Qatarin maantiede
Qatar on maantieteeltään melko yksipuolinen valtio. Suurin osa sen pinta-alasta on lievästi kumpuilevaa aavikkoa. Qatar sijaitsee pitkänomaisella niemimaalla Persianlahden länsirannalla. Aavikosta suurin osa on kivistä hamadaa tai kalliota. Hiekkadyynejä on maan etelä- ja kaakkoisosassa, ja rannikolla on useita suolatasankoja eli sabkhoja. Qatarin ainoa rajanaapuri on Saudi-Arabia, ja lähes koko Qatarin väestö asuu kaupungeissa. Suurin kaupunki on pääkaupunki Doha.
| Qatarin maantiede | |
|---|---|
 Qatarin topografinen kartta. |
|
| Maanosa | Aasia |
| Naapurimaat | Saudi-Arabia |
| Koordinaatit | |
| Tilastot | |
| Pinta-ala | 11 627 km² |
| Ennätykset | |
| Korkein kohta | Qurain Abu al-Baul, 103 m |
| Pisin joki | ei jokia |
| Suurin järvi | ei järviä |
| Ilmasto | |
| Ilmasto | subtrooppinen ja kuiva aavikkoilmasto |
Qatarin ilmasto on subtrooppista ja kuivaa aavikkoilmastoa. Kesäkuukausina päivän ylin lämpötila on yli 40 °C. Talvisin lämpötilat ovat matalampia, ja silloin myös tulee ainoat sateet. Sekä kasvillisuus että eläimet ovat sopeutuneet kuumiin ja kuiviin olosuhteisiin, ja lajisto on niukkaa. Aavikoilla elää vain muutamia kasveja, jotka ovat keskittyneet erityisesti erilaisiin painanteisiin, joihin sadevesi kertyy säännöllisesti. Mangorvemetsiä on pohjois- ja itärannikolla.
Sijainti, pinnanmuodot ja vesistöt
muokkaaQatar on Arabian niemimaan pitkänomainen niemimaa Persianlahden länsirannalla.[1][2] Niemimaa on noin 160 kilometrin pituinen ja 80 kilometriä leveä.[3] Sen erottaa Arabian niemimaasta Bahraininlahti.[4] Qatarin etelärajalla on Khawr al-Udaydin sisämeri.[2]
Qatar on suurimmaltaan osin lievästi kumpuilevaa aavikkoa. Korkeimmat kohdat ovat niemimaan länsiosassa, ja maasto on lievästi kallellaan lännestä itään.[5] Monet läntisen ja pohjoisen Qatarin kukkulat kohoavat yli 40 metriin, ja korkein kohta on 103-metrinen Qurain Abu al-Baul. Qatarin etelä- ja kaakkoisosissa on hiekkadyynejä ja suolatasankoja eli sabkhoja.[3]
Qatarin pinta-alasta melkein 90 prosenttia on kivistä hamadaa tai kallioita. Sabkhojen osuus on 6 prosenttia ja hiekkadyynien 3 prosenttia sekä erilaisten painanteiden 2 prosenttia.[5]
Qataria ympäröi meri kolmelta eri suunnalta, ja maalla on rantaviivaa noin 700 kilometriä. Yksinomainen talousvyöhyke on noin 35 000 neliökilomterin laajuinen. Rannikkovedet ovat pääosin matalia, ja pohjois- ja itäpuolella keskisyvyys on 30 metriä. Länsipuolella keskisyvyys on vain 20 metriä. Merenpohjan sedimentit ovat 45-prosenttisesti hiekkaa tai 45-prosenttisesti hiekan ja mudan sekoitusta. Lisäksi on koralliesiintymiä.[6]
Ihmismaantiede
muokkaaQatarin valtion pinta-ala on 11 627 neliökilometriä, ja sillä on 60 kilometriä maarajaa Saudi-Arabian kanssa.[7][3] Bahrainin saari sijaitsee Qatarista 40 kilometriä luoteeseen.[3]
Qatarilla oli pitkään rajaerimielisyyksiä sekä Saudi-Arabian että Bahrainin kanssa. Qatar ja Bahrain taistelivat Hawarsaarista ja Qatarin mantereella olevasta Al-Zubarahista sekä joistakin riutoista merirajan määrittämiseksi.[8] Kansainvälinen tuomioistuin päätti 2001 aivan Qatarin rannikolla olevien Hawarsaarten kuuluvan Bahrainille, mutta Janānsaaren sekä Al-Zubarahin kuuluvan Qatarille.[3] Qatarin ja Saudi-Arabian välisestä rajasta oli sovittu 1965, mutta rajan tarkka määritelmä oli jätetty myöhempään ajankohtaan. Rajalinja määriteltiin 1996 kolme vuotta kestäneiden neuvotteluiden jälkeen.[8]
Qatarin asukkaat on suurimmaksi osaksi kaupunkilaisia, ja vain alle prosentti asuu maaseudulla. Doha on maan suurin kaupunki ja taloudellinen keskus, ja siellä asuu noin puolet valtion asukkaista. Umm Sa’id on tärkein satamakaupunki ja teollisuuskeskus. Al-Rayyan on puolestaan Dohan jälkeen suurin asutuskeskus.[9]
Ilmasto
muokkaaQatarin ilmastoa voi kuvailla subtrooppiseksi ja kuivaksi aavikkoilmastoksi, joka Köppenin ilmastoluokituksessa on BWh.[10]
Kesäisin kesäkuulta syyskuulle Qatarin lämpötilat ovat hyvin korkeita, ja päivän korkein lämpötila on helposti yli 40 °C ja jopa 50 °C. Keväällä ja syksyllä eli toukokuussa, lokakuussa ja marraskuussa päivän keskilämpötila on 17 °C, ja talvisin on hieman tätäkin viileämpää.[10][3] Talvella lämpötila voi tippua alle 5 °C:een.[11] Persianlahden vaikutuksesta rannikolla on yleensä hieman viileämpi päivisin mutta toisaalta lämpimämpi öisin kuin sisämaassa.[10]
Suurin osa sadannasta tulee talvisin ja usein lyhyissä rankkasateissa tai ukkosmyrskyissä.[10] Pohjoisosien sademäärä on 30 prosenttia suurempi kuin eteläosien, ja keskimääräinen vuotuinen sadanta on 75 millimetriä.[11][3]
Qatariin puhaltaa maaliskuulta elokuulle kuuma shamal-tuuli, joka voi toisinaan aiheuttaa hiekkamyrskyjä. Myrskyt ovat yleisimpiä keväisin.[10]
|
Qatarin ilmastotilastoa
Lähde: Climate Change Knowledge Portal: [11]
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Luonto
muokkaaElinympäristöt ja kasvillisuus
muokkaaSuurin osa Qatarista on kuivaa ja kivistä hamada-aavikkoa, eikä siellä kasva juuri mitään. Erilaiset painanteet saattavat kerätä sen verran sadevettä, että niissä kasvaa joitain yksivuotisia kasveja ja puuvartisia kasveja.[12] Kirppuruohoihin kuuluva Pulicaria undulata on yleinen painanteissa, joissa sadevesi viipyy hieman pidempään, mutta painanteiden yleisin laji on mehikorvakasveihin kuuluva kuivakkokasvi Tetraena qatarensis.[13]
Suolakkokasveja esiintyy rannikoiden suolapannuissa. Ne saattaa olla jopa 80-prosenttisesti kasvillisuuden peitossa, ja monet sabkhat voivat olla yhden lajin valtaamia. Suurin osa Qatarin suolakkokasvilajeista kuuluu revonhäntäkasvien alaheimoon Chenopodioideae. Lajeista parhaiten suolaa kestää Halopeplis perfoliata.[14]
Qatarin pohjois- ja itärannikolla esiintyy luonnollisia mangrovemetsiä paikoissa, joissa eulitoraalin kasvualusta on sopiva. Qatarin ainoa mangrovepuulaji on merimustamangrove. Qatarin hallinto pyrki 1980-luvulla istuttamaan mangrovea ympäri koko rannikkoa, mutta suurin osa kokeiluista epäonnistui sedimenttilajin tai meriveden korkean suolapitoisuuden takia. Vain muutama metsikkö koillisosassa onnistui kasvussa.[15]
Vuonna 2012 julkaistun The Flora of Qatar -teoksen mukaan Qatarissa kasvaa noin 400 koppisiemenistä lajia.[16] Kuiva ympäristö ei suosi sammaleita eikä saniaisia, joita kumpiakin kasvaa vain yksi laji. Qatarin ainoa sammal kuuluu nuotiosammaleisiin ja ainoa saniainen on käärmeenkielilaji Ophioglossum polyphyllum.[17] Qatarin ainoa paljassieminen on puolestaan efedralaji Ephedra foliata, jota tavataan harvinaisena maan keskiosien painanteissa.[18]
Eläimistö
muokkaaQatarin maaeläimet ovat sopeutuneet kuumaan ja kuivaan ympäristöön. Maaeläimiin kuuluu 8 nisäkäs-, 242 lintu- ja 29 matelijalajia sekä yksi sammakkoeläin ja 228 selkärangatonta.[1] Merilajeissa on 3 nisäkästä, 20 lintua, 15 matelijaa, 136 kalaa, 15 matelijaa ja 379 selkärangatonta.[6]
Qatarin vesillä tavataan muun muassa kahta uhanalaista merikilpikonnalajia, karettikilpikonnaa ja liemikilpikonnaa. Qatarin vesillä on myös merkittäviä dugongin ja arabianmerimetson esiintymisalueita.[19]
Luonnonsuojelualueet
muokkaaQatarissa oli vuoden 2020 tietojen mukaan 14 suojelualuetta, jotka käsittivät yli 1 800 neliökilometriä valtion maa- ja 733 neliökilometriä merialasta. Qatarin maa-alasta 15,8 prosenttia oli suojeltu.[20]
Al-Reemin suojelualue on luokiteltu Unescon biosfäärialueeksi. Sen pinta-ala on noin 1 150 neliökilometriä, ja se sijaitsee Qatarin luoteisosassa.[21]
Lähteet
muokkaa- Abdel Bary, Ekhlas M. M: The Flora of Qatar. Doha: Environmental Studies Center, 2012. PDF (viitattu 5.11.2023). (englanniksi)
- Crystal, Jill Ann & Anthony, John Duke & Zeidan, Adam: Qatar Encyclopædia Britannica. 4.11.2023. Viitattu 5.11.2023. (englanniksi)
- National Biodiversity Strategy and Action Plan 2004. State of Qatar. Viitattu 5.11.2023. (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Qatar - Main Details Convention on Biological Diversity. Viitattu 4.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Abdel Bary, s. 8–9.
- ↑ a b c d e f g Crystal & Anthony & Zeidan: Qatar: Land Encyclopædia Britannica. Viitattu 5.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Gulf Of Bahrain WorldAtlas. Viitattu 4.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Abdel Bary, s. 10.
- ↑ a b National Biodiversity Strategy and Action Plan, s. 18.
- ↑ Qatar: Facts & Stats Encyclopedia Britannica. 5.11.2023. Viitattu 5.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Timeline of Qatar-GCC disputes from 1991 to 2017 Al Jazeera. 9.6.2017. Al Jazeera Media Network. Viitattu 5.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Crystal & Anthony & Zeidan: Qatar: People Encyclopædia Britannica. Viitattu 5.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Qatar WeatherOnline. Viitattu 5.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Qatar: Climatology Climate Change Knowledge Portal. The World Bank Group. Viitattu 5.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Abdel Bary, s. 15.
- ↑ Abdel Bary, s. 21.
- ↑ Abdel Bary, s. 30.
- ↑ Abdel Bary, s. 33.
- ↑ Abdel Bary, s. 48.
- ↑ Abdel Bary, s. 50.
- ↑ Abdel Bary, s. 51.
- ↑ National Biodiversity Strategy and Action Plan, s. 19.
- ↑ Protected Area Profile for Qatar from the World Database on Protected Areas Protected Planet. UNEP-WCMC. Viitattu 5.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Protected Area Profile for Al Reem from the World Database on Protected Areas Protected Planet. UNEP-WCMC. Viitattu 5.11.2023. (englanniksi)
