Pohjois-Korean ydinkokeet
Pohjois-Korean ydinkokeet ovat Pohjois-Korean vuodesta 2006 Punggye-ri:n koealueella tekemiä maanalaisia ydinaseiden testauksia[1]. Ne ovat osa maan joukkotuhoaseohjelmaa. Pohjois-Korea pyrkii luomaan kokeillaan strategisen ydinpelotteen Yhdysvaltain uhkaa vastaan. Kansainvälinen yhteisö on tuominnut jyrkästi Pohjois-Korean ydinkokeet rauhaa ja turvallisuutta uhkaavina.
Ensimmäinen ydinkoe
muokkaa
Pohjois-Korea ilmoitti tekevänsä ydinkokeen 3. lokakuuta 2006, kuusi päivää ennen toteutusta.[2]
Maan koillisella vuoristoalueella havaittiin 9. lokakuuta 2006 kello 01:35:27 UTC pienehkö seisminen tapaus, joka oli Etelä-Korean mukaan 3,9 Richterin asteikolla. Yhdysvaltain mukaan tapauksen voimakkuus oli mb 4,2,[3] mikä viittaa pieneen ydinräjähdykseen tai harvinaisen suureen tavanomaiseen räjähdykseen maan alla. Pohjois-Korea ilmoitti tehneensä maanalaisen ydinkokeen. Nimettömänä pysyttelevä Yhdysvaltain hallinnon vanhempi virkamies totesi 13.10.2006 Breitbart-uutissivustolle, että Yhdysvaltain tekemät kemialliset analyysit viittaavat ydinräjähdyksen mahdollisuuteen.[4]
Ydinkoe tapahtui Tyynenmeren rannikon lähellä suhteellisen lähellä Kiinan rajaa. Tarkka tapahtumapaikka oli satelliittikuvien perusteella .[5] Alue on 70 kilometriä pohjoiseen Kimchaekista, 80 kilometriä lounaaseen Chongjinista, 180 kilometriä etelään Kiinan Yanjista ja 385 kilometriä koilliseen Pjongjangista. Yhdysvaltain geologisen tutkimuskeskuksen mukaan alueella ei tapahdu suurehkoja maanjäristyksiä luonnostaan.
Räjähdys oli ydinaseeksi pieni, kooltaan 0,5–2 kilotonnia.[3] Nautilus-instituutti arvioi, että jos seismisen tapauksen magnitudi oli 4–4,2, räjähdysenergia oli 0,5–0,9 kilotonnia.[6] Venäjä tosin arvioi räjähdyksen suuruuden olleen viiden ja 15 kilotonnin väliltä.[7]
Tavallinen pieni atomipommi on voimaltaan 10–25 kilotonnia, ja Pohjois-Korean ensimmäinen ydinase lienee ollut tätäkin pienempi. Jotkut länsimaiset tarkkailijat väittivät, että kyse saattoi olla suuren tavanomaisen räjähteen räjäyttämisestä maan alla.lähde?
Pohjois-Korean ensimmäinen ydinase oli luultavasti niin raskas, ettei se sopinut ohjuksen kärjeksi, pikemminkin lentokoneesta pudotettavaksi pommiksi. Toiset väittävät taas, että ydinase olisi pieni, kehittynyt uraanista ja plutoniumista koottu taistelukärjeksi sopiva ns. komposiittipommi.[8]
Vuoden 2006 ydinkokeen epäonnistuminen viittasi siihen, ettei Pohjois-Korean ydinpelote ole uskottava. Pohjois-Korealla uskottiin silloin olevan plutoniumia 30–40 kg, mikä riittää 2–13 ydinaseeseen. Muu maailma tuomitsi Pohjois-Korean ydinasehankkeen ja koki sen yleistä rauhaa uhkaavana.
Kuusi valtiota eli Pohjois-Korea, Yhdysvallat, Kiina, Etelä-Korea, Japani ja Venäjä neuvottelivat Pohjois-Korean kanssa maan ydinaseohjelman lopettamisesta. 13. helmikuuta 2007 Etelä-Korean edustaja kertoi, että Pohjois-Korea on luvannut sulkea Yongbyonin ydintutkimuslaitoksen ja päästää IAEA:n tarkastajat paikan päälle. Tämän jälkeen Pohjois-Korealle luvattiin 50 000 tonnia öljyä tai vastaava summa muuta talousapua.[9]
Toinen ydinkoe
muokkaaPohjois-Korea räjäytti toukokuun 25. päivänä 2009 aamupäivällä paikallista aikaa ydinlatauksen, jonka voima oli 2–20 kilotonnia. Ydinkoe havaittiin seismisenä tapauksena koordinaateissa .[5] Koe tehtiin maan alla lähellä vuoden 2006 paikkaa ja se oli selvästi edellistä koetta voimakkaampi.lähde? Samana päivänä Pohjois-Korea laukaisi koemielessä kolme lyhyen kantaman ohjusta.[10]
Vaikka Pohjois-Korean kokeita pidettiin maan sisäiseen valtataisteluun liittyvinä, kyse oli pikemminkin keskitetysti johdetun valtion halusta näyttää voimaansa. Vuoden 2009 ydinkoe tuomittiin maailmalla laajalti. YK:n turvallisuusneuvosto määräsi Pohjois-Korean asevientikieltoon ja osaksi myös asetuontikieltoon.[11]
Voimakkuus
muokkaaVenäjän armeijan mukaan lataus olisi ollut 10–20 kilotonnin eli jopa Nagasakin pommin luokkaa, mutta saksalaisen Martin Kalinowskin mukaan vain 3–8 kilotonnia, luultavasti 2–4 kilotonnia.[12][13] Tämä räjähdyenergia on kaukana Hiroshiman–Nagasakin 10–22 kilotonnista, mutta koetta voi pitää onnistuneena.
Järistyksen voimakkuudesta ja pommin voimasta on erilaisia tietoja. Se aiheutti ehkä seismisen tapauksen, joka oli voimakkuudeltaan 4,4–5,3 Richterin asteikolla. Se oli huomattavasti vuoden 2006 kokeen aiheuttamaa tapausta voimakkaampi. Useimmat arviot ovat hieman yli 4,5 Richterin asteikolla.[13]
Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskuksen mukaan tapauksen runkoaaltomagnitudi oli mb 4,7.[14] Etelä-Korean mukaan tapauksen voimakkuus oli Richterin asteikolla 4,4,lähde? sveitsiläisten mukaan 5,1 ja Japanin mielestä 5,3.lähde? [15] Latauksen voima oli Venäjän armeijan mukaan luokkaa 10–20 kilotonnia, eli Hiroshiman–Nagasakin pommien luokkaa. Muutamien läntisten asiantuntijoiden mielestä Venäjän armeija liioittelee Pohjois-Korean räjäyttämän latauksen voimaa. Hampurin yliopiston analyytikko Martin Kalinowskin mukaan kokeen teho oli vain 3–8 kilotonnia, ehkä neljä kilotonnia.[12] Erään yhdysvaltalaisen upseerin mukaan pommin teho oli vain 1,5 kilotonnia, mikä on melko pieni, mutta sekin selvästi suurempi kuin vuoden 2006 kokeen voima.[16] Jopa pommin aiheuttamasta seismisestä tapauksesta liikkuu melko erilaisia tietoja. Joidenkin arvioiden mukaan tapaus olisi ollut voimakkuudeltaan 4,52[17]–5,0 Richterin asteikolla, ja räjähdys 2–6 kilotonnia. Jos tapaus oli 4,7 Richterin asteikolla, pommi räjähti 3 kilotonnin voimalla.[18]
Zhan & Weng (2013) käyttivät Pohjois-Korean ydinkokeille kaavaa
missä Y on räjähdysvoima kilotonneina, ja h räjähdyspaikan syvyys metreinä.[5] Tämän perusteella ydinkokeen voimakkuus olisi 7,0±1,9 kt.
Vaikka eri kaavoilla lasketut arvot ovat monesti Venäjän arvioita alempia, 2–4 kilotonnia on silti joukkotuhoaseen räjähdystehoksi käyttökelpoinen.[13] Monien mielestä Pohjois-Korea ei pysty toistaiseksi rakentamaan niin kevyttä ydinkärkeä, jotta se voitaisiin asentaa maan omistamiin keskimatkan tai pidemmän kantaman ohjuksiin. Yksittäiset maat ja kansainväliset järjestöt tuomitsivat jyrkästi vuoden 2009 ydinkokeet, ja niiden uskotaan heijastelevan Pohjois-Korean halua näyttää voimaansa. Jopa Kiina ja Venäjä tuomitsivat ydinkokeen.
Kolmas ydinkoe
muokkaaNimetön eteläkorealainen asiantuntija arvioi vuonna 2012, että Pohjois-Korea on saanut ydinkokeen tekniset valmistelut tehtyä.[19] Maan tiedotusvälineet ilmoittivat 12. helmikuuta 2013 maan suorittaneen maanalaisen ydinkokeen.[20] Koe näkyi seismisenä tapauksena, jonka voimakkuus oli 4,9 Richterin asteikolla. Kokeen voima saattoi olla 4–7 kilotonnia tai kaksi kertaa edellistä Pohjois-Korean koetta voimakkaampi.[21] Zhang & Weng (2013) arvioivat sen voimakkuudeksi 12,2±3,8 kt.[5]
Pohjois-Korea sanoi tehneensä kokeen kevyellä pommilla,[22] joka ehkä saattaisi sopiva ydinaseen kärjeksi. Yhdessä TD2-rakettikokeen kanssa tämän katsottiin olevan merkittävää edistystä joukkotuhoaseohjelmassa ja lisänneen jännitystä alueella.[23] Maan uutistoimiston mukaan koe oli suunnattu Yhdysvaltain uhkaa vastaan. Monet muut maat ja YK tuomitsivat tämänkin kokeen, jopa maan tukija Kiina.[24]
Neljäs ydinkoe
muokkaaPohjois-Korea väitti kokeilleensa pienennettyä vetypommia 5. tammikuuta 2016.[25] Tarkkailijoiden mielestä joko pommin fuusioreaktio ei onnistunut tai kyse ei ollut vetypommista.[26] Pommi aiheutti seismisen tapauksen, jonka voimakkuus oli noin 5,1 Richterin asteikolla,[27] joten räjähdys oli liian pieni vetypommiksi.[28] Kokeen räjähdysvoima oli noin 7–10 kilotonnia.[29] Ulkovallat tuomitsivat ydinkokeen jyrkästi. YK:n turvallisuusneuvosto harkitsi uusia pakotteita.
Viides ydinkoe
muokkaaPohjois-Korea ilmoitti 9. syyskuuta 2016 testanneensa ensi kertaa ohjuksen kärjeksi sopivaa ydinlatausta menestyksellä.[30] KCNA:n mukaan kokeiltu ydinkärki oli standardoitu niin, että sen pohjalta voidaan tehdä erikokoisia taistelukärkiä.[31][32] Koe oli siihen astisista voimakkain ja aiheutti magnitudin 5,3 seismisen tapauksen. Etelä-Korean mukaan pommin voima oli jopa 10 kt, melkein kaksi kertaa edellistä suurempi.[33][34] Tämäkin koe oli yhä Yhdysvaltain ensimmäisiä ydinräjäytyksiä heikompi. Ulkomaat tuomitsivat tämänkin kokeen.[35][36]
Kuudes ydinkoe
muokkaa- Katso myös: Pohjois-Korean kriisi 2017
Pohjois-Korea näytti keväällä valmistelevan ydinkoetta, mutta peruutti sen. Mutta se palasi asiaan pian.
Maa valmisteli uutta ydinkoetta ennen Kim Il-Sungin 105-vuotissyntymäpäivää. Yhdysvaltoja huoletti kovasti Pohjois-Korean ydinohjelmassa tapahtunut kehitys. Donald Trumpin Yhdysvallat uhkasi mahdollisilla vastatoimilla, jos Pohjois-Korea räjäyttää ydinlatauksensa.
Pohjois-Korea räjäytti aamulla kello 6:30:01 Suomen aikaa 3. syyskuuta 2017 voimakkaan ydinlatauksen. Oman ilmoituksensa mukaan maa kokeili ohjuksen kärjeksi sopivaa vetypommia.[37] Räjähdys aiheutti järistyksen, jonka magnitudi oli 5,6–6,4 Richterin asteikolla.[38][39][40][41][42]
Pommi räjäytettiin 540 m syvyydessä, 2,4 km pitkän tunnelin päässä. Se kaivoi maahan arviolta 66 metrin läpimittaisen onkalon[43]. Pommin voima oli useimpien arvioiden mukaan 60–280 kilotonnia[44][45][46][47][48] [49]
Maan ilmoituksen mukaan uudenlaisen pommin kokoa voidaan kasvattaa jopa satoihin kilotonneihin. Joka tapauksessa Pohjois-Korea kokeili ensi kertaa Nagasakin pommia voimakkaampaa ydinräjähdettä.
Kuudennen kokeen seuraukset
muokkaaKokeen katsottiin tuoneen Pohjois-Korean lopullisesti ydinasevaltioksi, jolla on voimakkaita ydinräjähteitä.[45][50] Johtavat valtiot Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Ranska, Englanti ja Saksa tuomitsivat kokeen.[51] Japanin pääministerin mukaan koetta oli mahdotonta hyväksyä. Etelä-Korean johto vaati Pohjois-Korealle pakotteita, jotka eristäisivät maan täysin. Englanti ja Venäjä kehottivat malttiin. Saksa, Ranska ja Yhdysvallat vaativat tiukkaa vastausta. Myös Suomi tuomitsi kokeen.[52][53] Yhdysvallat uhkasi Pohjois-Koreaa kovilla vastatoimilla.[54] Näitä olisivat todella kovat talouspakotteet.[55] YK:n turvallisuusneuvosto piti kokeen takia hätäkokouksen.[56] Pohjois-Korea sai yhä kovemmat talouspakotteet kokeen vuoksi. Ydinkoe ja ohjuskokeet epävakauttivat tilanteen sodan partaalle. Ydinkoe muutti kokeiluvuoren sortumaherkäksi, ja pelättiin koko vuoren romahtavan.
Ydinkokeen jälkeen tapahtui ainakin kaksi suurta romahdusta Punggye-ri:n Mantap-vuoressa, jossa ydinkoe oli tehty. Sekä syys- ja lokakuussa havaittiin ainakin kaksi pientä järistystä.[57][58] Yhdessä tunnelin romahduksessa kuoli sata ja jäi loukkuun ihmisiä. Siinä ja toisessa romahduksessa, jossa kuoli edellisten pelastajia, kuoli yhteensä yli 200 ihmistä.[59][60] Pelättiin vuoren ja tunneleiden romahtamisuhan lisäksi myös ydinkokeiden laukaisevan läheisen Paektusan-tulivuoren purkautumaan. Hallitsematon romahtelu vois vapauttaa tulevissa ydinkokeissa radioaktiivisuutta halkeamian kautta ilmakehään. Vaakasuoraan kaivetut tunnelit olivat synnyttäneet romahtamisuhan monesti muualla ydinkokeissa käytettyjen pystysuorien tunnelien sijaan[61]. Niinpä ydinkoealue muuttui luultavasti käyttökelvottomaksi.[62] Pohjois-Korea uhkasi 24. syyskuuta 2017, että se tulevaisuudessa ehkä testaa ydinasetta ilmakehässä Tyynenmeren yllä ohjuksien kärjissä.[63][64] Edellisen kerran ydinase on laukaistu ilmakehässä lokakuussa 1980, kun Kiina teki ydinkokeen Lop Nurissa.
Ydinkokeet taulukkona
muokkaa| Vuosi.kuukausi | Järistyksen voima | Räjähdysvoima | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Mw | ML | mb | MJ | Lähde 1 | Lähde 2 | Lähde 3 | |
| 2006 | 4,3 | 4,1 | 4,9 | 0,48 kt | 0,8 kt | ||
| 2009 | 4,7 | 4,5 | 4,5 | 5,3 | 7,0±1,9 kt | 2.35 kt | ? |
| 2013 | 5,1 | 4.9 | 4,9 | 5,2 | 12,2±3,8 kt | 7,47 kt | 6–9 kt |
| 2016.1 | 5,1 | 4,9 | 4,85 | 5,0 | 11,3±4,2 kt | 3,58 kt | 5–7 kt |
| 2016.9 | 5,3 | 5,0 | 5,3 | ||||
| 2017 | 6,3 | 6,3 | 6,1 | 100 kt | |||
Lähteet
muokkaa- ↑ North Korea's nuclear tests
- ↑ Pohjois-Korea aikoo tehdä ydinkokeen 3.10.2006. YLE. Viitattu 23.12.2017.
- ↑ a b http://belfercenter.ksg.harvard.edu/files/Hui_Zhang_China_Security.pdf (Arkistoitu – Internet Archive) Revisiting North Korea’s Nuclear Test
- ↑ Robert Burns: U.S.: Test Points to N. Korea Nuke Blast 13.10.2006. Breitbart.com. Viitattu 17.4.2008.
- ↑ a b c d Zhang, M. ja Wen, L.: High-precision location and yield of North Korea's 2013 nuclear test. Geophysical Research Letters, 2013, 40. vsk, s. 2941–2946. doi:10.1002/grl.50607
- ↑ Technical Analysis of the DPRK Nuclear Test Jungmin Kang and Peter Hayes, "Technical Analysis of the DPRK Nuclear Test", NAPSNet Special Reports, October 20, 2006,
- ↑ "No need for nuclear N.Korea", UPI, 13. lokakuuta 2006
- ↑ Savon Sanomat, 10.10.2006.
- ↑ Pohjois-Korea suostuu sulkemaan ydinlaitoksensa Helsingin Sanomat 13.2.2007]
- ↑ Pohjois-Korea jatkoi ydinkokeen jälkeen ohjuskokeilla yle 25.5.2009
- ↑ Pohjois-Korea jatkaa kovaa retoriikkaansa Yle Uutiset. 14.6.2009. Viitattu 22.12.2017.
- ↑ a b North Korea Conducts Nuclear Test (Arkistoitu – Internet Archive) James Martin Center, May 25, 2009
- ↑ a b c Jeffrey Park: The North Korean nuclear test: What the seismic data says 26 May 2009. Bulletin of Atomic Scientists.
- ↑ Phase data (Arkistoitu – Internet Archive) Preliminary Earthquake Report U.S. Geological Survey, National Earthquake Information Center World Data Center for Seismology, Denver, Generated 2009 MAY 25 at 14:14 UTC
- ↑ Kesken
- ↑ EVAN RAMSTAD, JAY SOLOMON and PETER SPIEGEL: Korean Blast Draws Outrage MAY 26, 2009. The Wall Street Journal Asia.
- ↑ CBTO:s initial Findings Comprehensive Nuclear-Test-Ban Treaty (CTBT.
- ↑ Keskustelupalsta World Affairs Board (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Täällä Pohjois-Korean väitetään valmistelevan ydinkoetta - katso kuva (Arkistoitu – Internet Archive) Ilta-Sanomat uutiset ulkomaat 02.05.2012 12:30
- ↑ Jussi Nurminen: Pohjois-Korean uutisankkuri pani parastaan kertoessaan ydinkokeesta (sisältää videon) YLE Uutiset. Viitattu 12.2.2013.
- ↑ Pohjois-Korea vahvistaa ydinkokeen Iltalehti uutiset Ulkomaat, 12.2.2013
- ↑ "Pohjois-Korean ydinkoe osoittaa maan kehittyneen ydinohjelmassaan" Mtv3 Uutiset Ulkomaat 13.2.2013
- ↑ Erikoistutkija Pohjois-Korean ydinkokeesta: Jännitys kasvaa (Arkistoitu – Internet Archive) Mtv3 Uutiset Ulkomaat 12.2.2013
- ↑ Kiina komensi Pohjois-Koreaa lopettamaan uhittelun Yle Uutiset Ulkomaat 12.2.2013
- ↑ Kasperi summanen: Näin USA selvittää, onko Pohjois-Korealla todella vetypomm Verkkouutiset. 8.1.205. Viitattu 8.1.2016. suomi
- ↑ Hannu Teider: Pohjois-Korea kertoo tehneensä maan ensimmäisen vetypommikokeen Yle Uutiset. 6.1.2016. Viitattu 6.1.2016.
- ↑ Maanjäristys lähellä Pohjois-Korean ydinkoealuetta – epäillään ihmisen aiheuttamaksi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kasperi summanen: Asiantuntijat: Pohjois-Korea tuskin räjäytti vetypommin Verkkouutiset. 6.1.2016. Viitattu 6.1.2016.
- ↑ Nordkorea: BGR registriert vermutlichen Kernwaffentest bgr.bund.de. (saksaksi)
- ↑ Pohjois-Korea teki viidennen ydinkokeensa, naapurimaat ovat tuominneet kokeen yle.fi. Viitattu 10.9.2016.
- ↑ "Ydinaseemme voidaan viimeinkin asentaa ohjuksen kärkeen" verkkouutiset.fi. Viitattu 10.9.2016.
- ↑ Pohjois-Korea kertoi tehneensä onnistuneen ydinkokeen – ”Pohjoinen on tehnyt kaikkien aikojen suurimman ydinkokeensa” hs.fi. Viitattu 10.9.2016.
- ↑ Ulkomaiset asiantuntijat Ylelle: Pakotteet eivät pure Pohjois-Koreaan, mutta vaihtoehtojakaan ei ole yle.fi. Viitattu 10.9.2016.
- ↑ Ydinkokeelle vahvistus: Pohjois-Korea kertoi saavuttaneensa pelottavan kyvyn iltasanomat.fi. 9.9.2016. Arkistoitu 10.9.2016. Viitattu 10.9.2016.
- ↑ Analyysi: Pohjois-Korea hyödyntää Kiinan ja Yhdysvaltain eripuraa yle.fi. Viitattu 10.9.2016.
- ↑ Kiina ja Venäjä tuomitsevat Pohjois-Korean ydinkokeen iltasanomat.fi. 9.9.2016. Arkistoitu 9.9.2016. Viitattu 10.9.2016.
- ↑ Pohjois-Korea: testasimme ohjukseen sopivaa vetypommia Yle Uutiset. Viitattu 3.9.2017.
- ↑ Pohjois-Koreassa järähti – oliko kyseessä vetypommin koelaukaisu? Yle Uutiset. Viitattu 3.9.2017.
- ↑ Näin selvästi Pohjois-Korean uusin ydinkoe tuntui Sysmän metsässä – räjähdys vavisutti mittauslaitteita rutkasti aiempia enemmän Helsingin Sanomat. 4.9.2017. Viitattu 4.9.2017.
- ↑ Large nuclear test in North Korea on 3 September 2017 NORSAR. Arkistoitu 4 syyskuu 2017. Viitattu 4.9.2017. (englanti)
- ↑ Pádraig Collins: North Korea nuclear test: what we know so far The Guardian. 3.9.2017. Viitattu 7.4.2019. (englanti)
- ↑ North Korea likely to have conducted another nuclear test — Japanese TV TASS. Viitattu 7.4.2019. (venäjä)
- ↑ [1]
- ↑ - The Washington Post Washington Post. Viitattu 7.4.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Justin McCurry: North Korean nuclear test confirmed in major escalation by Kim Jong-un The Guardian. 3.9.2017. Viitattu 3.9.2017. (englanti)
- ↑ Pohjois-Korea sanoo tehneensä ydinkokeen vetypommilla – räjähdys oli ainakin viisi kertaa voimakkaampi kuin edellisessä ydinkokeessa Helsingin Sanomat. 3.9.2017. Viitattu 3.9.2017.
- ↑ NORSAR.NO Press Latest Press Release Archive Large nuclear test in North Korea on 3 September 2017 Large nuclear test in North Korea on 3 September 2017 (Arkistoitu – Internet Archive) Norsar 3.09.2017
- ↑ Etelä-Korea: Jopa viisi kertaa Nagasakin atomipommia kovempi räjähdys Yle Uutiset. Viitattu 3.9.2017.
- ↑ North Korea's 3 September 2017 Nuclear Test Location and Yield: Seismic Results from USTC seis.ustc.edu.cn. Arkistoitu 4 syyskuu 2017. Viitattu 4.9.2017.
- ↑ Tutkijaupseeri: Pohjois-Koreasta pitää puhua pikkuhiljaa oikeana ydinasevaltiona Yle Uutiset. Viitattu 3.9.2017.
- ↑ Pohjois-Korean ydinkoe on tuomittu maailmalla laajalti Yle Uutiset. Viitattu 3.9.2017.
- ↑ Nyt Soini tuomitsee Pohjois-Korean ydinkokeen: "Erittäin vaarallinen ja edusvastuuton teko" iltalehti.fi. Viitattu 3.9.2017.
- ↑ Ranskalta, Venäjältä ja IAEA:lta tuomio Pohjois-Korean ydinkokeelle iltalehti.fi. Viitattu 3.9.2017.
- ↑ Trump Pohjois-Koreasta: "Lepyttelypuheet eivät auta - he ymmärtävät vain yhtä asiaa" iltalehti.fi. Viitattu 3.9.2017.
- ↑ Presidentti Donald Trump ydinkokeesta: Pohjois-Korea on roistovaltio Yle Uutiset. Viitattu 3.9.2017.
- ↑ Yhdysvallat vaatii Pohjois-Korealle ”kovimpia mahdollisia” sanktioita YK:n turvallisuusneuvostossa iltalehti.fi. Viitattu 4.9.2017.
- ↑ Pohjois-Korean ydinkoealueen lähellä maanjäristys Ilta-Sanomat. 13.10.2017. Viitattu 31.10.2017.
- ↑ Kiina: Pohjois-Korean maanjäristys ei sittenkään ydinkoe Ilta-Sanomat. 24.9.2017. Viitattu 31.10.2017.
- ↑ Japanin TV: Pohjois-Korean ydinkoealueella tunneli romahtanut, 200 työntekijää kuollut iltalehti.fi. Viitattu 31.10.2017.
- ↑ Tunneli romahti Pohjois-Korean ydinkoealueella – 200 kuoli Ilta-Sanomat. 31.10.2017. Viitattu 31.10.2017.
- ↑ Vuori Pohjois-Korean ydinkoealueen päällä uhkaa romahtaa – asiantuntija pelkää ympäristökatastrofia Ilta-Sanomat. 6.9.2017. Viitattu 31.10.2017.
- ↑ Maa järisi Pohjois-Korean ydinkoealueella – tutkija uskoo seudun muuttuneen vaarallisen epävakaaksi Ilta-Sanomat. 13.10.2017. Viitattu 31.10.2017.
- ↑ Pohjois-Korea uhkasi testata vetypommia ilmakehässä Tyynellämerellä – tätä se tarkoittaisi maailmalle Ilta-Sanomat. 24.9.2017. Viitattu 31.10.2017.
- ↑ Pohjois-Korea kuittasi Trumpin uhkaukset ”koiran räksytyksenä” – ulkoministeri väläytti vetypommin testaamista Ilta-Sanomat. 22.9.2017. Viitattu 31.10.2017.
