Pistorasia

kytkentä, jossa töpselin avulla saadaan verkkovirtaa seinärasiasta sähkölaitteille

Pistorasia on laite, josta siihen liitetyn pistokkeen avulla voidaan ottaa virtaa eri laitteille. Laitteen teho määrittelee sen verkosta ottaman virran. Pistorasia on liitännän naarasosa. Pistorasia asennetaan kiinteästi seinään, kattoon tai lattiaan. Suomessa käytetään maadoitettuja ja maadoittamattomia pyöreitä pistorasioita sekä litteitä europistorasioita.

Kaksi maadoitettua pistorasiaa, joissa toisessa on pistoke paikoillaan.
Piirrosmerkkejä, vasemmalla 2-osainen pinta-asennettu maadoitettu pistorasia, oikealla uppoasennettuna.

Maadoitetut pistorasiat

muokkaa

Maadoitetussa eli sukopistorasiassa on maadoitusliuskat, jotka yhdistyvät maadoitetun pistotulpan kontakteihin. Näin kytketyn laitteen kuori tulee kytkettynä maahan ja vikatilanteessa sulake katkaisee virran. Maadoitusjohto on sähkötaulussa kytketty nollajohtoon. Aikaisemmin käytettiin myös ns. nollausta, jossa maadoitusliuskat oli suoraan rasiassa kytketty nollajohtoon. Maadoitettuja pistorasioita oli aiemmin lähinnä kosteissa tiloissa kuten pesuhuoneissa ja ulkotiloissa, tai jos lattia oli sähköä johtava. Maadoitettuun pistorasiaan voi kytkeä suojaeristetyn laitteen, mutta perinteistä maadoittamatonta laitetta ei turvallisuussyistä voi kytkeä, koska tilassa on maapotentiaalia joko tilan luonteen tai maadoitettujen laitteiden takia. Jos laitteessa on maadoittamaton pistoke, ei pistoketta saa muokata, vaan laite pitää toimittaa ammattilaisen muokattavaksi, jotta sitä voi turvallisesti käyttää maadoitetussa pistorasiassa.

Yleisin Euroopassa käytetty rasia on suko (lyhenne sanasta suojakosketin). Toinen käytetty on ranskalaistyylinen, jossa maadoitus on tehty pistorasiassa olevalla piikillä. Nykyiset pistotulpat on suunniteltu siten, että ne toimivat molemmissa, joten ne toimivat koko Manner-Euroopassa Tanskaa, Sveitsiä ja Italiaa lukuun ottamatta. Litteä suojaeristetty europistoke toimii myös näissä maissa.

Maadoittamattomat pistorasiat

muokkaa

Maadoittamattomia pistorasioita käytettiin ennen kuivissa tiloissa. Niitä ei ole saanut asentaa uusiin asennuksiin vuoden 1997 jälkeen. Maadoittamattoman pistorasian turvallisuus vikatilanteessa perustuu siihen ettei tilassa ole maadoitettuja laitteita tai muita esineitä. Tämä ei kuitenkaan ole ideaalinen ratkaisu esimerkiksi siksi, että lämpöpatteri on usein maadoitettu. Maadoittamattomassa, pyöreässä pistorasiassa voi käyttää kaikkia pistotulppatyyppejä, myös maadoitettuja. Näin kytketyt laitteet eivät ole maadoitettuja.

Muita pistorasioita

muokkaa

Muita Suomessa käytettyjä pistorasioita ovat valaisinpistorasiat, voimapistorasiat ja sähköautojen latauspistorasiat. Valaisinpistorasioita käytetään asunnoissa, ja ne on tarkoitettu kuluttajien asentamille valaisimille. Voimapistorasioita käytetään pääasiassa teollisuudessa, rakennustyömailla ja vastaavissa tiloissa, joissa tarvitaan kolmivaihevirtaa pistorasioista syötettäväksi. Sähköautojen latauspistorasiat ovat näistä uusimpia, ja ne ovat erityisesti sähköautoliitännöille suunniteltuja.[1]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Pistorasiatyyppejä Suomessa stek.fi. Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry. Arkistoitu 19.7.2021. Viitattu 19.7.2021.
Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  NODES
Idea 1
idea 1
OOP 2
os 16