maaperän, metsän ja ilmakehän yhteydestä. Yhteistyö Markku Kulmalan ja Taisto Raunemaan kanssa on johtanut tieteen huippuyksikön kehittymiseen tästä aihepiiristä.[4] [5]
Hari on Suomalaisen tiedeakatemian varsinainen jäsen vuodesta 1999.[6]
Pertti Harin aviopuoliso on aivotutkija, akateemikko Riitta Hari.[1]
Teoksia
muokkaa- Pertti Hari: An approach to the use of differential and integral calculus in plant autecology (väitöskirja, 1976), ISBN 951-45-0819-X[3]
- Pertti Hari (ja muita): The effects of air pollution on forests in Finland 1900-2040 (1987), ISBN 951-47-0147-X. 61 s.
- Pertti Hari ja Liisa Kulmala (toim.) Boreal forest and climate change (2008), Splingler, ISBN 978-1-4020-8717-2. 582 s.
- Pertti Hari, Kari Heliövaara ja Liisa Kulmala (toim.) Physical and Physiological Forest Ecology Springer 2013, ISBN 978-94-007-5602-1 (verkkoaineisto 9789400756038), 534 s.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 152. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
- ↑ Pertti Hari Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Viitattu 29.6.2017.
- ↑ a b Pertti Hari: An approach to the use of differential and integral calculus in plant autecology (ISBN 951-45-0819-X; PhD thesis) 1976. Helsingin yliopisto (teostiedot via kansalliskirjasto.finna.fi). Viitattu 30.6.2017. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Tšernobylin laskeuman jäljitys vei Suomen ilmakehätieteen huipulle Helsingin Sanomat. Viitattu 29.6.2017.
- ↑ Petja Partanen: Tiedehuiput eivät synny sattumalta TEK verkkolehti. 2016. Viitattu 29.6.2017.
- ↑ Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 29.6.2017.
Aiheesta muualla
muokkaa- Latest publications Tuhat
- Google Scholar: Pertti Hari (englanniksi) (scholar.google.com)