Roger De Vlaeminck
Roger De Vlaeminck (s. 24. elokuuta 1947 Eeklo) on belgialainen entinen maantiepyöräilijä.
De Vlaeminck on maanmiestensä Eddy Merckxin ja Rik Van Looyn lisäksi ainoa pyöräilijä, joka on voittanut lajin kaikki viisi monumenttia: Milano–San Remon (1973, 1978, 1979), Flanderin ympäriajon (1977), Pariisi–Roubaix'n (1972, 1974, 1975, 1977), Liège‐Bastogne–Liègen (1970) ja Lombardian ympäriajon (1974, 1976). Lempinimellä "Monsieur Paris–Roubaix” tunnettu De Vlaeminck sijoittui kyseisessä kilpailussa voittojensa lisäksi neljästi toiseksi, kerran kolmanneksi ja viidenneksi sekä kahdesti seitsemänneksi.
De Vleaminck voitti suurista yhden päivän kilpailuista myös muun muassa Omloop Het Volkin (1969, 1979), La Flèche Wallonnen (1971), Züri-Metzgeten (1975), Pariisi–Brysselin (1981), Kuurne‐Bryssel–Kuurnen (1970, 1971) sekä Milano–Torinon (1972, 1974).
Etappikilpailuista hän voitti Tirreno–Adriaticon kuudesti peräkkäin (1972–1977) ottaen kilpailussa kaikkiaan 15 etappivoittoa. Vuonna 1975 hän voitti Sveitsin ympäriajon kuuden etappivoiton myötä. Italian ympäriajon pistekilpailun De Vlaeminck voitti vuosina 1972, 1974 ja 1975 – kaikkiaan hän saavutti Giro d'Italiassa 22 etappivoittoa vuosina 1972-1979. Ranskan ympäriajossa hän voitti etapin vuonna 1970 ja Espanjan ympäriajossa 1984. Dunkerquen neljän päivän ajon De Vlaeminck voitti vuonna 1971.
De Vlaeminck on voittanut cyclocrossin maailmanmestaruuden sekä amatöörien (1968) että ammattilaisten (1975) kilpailussa. Hän on Belgian maantiepyöräilymestari vuosilta 1969 ja 1981.
Myös Roger De Vlaeminckin isoveli Erik De Vlaeminck oli kilpapyöräilijä ja cyclocrossin seitsenkertainen maailmanmestari.
Aiheesta muualla
muokkaa- Saavutukset (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi)