Wikipedia

Pihlajisto

Tämä artikkeli kertoo osa-alueesta Helsingissä. Muista merkityksistä katso Pihlajisto (täsmennyssivu).

Pihlajisto (ruots. Rönninge) on Malmin kaupunginosaan kuuluva, vajaan 2 500 asukkaan osa-alue Helsingissä, noin 7 kilometriä keskustasta koilliseen. Lähellä Lahdenväylää sijaitseva tiivis kerrostalolähiö rakennettiin 1970-luvun alkupuolella täydentämään viereistä Pihlajamäen asuinaluetta. Kerrostalojen lisäksi Pihlajistossa on pienemmissä määrin myös rivitaloja, omakotitaloja ja paritaloja. Pihlajiston lounaispuolelle, Lahdenväylän, Vantaanjoen ja Herttoniemen vanhan satamaradan väliselle alueelle on rakentunut Viikinmäen uusi asuinalue.

Pihlajisto
Rönninge
Kaupungin kartta, jossa Pihlajisto korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Pihlajisto korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Koillinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 386
Pinta-ala 0,60[1] km² 
Väkiluku 2 411[2]
Väestötiheys 4018 as./km²
Osa-alueet on itse osa-alue Malmin kaupunginosassa
Postinumero(t) 00710
Lähialueet Pihlajamäki, Pukinmäki, Veräjälaakso, Veräjämäki, Viikinmäki, Viikinranta, Viikin tiedepuisto

Pihlajistossa asui vuoden 2020 alussa 2 424 asukasta.[2][3] Työpaikkoja alue tarjosi 112 hengelle.[4] Kaupungin hallinnollisessa jaossa alue lasketaan osaksi Latokartanon peruspiiriä,[1] kiinteistöjaotuksessa kuitenkin osaksi Malmin kaupunginosaa. lähde?

Pihlajisto on Pihlajamäen ja Viikinmäen tavoin kallioista ja korkeaa seutua, joka on ollut merenpinnan yläpuolella jo useita tuhansia vuosia. Esihistoriallisella ajalla matalammalla sijaitsevat lähiseudut olivat meren peittämiä.[5][6]

Luonnehdinta alueesta

muokkaa
 
Pihlajistolle tyypillisiä 1970-luvulla rakennettuja kerrostaloja.
 
Pihlajisto luoteesta eli nykyisen Savelanpuiston suunnasta vuonna 1978. Taustalla Lahdenväylä.

Pihlajisto on tyypillinen tiiviisti rakennettu 1970-luvun lähiö, viereisen Pihlajamäen laajennus. Myös Pihlajistossa on korkeita taloja: useimmat talot ovat 9-kerroksisia. Alueen kaakkoisosassa koulua vastapäätä on matalampaa tuotantoa. Parhaat ja kalleimmat näköalat ovat Viikinmäessä vanhan satamaradan länsipuolella, jonne on 2000-luvulla rakennettu uusia, korkeatasoisia 9-kerroksisia torneja.

Vanha Pihlajisto muistuttaa Espoon Kirstinmäkeä. Alue on rakennettu mäen päälle. Pienen ostoskeskuksen erikoisuutena on syvä, kuoppamainen piha. Kaupunginosa on myös lähellä Vantaanjoen viheralueita. Pihlajistosta Savelan peltoaukeiden kautta joen rantaan johtavat kuntoportaat otettiin käyttöön vuonna 2021.[7] Korkeat kalliot reunustavat jokea Pihlajiston puolella. Mäen päällä on Viikinmäen jätevedenpuhdistamo, josta jätevedet lasketaan mereen Katajaluodolle pitkässä putkessa. Varsinainen puhdistamo on kallioluolissa maan alla.

Pihlajistosta johtaa Pihlajamäkeen muutama kävelypolku, joista yksi lähtee ostoskeskukselta suoraan pohjoiseen, sukeltaa pieneen, soiseen kanjoniin, ohittaa Vuolukiventien pohjoispuolelta ja loppuu Rapakiventielle Suomen suurimpiin kuuluvien hiidenkirnujen luokse.[8]

Historiaa

muokkaa

Pihlajisto oli aikakaudelleen tyypillinen aluerakentamisen filosofialla toteutettu tiivis, yhtenäinen ja kerralla rakennettu asuinalue[9]. Vuonna 1969 Helsingin kaupunki asetti tavoitteeksi saavuttaa 600 000:n asukasmäärä vuoteen 1974 mennessä, eli kasvua tarvittiin 25 000 asukkaan verran. Tämä vaikutti realistiselta, koska edellisten neljän vuoden aikana asukasmäärä oli kasvanut 30 tuhannella, mutta myöhemmin ilmeni että kasvu pysähtyi ja väkimäärä pysyi lähes samana vuoteen 1975 asti. Joka tapauksessa tavoitteen toteutumiseksi päätettiin rakentaa Pihlajiston lähiö Pihlajamäen kupeeseen, ja hankkeeseen tulivat mukaan yritykset Sato ja Polar, jotka halusivat vaihtaa Kirkkonummella ja Vantaalla omistamiaan maita rakennusoikeuteen Pihlajistossa. Pentti Riihelän johdolla alue kaavoitettiin nopeasti huhtikuun ja heinäkuun 1969 välillä paljon Pihlajamäkeä tiiviimmäksi, ja perusteellisen arkkitehtisuunnittelun sijaan otettiin käyttöön Saton jo valmiiksi piirretyt lamellitaloratkaisut.[10]

Rakentaminen alkoi marraskuussa 1969, ja ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan taloihin jo lokakuussa 1970. Alueen keskelle talot nousivat 6–9-kerroksisina ja laidoille 3–4-kerroksisina. Ostoskeskuksen rakentaminen viivästyi kiistaan nuorisotilojen sijainnista; niitä ei lopulta rakennettu lainkaan, mikä myöhemmin kostautui häiriöongelmina. Yli kolmannes asukkaista muutti Pihlajistoon Helsingin kantakaupungista ja vain 10 prosenttia muualta Suomesta.[10]

 
Pihlajiston Monttu

1990-luvun puolivälissä asukkaiden yhteistoiminta virisi ja alueen viihtyisyyttä alettiin parantaa osin talkoovoimin. Muun muassa Montuksi kutsuttu keskusaukio sai viihtyisämmän ilmeen ja lapsille tehtiin seikkailupuisto.[11] Pihlajisto otettiin myös Myllypuron, Kontulan ja vanhan Vuosaaren rinnalla Valtion asuntorahaston lähiöprojektin pilottikohteeksi.[12]

Helsingin nimikkopuu, vaahtera, kasvoi Pihlajiston ala-asteen pihalla. Kaupunki omisti puun ja se oli Ympäristölautakunnan vuonna 1998 (§453) nojalla rauhoitettu. Vaahtera valittiin Helsingin kauneimmaksi vaahteraksi vuonna 2000, kaupungin 450-vuotisjuhlan kunniaksi.[13][14][15] Puu vaurioitui voimakkaiden tuulten seurauksena kesällä 2017. Tuuli repi ison halkeaman puun runkohaarojen välille ja puu kaadettiin pian vaurioitumisen jälkeen.[16][17]

Taide

muokkaa
 
Unkarilaisen Tamás Ortutayn veistos Alkumuna.

Pihlajistossa sijaitsee Helsingin kaupungin taidemuseon julkinen veistos Alkumuna, joka kuvaa Kalevalan ensimmäisen runon säettä. Budapestin kaupunki lahjoitti Helsingille teoksen 1971. Veistos tunnetaan myös nimellä Maailman synty. Se sijaitsee Salpausseläntiellä keskeisellä paikalla.[14] Teoksen veistäjä, unkarilainen taiteilija Tamás Ortutay, oli teoksen paljastushetkellä 13. syyskuuta 1971 Suomessa stipendiaattina.[18]

Alkumunan vieressä sijaitsevat Salpausseläntien mutkan veistosmaiset valopylväät ovat taiteilija Rea Pennasen vuonna 1998 suunnittelemat Pihlajiston asukkaiden toimeksiannosta.[19][20][21]

Pihlajiston asukasyhdistys pyrkii parantamaan lähiön ulkonäköä eri projektein. Esimerkiksi vuonna 1999 Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus myönsi 10 000 markan määrärahan Pihlajiston Kalevala-aiheiselle mosaiikkiprojektille.[22] Pihlajistolaiset tekivät talkootyönä betonielementtejä koristamaan savimosaiikkiteoksia, jotka kuvaavat Kalevalan eri tapahtumia.[14]

Alueen sähkökaapit ovat osa Helen Sähköverkon Taidetta sähkökaapeissa -projektia.[23][24] Sähkökaappien teokset ovat osa Työväenopiston Lähiökuvaus-kurssia, jolla käsiteltiin lähiötä visuaalisena kokemuksena. Kurssi on saanut alkunsa tutkija Päivi Leinosen Turun yliopistoon tekemästä lähiömaiseman kokemiseen liittyvästä tutkimuksesta.[25] Kuvat on kuvattu lähiympäristössä, ja tulostettu alumiinilevyille, jotka on liimattu kaappeihin.[24]

Vuonna 2024 Hattelmalantien katutaidepromenadille teipattiin lähiökuvauskurssista erillinen sähkökaappiteos,[26] tien liikennemerkkien pylväisiin perustettiin ympäristöä elävöittävä teossarja, ja tien päähän perustettiin teos Kultainen ja hopeinen kivi.[27][28]

Palvelut

muokkaa
 
Pihlajiston ostoskeskus

Pihlajiston ostoskeskus valmistui vuonna 1973, kun asuinalueen rakentaminen oli puolivälissä.[29] Pihlajiston keskustassa, niin sanotun montun ympärillä, on keskittymä palveluita: apteekki, pizzeria, kukkakauppa, ruokakauppa, baari, parturi-kampaamo, kuntosali, muita pieniä yrityksiä, Aulangon päiväkoti ja leikkipuisto Salpausselkä. Pihlajiston Pihlajamäen puoleisella rajalla sijaitsee vuonna 1978 valmistunut Pihlajiston ala-aste.[30][31] Syksyllä 2007 alueen välittömään läheisyyteen avattiin hypermarketti Prisma Viikki.[32] Helmikuussa 2021 Pihlajistoon avattiin K-kauppa, joka valittiin vuoden 2022 pääkaupunkiseudun parhaaksi K-Marketiksi.[33][34]

Julkiset liikenneyhteydet

muokkaa
 
Pikaraitiotie 15 Pihlajiston ja Viikinmäen rajalla.

Pihlajiston läpi kulkevat bussilinjat 71 ja 506, yölinja 77N ja lähibussi 701.[35][36] Lisäksi Pihlajiston ja Viikinmäen rajalla kulkee pikaraitiotie 15.[37][38]

Kierrätys

muokkaa

Ongelmajätettä ja paristoja ottaa vastaanlähde? ABC-liikennemyymälä lähellä Pihlajiston rajaa Viikin tiedepuistossa,[30] ja lähin Lassila & Tikanojan pienmetallinkeräyspiste on Johtokiventiellä Pihlajamäessä. Viikin Prisman pysäköintihallin pohjoisseinämällä on kierrätyspiste, jossa voi kierrättää keräyspaperin, kartongin, sekavärisen lasin, metallipakkaukset, paristot ja vaatteet.[39][40]

Viikissä kauempana on Latokartanonkaarella K-marketin pysäköintitasanteella myös keräyspiste. Tässä pisteessä kerätään lasia, paperia, kartonkia, paristoja, pienmetallia ja vaatteita.[41][42]

Väkiluvun kehitys

muokkaa
Vuosi Väkiluku
2003 2 836[43]
2005 2 758[44]
2008 2 682[45]
2010 2 639[3]
2011 2 718[3][46]
2012 2 708[47]
2013 2 689[3]
2014 2 644[3]
2015 2 486[3][48]
2016 2 682[1][3]
2017 2 639[3]
2018 2 570[3]
2019 2 627[3]
2020 2 424[3]
2021 2 470[2]
2022 2 411[2]
2023 2 711[2]
2024 2 796[2]

Kuvia

muokkaa
  •  
    Pihlajisto kuvattuna kaukaa Pihlajamäen kallioilta.
  •  
    Veistosmaiset katuvalaisimet ja Alkumuna-veistos Salpausseläntiellä.
  •  
    Salpausseläntietä ostoskeskuksen kohdalla.
  •  
    Tiirismaantie
  •  
    Hattelmalantie
  •  
    Aulangontie
  •  
    K-Market Pihlajisto
  •  
    Osa Kalevala-aiheisesta mosaiikkiprojektista.
  •  
    Sähköjakokaappi Hattelmalantiellä
  •  
    Kultainen ja hopeinen kivi Hattelmalantien päässä

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c Helsinki alueittain 2016 (PDF) Helsingin kaupunki Tietokeskus. Viitattu 29.3.2018.
  2. ↑ a b c d e f Helsingin väestön ennakollinen ikärakenne neljännesvuosittain ja alueittain alkaen 31.12.2015. (Väestö > Ennakkotiedot > Osa-alueittain (Pääkaupunkiseutu)) aluesarjat.fi. Viitattu 5.11.2023.
  3. ↑ a b c d e f g h i j k Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2020/2021 ja väestönmuutokset vuonna 2020 (PDF) Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitieto. Viitattu 22.10.2023.
  4. ↑ H1. Työpaikat Helsingissä (alueella työssäkäyvät) toimialan (TOL 2008, 2-3-nro) mukaan 31.12.2008- (Työmarkkinat ja työssäkäynti > Työpaikat > Osa-alueittain (Pääkaupunkiseutu)) aluesarjat.fi. Viitattu 5.11.2023.
  5. ↑ Helsingin esihistoriaa 25.2.2022. Helsingin kaupunki. Viitattu 22.10.2023.
  6. ↑ Viikin arboretum (PDF) 2015:3. Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto. Viitattu 22.10.2023.
  7. ↑ Savelanpuiston kuntoportaat otettiin käyttöön 2.9.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 22.10.2023.
  8. ↑ Päivi Seikkula: Aarnipata ja Rauninmalja, Suomen vanhimmat hiidenkirnut Pihlajamäki.info. Viitattu 22.10.2023.
  9. ↑ Autio, Anna: Pentti Riihelä, yhdyskuntasuunnittelun tutkija rakennettuhyvinvointi.fi. 2019. Viitattu 20.5.2023.
  10. ↑ a b Tiivistä tehtiin tulipalokiireellä. (Lähde: Seurantatutkimus Pihlajistosta. Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja B:4/74.) Helsingin Sanomat, 23.9.1996, s. 12. Näköislehti (maksullinen).
  11. ↑ Laura Uimonen: Taidetta suunnitteluun - Taidehankkeet ja taidetoiveet suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa 2010. Aalto-yliopisto. Viitattu 28.10.2023.
  12. ↑ Ikioma lähiöuudistus. Helsingin Sanomat, 23.9.1996, s. 12. Näköislehti (maksullinen).
  13. ↑ Rakennusviraston kaupunkipuuselvitys - Taustaselvitys ja nykytilan kuvaus 2014:4. Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto. Viitattu 22. lokakuuta 2023.
  14. ↑ a b c Pihlajamäen, Pihlajiston ja Savelan aluesuunnitelma 2013–2022 2013:6. Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Viitattu 1. marraskuuta 2023.
  15. ↑ Helsingin kaunein vaahtera löytyi Pihlajistosta 28. syyskuuta 2000. HS.fi. Viitattu 22. lokakuuta 2023.
  16. ↑ Helsingin kauneimmaksi valittu vaahtera kaadettiin Pihlajistossa – Puu palkittiin Helsingin 450-vuotis­syntymäpäivillä 6. heinäkuuta 2017. HS.fi. Viitattu 28. lokakuuta 2023.
  17. ↑ Helsingin nimikkopuu kaadettu 28. lokakuuta 2023. Wikimedia Commons. Viitattu 28. lokakuuta 2023.
  18. ↑ Julkiset veistokset 2001. Helsingin kaupungin taidemuseo. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 28. tammikuuta 2007.
  19. ↑ Viikinmäen-Pihlajiston kotikaupunkipolku 30. tammikuuta 2015. PNV-asukasyhdistys ja Helsingin kaupunki / kaupunginkanslia. Viitattu 30. elokuuta 2024.
  20. ↑ Pihlajiston suunnitteluperiaatteet Lähtötietokooste 9.4.2024. Helsingin kaupunki. Viitattu 30. elokuuta 2024.
  21. ↑ Taiteilija Rea Pennasen 1998 Pihlajiston asukkaiden toimeksiannosta suunnittelemat veistosmaiset valopylväät ja Tamás Ortutayn veistos Alkumuna Salpausseläntiellä Pihlajistossa 28. lokakuuta 2023. Wikimedia Commons. Viitattu 30. elokuuta 2024.
  22. ↑ Sundell, Milla: Mosaiikkia Pihlajistoon 3. huhtikuuta 2000. Pihlajiston Asukasyhdistys PNV ry. Viitattu 28. tammikuuta 2007.
  23. ↑ Taidetta sähkökaapeissa Helen Sähköverkko Oy. Viitattu 19. huhtikuuta 2024.
  24. ↑ a b Leinonen, Päivi: Sähkökaappitaidetta Pihlajistossa 8. helmikuuta 2020. Talotarinat. Viitattu 19. huhtikuuta 2024.
  25. ↑ Wilander, Susan: Katutaidetta työväenopiston kurssilla 23. maaliskuuta 2020. Oulunkyläläinen - Pohjoiset esikaupungit -lehti. Viitattu 19. huhtikuuta 2024.
  26. ↑ Sähkökaappi Helsingin Pihlajistossa teipattuna kuvalla Choi Hung Estatesta, Hongkongista 16. kesäkuuta 2024. Wikimedia Commons. Viitattu 19. kesäkuuta 2024.
  27. ↑ Hattelmalantie Helsingin Pihlajistossa. Kultainen ja hopeinen kivi tien päässä. Teoksia liikennemerkkien varsissa. 19. kesäkuuta 2024. Wikimedia Commons. Viitattu 19. kesäkuuta 2024.
  28. ↑ Kultainen ja hopeinen kivi Hattelmalantien päässä Helsingin Pihlajistossa 19. kesäkuuta 2024. Wikimedia Commons. Viitattu 24. kesäkuuta 2024.
  29. ↑ Etusivu - Pihlajisto Kaupunginosat.net. 14.1.2015. Viitattu 28.3.2018.
  30. ↑ a b Helsingin kaupungin paikkatietopalvelu Helsingin kaupunki. Arkistoitu 17.6.2013. Viitattu 24.6.2013.
  31. ↑ OLE FIT Pihlajisto Saavo Invest Oy (Fit Pihlajisto). Viitattu 22.10.2023.
  32. ↑ Viikin Prisma avattiin 9.4.2008. HOK-Elanto. Viitattu 28.10.2023.
  33. ↑ Kovassa nosteessa olevaan Pihlajistoon avataan uusi kauppa – Samaan yhteyteen tulossa myös Postin pakettiautomaatti Helsingin uutiset. Viitattu 6.2.2021.
  34. ↑ Pihlajisto - Viikinmäki Asukaslehti kevät 2023 Pihlajisto-Viikinmäki Asukasyhdistys PNV ry. Viitattu 22.10.2023.
  35. ↑ Uudet bussilinjat HSL.fi. Helsingin Seudun Liikenne. Arkistoitu 31.8.2017. Viitattu 29.3.2018.
  36. ↑ 506 Myllypuro (M) → Ruskeasuo HSL. Viitattu 21.10.2023.
  37. ↑ Pihlajisto - Viikinmäki Asukaslehti kevät 2021 (PDF) Pihlajisto-Viikinmäki Asukasyhdistys PNV ry. Viitattu 21.10.2023.
  38. ↑ Mistä Raide-Jokeri kulkee? Raide-Jokeri. Viitattu 28.10.2023.
  39. ↑ Kierrätä kauppareissulla HOK-Elanto. Viitattu 22.10.2023.
  40. ↑ Prisma Viikin kierrätysjakeet syksyllä 2023 Wikimedia Commons. Viitattu 28.10.2023.
  41. ↑ Viikin Valintatalosta K-Supermarket – kauppiaiksi Niklas ja Jenni Carlstedt 11.4.2017. Cision. Viitattu 22.10.2023.
  42. ↑ K‑Supermarket Viikki Kesko. Viitattu 22.10.2023.
  43. ↑ Helsinki alueittain 2003 (PDF) Helsingin kaupunki Tietokeskus. Viitattu 24.6.2013.
  44. ↑ Helsinki alueittain 2005 (PDF) Helsingin kaupunki Tietokeskus. Viitattu 24.6.2013.
  45. ↑ Helsinki alueittain 2008 (PDF) Helsingin kaupunki Tietokeskus.
  46. ↑ Helsinki alueittain 2011 (PDF) Helsingin kaupunki Tietokeskus. Viitattu 24.6.2013.
  47. ↑ Helsinki alueittain 2012 (PDF) Helsingin kaupunki Tietokeskus. Viitattu 24.6.2013.
  48. ↑ Helsinki alueittain 2015 (PDF) Helsingin kaupunki Tietokeskus. Viitattu 12.1.2017.

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pihlajisto.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pihlajisto&oldid=22604723”
  NODES
Intern 1
os 94