Murrosikä
Murrosikä eli puberteetti on noin 11–17 ikävuoden väliin sijoittuva ikävaihe, jolloin ihmisestä tulee sukukypsä ja hänelle kehittyvät toissijaiset sukupuolitunnusmerkit.[1] Murrosikä on lapsesta nuoreksi kehittyvälle ihmiselle suuren muutoksen ja kehityksen aikaa. Murrosiässä nuoren keho ja tunne-elämä muuttuvat monin tavoin.[2] Näitä muutoksia ovat esimerkiksi kasvupyrähdys, lihasten kasvu, äänenmurros, rintojen kasvu ja karvoituksen lisääntyminen. Tunteet voivat ailahdella, ja nuori alkaa itsenäistyä vanhemmistaan.
Alkaminen ja kesto
muokkaaMurrosikä alkaa sukuhormonien vaikuttaessa munasarjoihin ja kiveksiin.[2] Hypotalamuksesta alkaa erittyä aiempaa enemmän gonadotropiinien vapauttajahormonia (GnRH).[3] Kiihtynyt hormonituotanto panee alulle monenlaisia suuria muutoksia kehossa, tunteissa ja mielessä.[2] Muutoksia alkaa ilmaantua joskus 8–14 ikävuoden välillä.[3] Murrosikä alkaa nuorilla yksilöllisesti eri-ikäisenä, tytöillä yleensä aikaisemmin kuin pojilla. Murrosikä kestää keskimäärin kolmesta kuuteen vuotta.[2]
Nuoren murrosikä etenee perintötekijöiden vaikutuksesta usein samansuuntaisesti kuin hänen omien vanhempiensa murrosikä. Murrosikä etenee omalla vauhdillaan, eikä sen kulkua voi itse nopeuttaa tai hidastaa.[2]
Murrosikä alkaa niin tytöillä kuin pojillakin nykyisin huomattavasti aikaisemmin kuin ennen. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan poikien murrosiän aikaistumistahti 1940-luvulta 2000-luvulle on ollut yli kuukausi vuosikymmenessä.[4] Vuoden 1920 aikoihin tyttöjen kuukautiset alkoivat keskimäärin 15–16 vuoden iässä, sata vuotta myöhemmin jo 12–13-vuotiaana. Aivojen kehittyminen ei kuitenkaan ole aikaistunut.[5]
Muutokset kehossa
muokkaaMurrosikä vaikuttaa kehon reaktioista esimerkiksi hikoiluun, valkovuotoon, kuukautisiin, siemensyöksyihin ja erektioihin. Lihakset kasvavat ja karvoitus lisääntyy.[2] Pojat kasvavat nopeasti murrosiän loppupuolella, tytöt jo aiemmin. Murrosikäisen sukuelimet: penis, häpyhuulet ja klitoris kasvavat. Penis ja häpyhuulet usein myös tummenevat.[6]
Tytöillä murrosiän ensimmäisiä merkkejä on rintojen kasvaminen. Rintojen kehitys kestää 3–5 vuotta.[2] Häpykarvoitus alkaa kasvaa yleensä 10–13 vuoden iässä. Samalla lantion, takapuolen ja reisien alueelle alkaa kerääntyä rasvaa.[6]
Pojan murrosiän alussa 9–13-vuotiaana kivekset alkavat kasvaa.[2] Vuotta myöhemmin penis alkaa kasvaa, ja se saavuttaa lopullisen mittansa puolen vuoden ja kahden vuoden välisenä aikana. Kasvoihin alkaa kasvaa partaa, ja parrankasvun lisääntyminen voi jatkua jopa parikymppiseksi asti.[6] Pojan kurkussa tapahtuvat muutokset aiheuttavat äänenmurroksen keskimäärin 13,9 vuoden iässä.[7] Äänenmurroksessa nuoren ääni madaltuu.[2]
Murrosikäinen nuori kasvaa usein kasvupyrähdysten kautta. Tyttöjen kasvu nopeutuu keskimäärin 12-vuotiaana, jolloin lantioluut samalla levenevät. Poikien kasvupyrähdys tapahtuu vasta murrosiän lopulla. Tällöin pojalle tulee lisää pituutta, ja hänen rintakehänsä ja hartianseutunsa laajenevat.[2]
Murrosiässä nuoren hormonitoiminta lisääntyy. Sen seurauksena hiki- ja talirauhaset alkavat toimia vilkkaasti, mikä voi aiheuttaa paljon finnejä.[8]
Muutokset mielessä
muokkaaKehon nopea muuttuminen voi hämmentää murrosikäistä, aiheuttaa epävarman olon sekä vieraannuttaa häntä omasta kehostaan.[9]
Hormonitoiminnan lisääntyminen aiheuttaa murrosikäisen tunteiden muuttumista. Tunteita voi olla aiempaa vaikeampaa hallita, ja ne voivat heitellä nopeasti ääripäiden välillä. Myös nuoren mielenkiinnon kohteet, kuten harrastukset, musiikkimaku tai toiset ihmiset, saattavat muuttua lapsuudesta. Murrosikäinen nuori voi alkaa haluta pitää välimatkaa aikuisiin. Hän alkaa irtaantumaan vanhemmistaan ja itsenäistymään.[10]
Murrosikäinen nuori saattaa ottaa joskus yhteen vanhempiensa kanssa, lintsata koulusta tai alkaa käyttää päihteitä. Kuohunta on normaalia murrosiässä, mutta vaikeissa tapauksissa ulkopuolinen ammattiapu voi olla tarpeen.[11]
Tytöillä noin 12-vuotiaana ja pojilla 13,5-vuotiaana tapahtuu psyykkisten toimintojen taantumista, jolloin nuoren käytöksessä jonkin aikaa korostuvat lapsenomaiset piirteet.[12]
Tytöillä aivojen pitkien yhteyksien optimointi tapahtuu varhemmin kuin pojilla, mikä saattaa selittää tyttöjen varhaisempaa kypsymistä.[13] Erään tutkimuksen mukaan tyttöjen aivot eivät kehittyisikään varhemmin mutta heillä sekä aivojen kehityksessä että koossa olisi suurempaa vaihtelua kuin tytöillä. Pojat pärjäsivät paremmin spatiaalisissa testeissä ja tytöt luetun ymmärtämisessä.[14]
Aivojen kehitys jatkuu joitain vuosia murrosiän jälkeenkin.[2]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Lääketieteen sanasto: murrosikä Terveyskirjasto. Duodecim. Viitattu 4.2.2021.
- ↑ a b c d e f g h i j k Mitä murrosiässä tapahtuu? Hyvä kysymys. 14.9.2018. Väestöliitto. Viitattu 4.2.2021.
- ↑ a b Leo Dunkel: Viivästynyt murrosiän kehitys 2007. Duodecim. Viitattu 4.2.2021.
- ↑ Myös poikien murrosikä aikaistunut 17.9.2019. Duodecim. Arkistoitu 14.2.2021. Viitattu 4.2.2021.
- ↑ Sanna Savela: Tyttöjen murrosiän jarrutushoitojen määrä on lisääntynyt lähes puolella – "Lapsi, joka näyttää aikuiselta, on ongelma", sanoo professori Yle uutiset. 19.11.2018. Viitattu 4.2.2021.
- ↑ a b c Kuinka murrosikä muuttaa kehoa? Hyvä kysymys. 14.9.2018. Väestöliitto. Viitattu 4.2.2021.
- ↑ Murrosiän viivästyminen pojalla Terveyskirjasto. Duodecim. Viitattu 4.2.2021.
- ↑ Miksi murrosiässä tulee finnejä ja mustapäitä? Hyvä kysymys. 14.9.2018. Väestöliitto. Viitattu 4.2.2021.
- ↑ Miksi murrosiässä voi olla vaikeuksia tykätä omasta kehosta? Hyvä kysymys. 5.10.2018. Väestöliitto. Viitattu 4.2.2021.
- ↑ Miten murrosikä vaikuttaa tunteisiin? Hyvä kysymys. 2.10.2018. Väestöliitto. Viitattu 4.2.2021.
- ↑ Anni-Elina Karvonen: Kuohuva murrosikä 16.2.2018. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 4.2.2021.
- ↑ Murrosiän aiheuttamat muutokset koulunkäynnissä 10.7.2017. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 4.2.2021.
- ↑ Brain connections may explain why girls mature faster Science Daily. 19.12.2013.
- ↑ Lara M. Wierenga, Marieke G. N. Bos, Fabienne van Rossenberg, Eveline A. Crone: Sex Effects on Development of Brain Structure and Executive Functions: Greater Variance than Mean Effects. Journal of Cognitive Neuroscience, 1.5.2019, 31. vsk, nro 5, s. 730–753. doi:10.1162/jocn_a_01375 Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla
muokkaa
- Päivi Keskinen & Marja-Terttu Saha: Puberteetti – matkalla kohti aikuisuutta terveydentukena.fi. Pfizer. Viitattu 4.2.2021.
- Yle Areena – Murrosikäaiheinen tietopaketti